91ÇàÇà²Ý

Laadukas ja linjakas opetussuunnitelma syntyy yhteisen suunnittelun kautta

Laadukkaan opetussuunnitelman suunnittelussa keskeistä on yhteisen ymmärryksen rakentaminen opettajayhteisön kanssa kaikissa kehittämisen vaiheissa. Linjakkaalla opetuksella tarkoitetaan sitä, että opetuksen osaamistavoitteet, sisällöt, arviointimenetelmät ja opiskeluilmapiiri muodostavat johdonmukaisen ja eheän kokonaisuuden. 

Opetussuunnitelman yhteisellä kehittämisellä varmistetaan, että opiskelijat oppivat tutkintonsa aikana useilla eri tavoilla ja menetelmillä ja osaaminen kehittyy asteittain. Eheä, linjakas ja ennakoitava opiskelupolku tukee opiskelijan hyvinvointia ja motivaatiota ja yhteissuunnittelulla voi parhaimmillaan olla myös yhteisön työhyvinvointia tukeva vaikutus.

Jotta yhteistyö on sujuvaa, on tärkeää tunnistaa opetussuunnitelmatyöhön liittyvät keskeiset toimijat ja niiden väliset suhteet: keiden on tärkeää olla mukana kehittämisessä ja miten. Lisäksi on hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan oman yhteisön kehittämisen prosessia, toimintatapoja ja rakenteita: onko meillä yhteisesti sovittuja käytäntöjä yhteiskehittämiselle vai onko tarvetta luoda uusia rakenteita? Tunnistammeko opetussuunnitelmatyön prosessin vaiheet samalla tavalla?  

Alta löydät: 

• ladattavan ³Ù²âö²õ°ì±ð²Ô³Ù±ð±ô²â±è´Ç³óÂá²¹²Ô, jonka avulla voit arvioida ja analysoida opetussuunnitelman kehittämiseen liittyviä yhteistyösuhteita ja havaita kehittämisen tarpeita yhteistyöhön liittyen. Työkalu sisältää ohjeet ja arviointimatriisin.
• ladattavan ³Ù²âö²õ°ì±ð²Ô³Ù±ð±ô²â±è´Ç³óÂá²¹²Ô, jonka avulla voi tunnistaa oman ohjelman käytäntöjä ja keskeisiä toimijoita sekä toimivia ja kehittämistä vaativia asioita. Lisäksi keskustelun tueksi on listattu muutamia keskeisiä huomioitavia näkökulmia.
• muita hyödyllisiä aalto.fi -sivuja, joilta löydät lisätietoa linjakkaasta opetuksesta sekä Aalto-yliopiston opetussuunnitelmatyön toimintatavoista. 

Opetussuunnitelman kehittämisen vaiheet

Opetussuunnitelman kehittämisessä voidaan tunnistaa neljä vaihetta, jotka toteutuvat kaksivuotisen opetussuunnitelmakauden aikana. Kehittämistyö voidaan nähdä myös jatkuvana työnä, sillä uuden opetussuunnitelman kehittäminen voidaan aloittaa heti edellisen julkaisun jälkeen. Vaiheita voi soveltaa koulutusohjelman tai pääaineen tarpeiden mukaan.

Opetussuunnitelman kehittämisen vaiheet:

1. Ohjelman ja sen opetussuunnitelman arviointi
2. Kehittämistavoitteiden tunnistaminen ja asettaminen
3. Opetussuunnitelman linjakkuuden kehittäminen
4. Opetuksen ja oppimisen toteutus

1. Ohjelman ja sen opetussuunnitelman arviointi

Opetussuunnitelman kehittämisen lähtökohtana on tietoon perustuva, ohjelman ja sen opetussuunnitelman kattava itsearviointi.

Itsearvioinnissa arvioidaan opetussuunnitelman onnistumista eri osa-alueilla. Arviointi pohjautuu palaute- ja tilastotietoon, jonka perusteella luodaan ymmärrys ohjelman nykytilasta yhdessä opettajayhteisön, sidosryhmien ja opiskelijoiden kanssa. Aalto-yliopisto osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin arviointeihin, auditointeihin ja vertaisarviointeihin (benchmarking) ja tekee säännöllisesti itsearviointeja liittyen oppimisen ja opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi seurataan opiskelijoiden opintosuorituksia, valmistumista ja työllistymistä sekä kerätään opiskelun aikaista palautetta opiskelijoilta sekä palautetta koulutuksen ja osaamisen laadusta työnantajilta ja valmistuneilta.

Itsearvioinnin toteuttaminen etenee kolmen vaiheen kautta:  

A) Tunnistamalla ja priorisoimalla keskeiset kehitettävät osa-alueet: mitä haluamme tietää? Haluammeko arvioida ohjelman tarkoitusta ja tavoitteita, houkuttelevuutta, opiskelukokemusta, linjakkuutta vaiko yhteisiä toimintatapoja?

Alla olevat itsearviointikysymykset auttavat sinua analysoimaan ohjelmaa ja opetussuunnitelmaa eri näkökulmista. Kysymyksiä voidaan kutsua myös elinvoimaisen ohjelman viitekehykseksi. Aloita tunnistamalla ja valitsemalla sinun ohjelmallesi keskeisimmät kysymykset. 

B) Kokoamalla ja analysoimalla relevantti tieto: millaista tietoa ja dataa tarvitaan arvioinnin toteuttamiseksi ja keiden on tärkeää olla mukana keskustelemassa datasta? Tämä alustava analyysi on tärkeä, jotta keskustelussa ovat osallisina oikeat tahot ja siinä voidaan keskittyä olennaiseen dataan.  

Alta löydät:

• Ladattavan dokumentaatiopohjan keskeisten kysymysten, datan ja toimijoiden tunnistamiseksi ja yhdistämiseksi. Pohja auttaa jäsentämään arvioinnin suunnitteluun liittyviä havaintoja ja keskustelua: mitä tietoa ja dataa tarvitaan ja kenen tulisi olla mukana arvioinnin toteuttamisessa. Pohjaa voi muokata omien tarpeidensa mukaiseksi.
• Muita hyödyllisiä aalto.fi -sivuja, joilta löydät lisätietoa siitä, millaista dataa on saatavilla ja millä tavalla sitä voidaan käyttää opetuksen kehittämisessä.

C) Rakentamalla yhteistä ymmärrystä ohjelman nykytilasta keskustelemalla yhteisön kanssa: millaisten menetelmien kautta voimme keskustella itsearvioinnin havainnoista sekä rakentaa yhteistä ymmärrystä ohjelman nykytilasta? 

Alta löydät: 

• °Õ²âö±è²¹Âá²¹³¾²¹±ô±ô¾±²Ô tiimille yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi ohjelmasta. Tämä työpajapohja tukee sinua oman työpajan tai tilaisuuden suunnittelussa. Malli auttaa ideoimaan keskustelun runkoa ja toteutusta ja voit muokata rakennetta omien tarpeidesi mukaan.
• Työpajassa käytävän keskustelun dokumentointiin käytettävän pohjan. Selkeä dokumentointi tukee työpajassa sovittujen asioiden muistamista myös myöhemmin. 

2. Kehittämistavoitteiden tunnistaminen ja asettaminen

Opetussuunnitelman kehittämisen tavoitteet tunnistetaan ja asetetaan pohjautuen tehtyyn opetussuunnitelman arviointiin. 

Opetussuunnitelman kehittämisen tavoitteet määritellään arviointitiedon analysoinnin pohjalta yhdessä opettajayhteisön, opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa. Kehittämistavoitteiden asettamisessa keskeistä on sisäisten ja ulkoisten tavoitteiden synkronointi ja niiden priorisointi sekä konkreettisen pitkän ja lyhyen aikavälin toimenpidesuunnitelman laatiminen ja sen toteutumisen seuranta. 

Ensimmäisenä tunnistetaan ja priorisoidaan keskeiset kehitettävät osa-alueet: millaisia kehittämistavoitteita voidaan tunnistaa tehdyn arvioinnin pohjalta? Mitä ovat ohjelman omat kehittämistavoitteet ja millaisia yliopiston tai koulun yhteisiä tavoitteita tulee huomioida? Millä tavoin näitä sisäisiä ja ulkoisia tavoitteita voidaan synkronoida? Mitä on tärkeää kehittää heti ja mitä voidaan kehittää pidemmällä tähtäimellä? 

Seuraavaksi laaditaan kehittämissuunnitelma, jossa kehittämiselle määritellään selkeät tavoitteet ja toimenpiteet ja sovitaan vastuut, aikataulu ja tarpeen mukaan seurantatapaaminen. On myös tärkeää sopia, miten kehittämistyöstä viestitään: mihin tietoon ja palautteisiin päätökset perustuvat. 

Alta löydät: 

• °Õ²âö±è²¹Âá²¹³¾²¹±ô±ô¾±²Ô (Workshop template: Setting the development goals) tiimille yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi ohjelman kehittämistavoitteista. Tämä työpajapohja tukee sinua oman työpajan tai tilaisuuden suunnittelussa. Malli auttaa ideoimaan keskustelun runkoa ja toteutusta ja voit muokata rakennetta omien tarpeidesi mukaan.
• Ladattavan dokumentaatiopohjan (Template for synchronising internal and external demands) erilaisten kehitystarpeiden tunnistamiseen, listaamiseen ja priorisoimiseen.
• Ladattavan °ì±ð³ó¾±³Ù³Ùä³¾¾±²õ²õ³Ü³Ü²Ô²Ô¾±³Ù±ð±ô³¾²¹±è´Ç³óÂá²¹²Ô (Action plan template). Mallia voidaan soveltaa tiimisi tarpeiden mukaan. Huomioithan, että on tärkeää laatia suunnitelma sekä lyhyen että pitkän aikavälin kehitykselle. Dokumentointi tukee kehityksen etenemisen seuraamista.
• Linkin yliopistotason opetussuunnitelmatyön tavoitteista kertovalle aalto.fi -sivulle.

3. Opetussuunnitelman linjakkuuden kehittäminen

Linjakkaalla opetuksella tarkoitetaan sitä, että opetuksen osaamistavoitteet, sisällöt, arviointimenetelmät ja opiskeluilmapiiri muodostavat johdonmukaisen ja eheän kokonaisuuden. Linjakkuutta voidaan tarkastella opintojaksojen ja niiden toteutusten sisällä, niiden välisesti sekä koko opetussuunnitelman tasolla. 

Opintojaksojen linjakkuuden lisäksi merkityksellistä on koko ohjelman ja tutkinnon tason linjakkuus: hyvin suunnitellun ja eheän koulutusohjelman opetuksessa osaaminen kehittyy aiemmin opittua syventäen ja loogisesti liiallisia päällekkäisyyksiä välttäen. Tällöin esimerkiksi jonkin taidon soveltamiseen edetään vasta, kun siihen on ensin johdatettu ja perehdytty aiemmin opinnoissa. Linjakkuuden rakentamisessa keskeistä on yhteisen ymmärryksen rakentaminen opetussuunnitelmasta ja sen yhteissuunnittelu ohjelmatasolla. 

Opetussuunnitelman linjakkuuden kehittäminen tapahtuu seuraavien vaiheiden kautta: 

1. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen ohjelman tarkoituksesta ja tutkinnon tuottamasta keskeisestä osaamisesta: Mikä on keskeistä tietoa ja taitoa? Millainen on valmistuvan opiskelijan asiantuntijaidentiteetti?
2. Ohjelman osaamistavoitteiden kehittäminen vastaamaan edellisessä vaiheessa rakennettua ymmärrystä. Mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän ja osaavan tehdä tutkinto-ohjelman suoritettuaan? Osaamistavoitteet koostuvat sekä alakohtaisen substanssitiedon ja -taidon että muun asiantuntijuuden tai ammatin (työelämän) edellyttämän osaamisen tavoitteista (ns. geneeriset tiedot ja taidot).
3. Tutkintovaatimusten kehittäminen: mistä opintokokonaisuuksista opiskelijan tutkinto koostuu? Selkeä tutkinnon rakenne sujuvoittaa opintojen aloittamista ja etenemistä ja edistää tutkintojen suorittamista tavoiteajassa. Tutkintovaatimusten suunnittelua ohjaa tutkintosäännössä vahvistettu tutkintorakenne.
4. Opintojaksojen välisen linjakkuuden ja ajallisen etenemisen suunnittelu: etenevätkö opintojaksot loogisesti ja onko opintojaksojen työskentelytapoja ja arviointimenetelmiä tarkasteltu kuormittavuuden näkökulmasta? Ohjelmatasolla voidaan samoin varmistua, että oppimisen välineet (esim. tietyt ohjelmistot) otetaan käyttöön johdonmukaisissa vaiheissa opiskelua. Lisäksi on tärkeää varmistaa, etteivät opintojaksot ole päällekkäin vaan opiskelijan on mahdollista edetä opinnoissaan sujuvasti.
5. Ohjelman resursoinnin muutosten huomioiminen: millaisia muutoksia tunnistamme ohjelman resurssoinnissa? Miten muutokset tulee huomioida?

Alta löydät: 

• Muita hyödyllisiä opetuksen linjakkuuteen liittyviä aalto.fi -sivuja, joilta löydät lisätietoa siitä, millaisten menetelmien kautta linjakkuutta voidaan kehittää ja rakentaa yhdessä opettajayhteisön kanssa. 

4. Opetuksen ja oppimisen toteutus

Aalto-yliopiston tapa toimia pohjautuu jatkuvan parantamisen PDCA-periaatteeseen (Plan-Suunnittele, Do-Toteuta, Check-Arvioi, Act-Kehitä). Opetussuunnitelman julkaisun jälkeen ja opetuksen käynnistyttyä jatkuva kehittäminen toteutuu edistämällä avointa palautekulttuuria ja palautteen vastavuoroisuutta opetuksessa.

Palaute on väline, jonka avulla opettaja voi vahvistaa vuorovaikutusta opiskelijoiden kanssa, arvioida oman työnsä tuloksia ja kehittää omaa toimintaansa. 

Opetuksen ja oppimisen toteuttamisen aikainen opetuksen kehittäminen tapahtuu seuraavien vaiheiden kautta: 

1. Opiskelijoilta ennakkoon kerättävän tiedon avulla opettajan on mahdollista muokata opetustaan ennen opintojakson aloittamista. Palautetta voi kerätä ennen opetusta esim. ennakkotehtävien tai erilaisten kyselyiden (esim. Presemo, Zoom poll, MyCoursesin työkalut) avulla.
2. Opetuksen aikana kerätty palaute mahdollistaa opetuksen pienimuotoisen kehittämisen nopeasti jo kurssin kuluessa. Palautetta voi kerätä kurssin aikana esim. oppimistehtävien, ryhmäkeskustelun, palauteryhmän tai erilaisten kyselyiden (esim. Presemo, Zoom poll, MyCoursesin työkalut) avulla.
3. Opintojakson päätyttyä kerättävä Aallon kurssipalaute kerätään automaattisesti jokaisen opintojakson toteutuksen päätteeksi sähköisellä järjestelmällä. Kurssin päätyttyä opettaja analysoi opiskelijapalautteen, reflektoi sitä ja suunnittelee mahdolliset kurssin jatkokehitystoimet. Vertaiskeskustelut palautteesta ja kehitystoimista auttavat kehittämisen toteuttamisessa. 

Alta löydät:

• Muita hyödyllisiä palautteeseen liittyviä aalto.fi -sivuja, joilta löydät lisätietoa siitä, millaisten menetelmien kautta voit kerätä palautetta ja miten sitä voi hyödyntää opetuksen kehittämisessä. 

Pedagogista koulutusta opetussuunnitelmien kehittämisen tueksi 

Aalto-yliopiston Opettajapalvelut tarjoaa pedagogisia kursseja opetushenkilökunnan pedagogisen osaamisen tueksi.

Curriculum Development -kurssi (3 ECTS) on opetussuunnitelman kehittämiseen keskittyvä kurssi, joka on tarkoitettu kaikille aktiivisille opetushenkilökunnan jäsenille, jotka osallistuvat laajempien opetuksen kokonaisuuksien, kuten ohjelmien, pääaineiden tai sivuaineiden opetussuunnitelmien kehittämistyöhön.

Kurssilla tutustut tälläkin sivulla kuvattuihin opetussuunnitelmatyön vaiheisiin ja menetelmiin ja osallistut osana ryhmääsi ohjelmallenne/pääaineellenne ajankohtaisen teeman kehittämiseen. Kurssilla toteutettava kehittäminen voi liittyä esimerkiksi opetussuunnitelman tavoitteiden, sisällön tai linjakkuuden uudistamiseen. Kurssi tarjoaa myös oivallisen tilaisuuden kuulla muissa ohjelmissa tapahtuvasta kehittämistyöstä ja jakaa parhaita käytäntöjä. 

Opetuksen suunnittelu -kurssilla (5 ECTS)työstetään yhtä omaan opetukseen kuuluvaa kurssia. Kurssin aikana osallistuja laatii analyysin omaan opetukseen kuuluvan kurssin nykytilasta linjakkaan opetuksen suunnittelun näkökulmasta sekä laatii suunnitelman kurssin kehittämisestä. 

Tiedot kurssitarjonnasta ja ilmoittautumisesta julkaistaan pedagogisen koulutuksen pääsivulla.