Väitöstilaisuuden järjestäminen
Ohjeet väitöstilaisuuden suunnitteluun ja järjestämiseen tohtoriopiskelijalle ja kustokselle
äöään kulku
Sekä väitöstilaisuus että karonkka ovat tilaisuuksia, joita ohjaavat akateemiset perinteet.
Loading table of contents
Väitöstilaisuus on julkinen tapahtuma, jonka aikana väittelijä puolustaa väitöskirjansa tuloksia kritiikkiä vastaan ja vastaa vastaväittäjän esittämiin kysymyksiin. Vastaväittäjä on nimetty arvioimaan väitöskirjaa. Väitöstilaisuuden kulkua valvoo kustos, joka on yleensä väittelijän ohjaava professori.
Väitöstilaisuuden jälkeen järjestettävä karonkka on juhla, joka merkitsee väitöskirjaprosessin päättymistä. Väittelijä järjestää sen kiittääkseen vastaväittäjää, kustosta ja muita työhön osallistuneita. Karonkka noudattaa suomalaisia akateemisia perinteitä.
Väitöstilaisuuden järjestelyt
Väitöstilaisuuden järjestämiseen Aalto-yliopistossa löydät tiedot alta.
Väitöstilaisuuden protokolla
Väitökset alkavat tyypillisesti tasan klo 12. Yleisön tulee saapua saliin klo 12 mennessä, mutta väittelijä, vastaväittäjä ja kustos astuvat sisään klo 12:15.
Väitös kestää tyypillisesti 2–3 tuntia, mutta ei enempää kuin 4 tuntia. Kustos ilmoitaa, jos tilaisuudessa pidetään tauko.
Väittelijä ja kustos voivat yhdessä sopia tilaisuuden muodollisuuksista. Osallistujien ei ole välttämätöntä käyttää tiettyjä vuorosanoja/ilmaisutapoja.
Saapuminen
Väitöstilaisuuteen asianomaiset saapuvat siten, että ensin astuu saliin väittelijä, sitten väitöstilaisuuden valvoja ja viimeisenä vastaväittäjä/vastaväittäjät. Väitöstilaisuuden yleisö nousee tervehtimään saliin saapuvia.
Valvoja ja vastaväittäjä(t), mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hatun kädessään sisään astuessaan ja salista poistuessaan. Väitöstilaisuuden ajaksi he laskevat tohtorinhatun eteensä pöydälle lyyra yleisöön päin.
Väitöstilaisuuden avaaminen
Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos toivottaa läsnäolijat tervetulleiksi ja esittelee väittelijän sekä vastaväittäjän/t ja julistaa väitöstilaisuuden alkaneeksi lausuen:
”Tässä tilaisuudessa esitetään DI/maisteri N. N:n tohtorintutkintoa varten julkiseen tarkastukseen esittämä väitöskirja. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori N. N. X:n yliopistosta. Aalto-yliopiston insinööritieteiden / sähkötieteiden / kemian tekniikan / perustieteiden korkeakoulun määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi.”
Avajaissanojen jälkeen yleisö istuutuu.
Lectio praecursoria
Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: ”Arvoisa kustos, arvoisa(t) vastaväittäjä(t), arvoisat kuulijat.”
Väittelijä voi antaa vastaväittäjälle/vastaväittäjille luettelon käsikirjoituksessa huomaamistaan virheistä ja jakaa ne kopioituna myös kuulijakunnalle.
Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä, edelleen seisten, lausuu väitöstilaisuuden kielellä: ”Pyydän teitä, arvoisa(t) professori(t)/tohtori(t) N. N. Aalto-yliopiston insinööritieteiden / sähkötieteiden / kemian tekniikan / perustieteiden korkeakoulun määräämänä/määrääminä vastaväittäjänä/vastaväittäjinä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjan antavan aihetta.”
Vastaväittäjän alkulausunto
Vastaväittäjä (tai toinen vastaväittäjistä) esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän käsittelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ynnä muita yleisluontoisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat.
Tarkastus
Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Väitöstilaisuuden ei tule kestää yli 4 tuntia.
Vastaväittäjän loppulausunto
Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää loppulausunnon. Sekä väittelijä että vastaväittäjä seisovat loppulausunnon aikana.
Väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle, jonka jälkeen vastaväittäjä istuutuu.
۱öܴdzܳٳܰ
Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: ”Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoron arvoisalta valvojalta.”
Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoo, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa poiketa aiheesta.
Kustoksen on syytä todeta väitöstilaisuudessa, että muiden kuin vastaväittäjän on ilmoitettava väitöstilaisuudessa, mikäli aikovat tehdä virallisen muistutuksen tai huomautuksen väitöskirjasta, muuten he menettävät oikeuden siihen. (äö쾱Ჹn ja sen puolustamisen johdosta tehdyt huomautukset on toimitettava tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.)
Tilaisuuden päättäminen
Kustos esittää kiitoksensa korkeakoulun puolesta vastaväittäjälle.
Kustos päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden lausumalla ”väitöstilaisuus on päättynyt”.
Poistuminen tapahtuu järjestyksessä väittelijä, valvoja ja vastaväittäjät.
Muita asioita
Väittelijää onnitellaan vasta, kun kaikki ovat poistuneet salista. Väittelijä voi tarjota kahvia ja kakkua tilaisuuden jälkeen omalla kustannuksellaan.
Saapuminen
Ensimmäisenä saliin astuu väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä(t). Kustos ja vastaväittäjä(t) voivat pitää tohtorinhattua vasemmassa kädessään saapuessaan saliin ja poistuessaan salista. Väitöksen ajaksi tohtorinhatut asetetaan pöydälle lyyrat yleisöön päin.
Tilaisuuden avaaminen
Kun asianomaiset ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: ”Väittelijä maisteri/lisensiaatti N. N. esittää tarkastettavaksi väitöskirjansa XYZ. Vastaväittäjänä on dosentti / professori / muu arvo N. N. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tohtorinkoulutusneuvoston määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi.”
Lectio praecursoria
Väittelijä esittää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Väittelijä aloittaa esityksensä sanoen: ”Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat läsnäolijat”.
Paino- ja muiden teknisten virheiden oikaisemista vältetään väitöstilaisuudessa. Väittelijä voi ennen väitöstilaisuutta antaa vastaväittäjälle kirjallisen luettelon huomaamistaan paino- tai teknisistä virheistä. Vastaväittäjä liittää luettelon tohtorinkoulutusneuvostolle annettavaan lausuntoon. Luettelon voi myös jakaa väitöstilaisuudessa läsnäoleville.
Lectio praecursorian esitettyään väittelijä lausuu: ”Pyydän Teitä, dosentti / professori / muu arvo N. N. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tohtorinkoulutusneuvoston määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne kysymykset ja muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta.”
Tarkastus
Väittelijä jää seisomaan. Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa käsitellään väitöskirjan asemaa ja merkitystä tieteessä ja taiteessa sekä muita yleisluontoisia asioita. Vastaväittäjän lausunnon jälkeen väittelijä ja vastaväittäjä istuutuvat.
Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä kohdistaa huomion metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Vastaväittäjä voi käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, tavanomainen kesto on kaksi tuntia. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka pituuden kustos seisaalleen nousten ilmoittaa.
Loppulausunto
Vastaväittäjän päätettyä tarkastuksensa sekä vastaväittäjä että väittelijä nousevat seisomaan ja vastaväittäjä esittää loppulausuntonsa, jonka tulee sisältää suositus tai epäysehdotus tohtorinkoulutusneuvostolle väitöskirjan hyväksymisestä tohtorin tutkintoa varten.
Väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle.
۱öܴdzܳٳܰ
Kiitosten jälkeen väittelijä kääntyy läsnäolijoiden puoleen ja lausuu: ”Kehotan nyt niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotain muistuttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoron arvoisalta kustokselta.”
Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoen, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa poiketa aiheesta.
Tilaisuuden päättäminen
Kustos nousee seisomaan ja lausuu: ”Väitöstilaisuus on päättynyt.”
Saapuminen
Yleisö saapuu saliin ja istuutuu ennen väitöstilaisuuden alkamista. Yleisö nousee seisomaan, kun väittelijä, kustos ja vastaväittäjä(t) saapuvat saliin tässä järjestyksessä. Kustos ja vastaväittäjä voivat kantaa tohtorinhattujaan saapuessaan saliin ja poistuessaan salista. Väitöksen ajaksi tohtorinhatut asetetaan pöydälle lyyrat yleisöön päin.
Tilaisuuden aloittaminen
Kun asianomaiset ovat asettuneet paikoilleen ja yleisö vielä seisoo, kustos avaa tilaisuuden sanomalla ”Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tohtorinkoulutusneuvoston määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi.” Sen jälkeen yleisö istuutuu ja kustos esittelee väittelijän, väitöskirjan ja vastaväittäjän.
Lectio praecursoria
Väittelijä esittää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Väittelijä aloittaa esityksensä sanoen: ”Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat läsnäolijat”.
Lectio praecursorian esitettyään väittelijä lausuu: ”Pyydän teitä, professori/tohtori N. N. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tohtorinkoulutusneuvoston määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne huomautukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta.”
Vastaväittäjän alkulausunto
Väittelijän yhä seisoessa vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen alkulausunnon, jossa esitellään väitöskirja ja sen merkitys tieteenalalle. Vastaväittäjän lausunnon jälkeen väittelijä ja vastaväittäjä istuutuvat.
Tarkastus
Tarkastuksessa vastaväittäjä kysyy tyypillisesti kysymyksiä väitöskirjan teoreettisesta asemoimisesta, metodeista, tuloksista ja julkaisuista. Vastaväittäjä haastaa väittelijän kirkastamaan ja puolustamaan valintojaan ja siten osoittamaan tohtorintutkinnolta edellytettävää täsmällisyyttä ja alkuperäisyyttä.
Vastaväittäjän loppulausunto
Vastaväittäjän päätettyä tarkastuksensa sekä vastaväittäjä että väittelijä nousevat seisomaan ja vastaväittäjä esittää loppulausuntonsa. Lausunnossa yleensä tiivistetään väitöskirjan anti, vahvuudet ja heikkoudet ja sen tulee sisältää suositus tai epäysehdotus Kauppakorkeakoulun tohtorinkoulutusneuvostolle väitöskirjan hyväksymisestä tohtorin tutkintoa varten.
Yleisön huomiot
Väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle ja kääntyy sitten yleisöön päin sanoen “”Kehotan nyt niitä läsnäolijoita, joilla on jotain huomauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoron arvoisalta kustokselta.”
Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoen, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa poiketa aiheesta.
ääö
Yleisön kysymysten jälkeen kustos nousee seisomaan ja julistaa väitöstilaisuuden loppuneeksi sanomalla “Väitöstilaisuus on päättynyt”. Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä poistuvat salissa samassa järjestyksessä kuin saapuivat.
Tyypillisesti väitöstilaisuudet kestävät kahdesta kolmeen tuntia. Kustos julistaa pidettäväksi lyhyen tauon, jos katsoo sen tarpeelliseksi.
Onnittelut tapahtuvat vasta salin ulkopuolella.
۱öپٳپ
Väitöstilaisuus on akateeminen arvokas tilaisuus, jossa tulee käyttäytyä asianmukaisesti. Väitöstilaisuudesta vastaa kustos, useimmiten väittelijän vastuuprofessori, joka on väitöstilaisuuden puheenjohtaja. Vastaväittäjä on väitöskirjatyön alan tohtori.
Väitöstilaisuus on suullinen koe, jossa vastaväittäjä varmistaa kysymyksillään, että väittelijä on itse tehnyt väitöskirjatyön ja osaa vastata siihen liittyviin kysymyksiin.
Yleisölle ei ole pukukoodia väitöstilaisuuteen. Koska tilaisuus on julkinen, se on avoin kaikille. Tämän vuoksi väitöstilaisuuteen on täysin hyväksyttävää osallistua arkivaatteissa. Kuitenkin väittelijän kutsumat vieraat yleensä pukeutuvat tummaan pukuun tai muuhun juhlavampaan vaatetukseen.
Jos väitöstilaisuus pidetään verkossa tai yleisö osallistuu verkon kautta, yleisön kamerat ja mikrofonit pidetään suljettuina. Huomautukset lähetetään chatin kautta kustokselle, joka lukee kysymyksen ääneen.
Yleisön on oltava hyvissä ajoin paikalla (noin 15 minuuttia) ennen väitöstilaisuuden alkua. Myöhästyneitä ei päästetä saliin.
Tilaisuus alkaa, kun väittelijä, kustos ja vastaväittäjä(t) saapuvat (tässä järjestyksessä) saliin. Yleisö nousee seisomaan.
Kustos ilmoittaa väitöstilaisuuden alkaneeksi. Kaikki muut paitsi väittelijä istuvat.
Ensin väittelijä kertoo yleisölle tutkimustyöstään. Tätä kutsutaan lectio praecursoriaksi, joka kestää 20 minuuttia. Sen jälkeen vastaväittäjä pitää johdantopuheen. Kun vastaväittäjä lopettaa johdantonsa, hän ja väittelijä istuutuvat. Väitöstilaisuudesta on tapana poistua vasta sen päätyttyä tai mahdollisen tauon aikana, mutta aikaisintaan lektion jälkeen salista voi poistua.
Väitöstilaisuus kestää yleensä noin 2-3 tuntia, kuitenkin enintään 4 tuntia. Kustos ilmoittaa tauosta, jos sellainen pidetään.
Lopussa väittelijä kysyy, onko paikalla joku, joka haluaa esittää hänen työhönsä liittyviä huomautuksia. Jos huomautuksia on, kustos jakaa puheenvuorot ja väittelijä vastaa. Yleisiä kysymyksiä väitöskirjasta voi esittää virallisen tilaisuuden jälkeen.
Kustos ilmoittaa väitöstilaisuuden päättyneeksi. Taputukset eivät kuulu väitöstilaisuuteen.
Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä kävelevät ulos ensin ja sen jälkeen yleisö.
Kaikki onnittelut tapahtuvat salin ulkopuolella.
Väitöstilaisuuden pukukoodi
Pukukoodi koskee väittelijää, vastaväittäjää ja kustosta. Sitä noudatetaan myös etäjärjestetyissä väitöstilaisuuksissa.
Väittelijä ei saa lupaa käyttää tohtorinhattua ennen kuin hän osallistuu valmistumisen jälkeiseen tohtoripromootioon.
Väittelijän, kustoksen ja vastaväittäjän asujen tulee olla samantyyppiset. Vastaväittäjä voi myös käyttää kotiyliopistonsa juhlapukua. Jos vastaväittäjä käyttää akateemista juhlapukua, väittelijän ja kustoksen tulee sopia, käytetäänkö frakkia vai tummaa pukua. Yleisimmät pukukoodin muunnelmat ovat seuraavat:
Mustat frakkihousut, joissa on satiiniraidat ulkosaumassa. Takki on napittamatta. Musta liivi, valkoinen juhlapaita jäykistetyllä etuosalla ja kauluksella. Valkoinen solmuke, ei taskuliinaa päivällä. Mustat sukat, ohutpohjaiset kengät (ei kiiltonahkakenkiä päivällä). Ei rannekelloa. Ulkovaatteet: musta päällystakki tai viitta, valkoinen huivi ja valkoiset hansikkaat.
Yksi- tai kaksirivinen tumma puku (musta, tummansininen tai tummanharmaa) tai frakki mustilla liiveillä. Materiaali voi olla hillitysti raidallinen. Jos käytetään liiviä, sen tulee olla samaa materiaalia kuin puku tai sen kanssa yhteen sointuva. Valkoinen paita, solmion tai solmukkeen tulee olla hillitty ja yhteensopiva puvun kanssa (ei valkoinen), tummat sukat ja ohutpohjaiset kengät.
Tumma pitkähihainen, korkeakauluksellinen asu (musta, tummansininen tai tummanharmaa lyhyt leninki, jakku ja hame tai housupuku), ei päähinettä.
Karonkka
Karonkassa juhlistetaan tohtoriopintojen päättymistä ja kiitetään vastaväittäjää, kustosta ja muita väitöstyöhön osallistuneita. Vaikka karonkalla on pitkät perinteet akateemisena juhlana, se on väittelijän järjestämä yksityistilaisuus. Karonkka järjestetään väitöspäivän iltana.
Karonkkaan liittyy monia perinteitä, joita on kuvattu alla. Väittelijä voi kuitenkin muokata juhlasta omannäköisensä.
Perinteisesti karonkkakutsuja ei lähetetty etukäteen, sillä väitöskirjan hyväksymistä ehdotettiin vasta väitöstilaisuuden lopussa. Nykyään kuitenkin väittelijä lähettää kutsut etukäteen, sillä tohtorikoulutusneuvoston myöntämä väitöslupa katsotaan riittäväksi takeeksi siitä, että väitös tullaan hyväksymään.
Väittelijä muotoilee kutsun tekstin itse. On suositeltavaa mainita juhlien pukukoodi kutsussa.
Vastaväittäjän, kustoksen ja väitöskirjaan sisältyvien julkaisujen muiden tekijöiden lisäksi karonkkaan voidaan kutsua saman alan professoreita ja muita, jotka ovat vaikuttaneet väitöskirjan syntyyn. Usein karonkkaan kutsutaan myös väittelijän kumppani, vanhemmat ja läheiset ystävät. Karonkka ei kuitenkaan ole perhejuhla.
Karonkka voidaan järjestää esimerkiksi kotona, ravintolassa tai opiskelijajärjestöjen, osakuntien tai väittelijän laitoksen tiloissa.
Perinteinen karonkan pukukoodi on frakki valkoisella liivillä (väitöstilaisuudessa musta liivi) ja iltapuku, jonka tulisi olla ainakin väitelleellä musta. Musta on perinteinen akateemisten juhlien asujen väri, mutta nykyään muutkin värit yleistyvät.
Väitellyt on karonkan järjestäjä ja määrittää juhlien pukukoodin. On tärkeää muistaa kertoa valitusta pukukoodista kutsuttaville.
Karonkassa vastaväittäjä on kunniavieras ja hänet istutetaan väitelleen oikealle puolelle. Kustos istuu väitelleen vasemmalla puolella tai vastapäätä häntä. Sen jälkeen istutetaan muut vieraat, perinteisesti akateemisten saavutusten mukaisessa järjestyksessä.
Karonkassa väitellyt tarjoaa vieraille ruokaa, juotavaa ja mahdollisesti ohjelmaa.
Kiitospuheet ovat keskeinen osa karonkkaa. Ne pidetään ruoan jälkeen. Väitellyt aloittaa puheet kiittämällä ensimmäiseksi vastaväittäjää ja sitten kustosta. Tämän jälkeen väitellyt kiittää muita väitöstyöhön vaikuttaneita. Jos väitellyt haluaa kiittää omaisiaan, se tehdään puheen viimeiseksi.
Vastaväittäjä vastaa väitelleen puheeseen ensimmäisenä. Puheenvuoro on yleensä kepeän asiallinen, ei liian juhlava tai vakava. Vastaväittäjän jälkeen puhuu kustos, ja sen jälkeen läsnäolijat siinä järjestyksessä, kun heidät mainittiin väitelleen kiitospuheessa.
Puheiden jälkeen karonkan tunnelma usein rentoutuu ja muuttuu vähemmän muodolliseksi. Vieraat nauttivat illan mahdollisesa ohjelmasta ja toistensa seurasta.