432
hakutulosta
Uutinen, Teknillisen fysiikan laitos
Tutkijat kehittivät uuden tavan tehdä kryogeenisiä mittauksia
Kubitin kanssa samalle kvanttisirulle sijoitettava bolometri tekee lämpötilan mittaamisesta huomattavasti aiempaa helpompaa ja halvempaa
Tule juhlistamaan Aallon avoimen tieteen palkinnonsaajia 20.5.
Kaikki aaltolaiset ovat tervetulleita, osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista!
Prof. Anton Zasedatelev: Valo ja aine kvanttimaailmassa
Uusi apulaisprofessori kehittää optista teknologiaa, joka toimii nopeuden ja energian äärirajoilla.
Kasvuyrittäjä Teemu Myllymäki: Halusin katsoa mihin asti kaninkolo johtaa
Yrittäjähenkinen ajattelu ja Aalto-yliopiston tohtorikoulutuksessa saadut opit ovat siivittäneet Teemu Myllymäen kemian mittauspalveluja myyvän Measurlabsin perustajaosakkaaksi ja toimitusjohtajaksi.
Eurooppalainen fyysikkoseura palkitsi Aallossa tehdyn ydinfuusiotutkimuksen parhaana väitöskirjana
Henri Kumpulaisen väitöskirja selvitti miten parhaiten ennustaa fuusioenergiaa tuottavien aineiden käyttäytymistä yli sadan miljoonan celsiuksen lämpötilassa.
Perustieteiden korkeakoulu palkitsi vuoden 2024 parhaat väitöskirjat ja diplomityöt
Väitöskirjapalkinnon saivat Eric Hyyppä, Sakari Lepikko, Kim Myyryläinen, Jane Seppälä, Julia Jaatela, Petrus Mikkola, Shuzhe Wang ja Ana Triana Hoyos. Diplomityöpalkinnon vastaanottivat Matteo Merler, Aapo Pajala ja Tuomas Uusnäkki.
Tutkijat ratkaisivat halkeamien mysteerin – parantaa yleisten rakennusmateriaalien kestävyyttä
Tutkijat onnistuivat selvittämään insinöörejä vaivanneen paradoksin: miksi materiaalien halkeamat etenevät nopeammin, kun jännitys pääsee välillä vapautumaan
Tutkijat kehittivät ihonkaltaisen geelin, joka osaa korjata itse itsensä
Tutkijat ovat kehittäneet hydrogeelin, jonka ainutlaatuinen rakenne yhdistää mekaanisen jäykkyyden, taipuisuuden ja itsekorjautuvuuden. Se on yhtä vahvaa, joustavaa ja pehmeää kuin iho. Ja jos se vaurioituu, se korjaa itsensä lähes täysin vuorokaudessa. Tutkimushanketta johtivat akatemiatutkija Hang Zhang ja professori Olli Ikkala Aalto-yliopistosta sekä professori Josef Breu saksalaisesta Bayreuthin yliopistosta.
Suomen Kulttuurirahastolta apurahoja tieteeseen ja taiteeseen
Apurahan tieteeseen tai taiteeseen sai 37 henkilöä tai ryhmää Aalto-yliopistosta.
Tutkijat saavuttivat aaltojen nopeusennätyksen vettä hylkivän pinnan avulla
Fysiikan ja lääketieteellisen tekniikan tutkijat löysivät uusia ominaisuuksia kapillaariaalloista vettä hylkivien pintojen avulla
OtaNanolle majakkastatus Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla
Suomen Akatemian myöntämä majakkastatus korostaa OtaNanon asemaa uniikkina huippututkimuksen infrastruktuurina.
Professori Päivi Törmä ja SuperC-konsortio kehittävät huoneenlämpöistä suprajohdetta kvanttigeometrian ja tekoälyn avulla
Tutkijoiden tavoitteena on saada aikaan energiaa ja luonnonvaroja säästävä, aiempaa korkeammassa lämpötilassa toimiva suprajohde.
Rekisteröidy tutkimusta tukeviin koulutuksiin – aiheina tekoäly, etiikka, datanhallinta ja ohjelmistokehitys
Koulutustarjonnassa on paljon uusia aiheita. Rekisteröityminen keväälle 2025 on avattu.
2025 on kvanttitieteen ja -teknologian vuosi – mitä se tarkoittaa Suomelle?
Kvanttiteknologian tutkimus ja kehitys ottaa tänä vuonna ison harppauksen, niin Suomessa kuin maailmalla.
Unite! avaa haettavaksi 13 vierailevan professorin paikkaa TU Darmstadtissa
Kohderyhmänä on pääasiassa kokeneet post-doc -tutkijat. Hakuaika päättyy 31.3.2025.
Business Finlandin Näytönpaikka-haku: Aallon sisäinen deadline ennakkohakemuksille 10.2.2025
Business Finlandin uusi Näytönpaikka -haku (Rise to Challenge) sulkeutuu 31.3. Aallon sisäinen deadline on 10.2.2025, johon mennessä ennakkohakemukset on lähetettävä Pre-Award-timille (katso prosessi alla).
Aalto-yliopisto mukaan fysiikan koulutusverkostoon
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä rahoituksella on tarkoitus rakentaa yhdeksän korkeakoulun yhteinen fysiikan koulutusverkosto.
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Fyysikot käyttivät Helmi-kvanttitietokonetta ensimmäistä kertaa kvanttimateriaalien tutkimiseen
Tutkimus on merkittävä askel kohti eksoottisten kvanttimateriaalien suunnittelua kvanttitietokoneilla.
