Tero Tiitun mukaan urheilun ja opiskelun yhteensovittamisessa oli tietyt haasteensa, mutta kun ne sai järjestettyä, elämänvaihe oli huikea. ”Sanoisin, että urheilu on maailman tärkein turha asia. Urheilussakin sai parhaat tehot irti silloin, kun se ei tuntunut liian tärkeältä. Tällä tarkoitan sitä, että vaikka täysillä treenattiin ja se oli elämänvaihe, jolloin laitoin treeneissä ja peleissä ”all in”, koin kuitenkin, että oli hyvä asia, että oli opinnot urheilun rinnalla, eikä elämä ollut pelkkää urheilua. Tuntui kunnia-asialta, että sai opiskella eturivin koulussa ja yhdistää siihen pelaamisen mieleisessä seurajoukkueessa ja maajoukkueessa. Opinnot toivat välillisesti voimaa urheiluunkin.”
Aikatauluista ja joustoista neuvottelua
Tero Tiitu kertoo olleensa TKK:lla aloittaessaan ensimmäiset vuodet melko tietämätön siitä, miten kursseja sai suoritettua ja millaista joustoa kaksoisuran tueksi löytyisi. ”Onkin erittäin tärkeää, että Urhean myötä näihin on tullut selkeyttä ja että Aallon jokaisessa korkeakoulussa on oma Urhea-yhteyshenkilönsä, joka auttaa näissä pohdinnoissa.”
Urheaan kuuluville opiskelijoille on tarjolla kaksi kurssia, jotka on mahdollista sisällyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Nämä kurssit ovat Kaksoisura ja urheilijaopiskelijan hyvinvointi ja Urheiluosaamisen hyödyntäminen urasuunnittelussa.
Tero kannustaa erityisjärjestelyistä sopiessa varmistamaan, että opettaja on tietoinen Aallon Urhea-sopimuksesta. Tällä kumppanuussopimuksella Aalto-yliopisto on sitoutunut tukemaan opiskelijoiden kilpaurheilun ja opintojen yhdistämistä. ”Lisäksi kun menee neuvottelemaan erityisjärjestelyistä, kannattaa olla jo etukäteen mietittynä rakentava ratkaisuehdotus, jos tarvitsee joustoa esimerkiksi tenttien ajankohtiin tai harjoitustöiden palautusaikatauluihin.”
”Positiivisista muistoista voisin nostaa esiin Kauppiksen oppimispalveluiden Riitta Peltosen ja hänen suhtautumisensa kaksoisuraan. Riitta tuli esittäytymään minulle pian aloitettuani Kauppiksessa ja kysyi, että tiesinkö, millaisia mahdollisuuksia Kauppis tarjoaa kilpaurheileville opiskelijoille, ja kertoi sitten niistä. Myöhemminkin osasin kääntyä hänen puoleensa, kun tarvitsin opintojen puolelta joustoa.” Nykyään uusille Urhea-opiskelijoille järjestetään tervetulotilaisuus aina lukuvuoden alussa.
”Muistan kyllä yhden huononkin kokemuksen 20 vuoden takaa. Pyysin laajaan harjoitustyöhön vuorokauden lisäaikaa, koska maajoukkueen intensiivinen leiri oli juuri menossa. Kurssiassistentti vastasi: ”Työ- ja harrasteasiat eivät ole pätevä syy lisäajan saamiseksi, vaan kyseessä on aikataulutus- ja priorisointiongelma”. ”En ehkä osannut esittää asiaani hyvin, eikä Urheaakaan silloin vielä ollut tukenani.”
”Ylipäänsä jokaisen urhealaisen on hyvä osata sanoittaa omaa tarinaansa ja kertyneitä osaamisia ja vahvuuksia. Monelle urheilijalle itselleen urheilun myötä kehittyneet vahvuudet ovat itsestään selviä, mutta muut eivät niistä välttämättä tiedä ja siksi osaamisen sanoittaminen on tärkeää.”
Opintojen jälkeen kohti työelämää
Tero Tiitu kertoi, että urheilu oli ”tässä ja nyt”, opinnot puolestaan palvelivat pidempää tarinaa. ”Mitä ikinä opiskeleekaan, karttuu taito hankkia tietoa ja jäsentää sitä, ja jossain määrin niistä opeista pystyy hyötymään myös urheilupuolella. Kilpaurheilevat opiskelijat ovat moniosaajia.”
”Tunnistan paineen, kun ns. normaalit opiskelijat tekevät töitä ja harjoitteluja, ja itse käyttää saman ajan urheiluun, ja rahat ovat tiukalla. Mutta liikaa ei kannata verrata itseä heihin. Urheilijakohtaamiset kampuksella olivat tärkeitä, sillä normiopiskelijat eivät tietenkään jakaneet samanlaista elämää. Päivittäin minulla oli kaksi viiteryhmää: pukukoppikaverit ja toisaalta varsin erilainen opiskelukaverien viiteryhmä, joka auttoi saamaan ajatukset välillä pois urheilusta.”
Jo urheiluvuosinaan Tero teki jonkin verran opintoihin liittyviä töitä sekä muita urheiluun liittyviä esiintymisiä (kuten kuului Ylen Aamu-tv:n Jälkihiki-osion raatiin, joka keskusteli menneen viikon urheilutapahtumista). Pelikauden aikana hän ei ollut töissä. ”Säbässä on mm-kisat joka toinen vuosi ja aina sinä kesänä, jolloin mm-kisat eivät olleet loppuvuodesta, olin kesätöissä ja tein yleensä jonkin työharjoittelun. Elämä oli rahallisesti kädestä suuhun elämistä ja opintotuki tärkeä. Salibandyssä eivät liikkuneet isot rahat.”
”Kun sitten päätin lopettaa pelaajaurani, ja siirtyä työelämään, olin kyllä naiivi, kun ajattelin, että töistä varmasti saisi samanlaisia kicksejä kuin olin saanut peliurallani. Näin ei kuitenkaan ollut: samanlaisia tuntemuksia en saa, vaikka nykyinen työni omalla tavallaan hienoa ja haastavaa onkin. Sellainen ”all in” fyysinen venyminen puuttuu, ja aluksi työelämä tuntuikin vähän tasapaksulta, mutta uuteenkin elämänvaiheeseen tottui. Urheilulliset kicksit pystyy onneksi saamaan esimerkiksi UniSportin circuit-trainingistä, jossa käyn joka maanantai.”
Aalto-yliopisto osallistuu vuoden 2025 loppupuolella Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu / kaksoisura-auditointiin. Huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen laatumallin tavoitteena on parantaa huippu- ja ammattiurheilijoiden edellytyksiä suorittaa korkeakouluopintoja vaativan urheilu-uran ohessa.
Teksti: Terhi Ollikainen