91

Uutiset

Ultraäänineula tehostaa biopsiaa – luotettavan syöpätestin kudosmäärä saadaan vaivatta ohuellakin neulalla

Laitetta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös lääkkeiden annostelussa ja jopa pienten kasvainten ja munuaiskivien hajottamisessa.
The ultrasonic needle, which is a regular medical needle with a metal attachement connected to a large box on the side of the syringe
Tutkijat saivat neulan kärjen värähtelemään ultraäänen voimasta 30 000 kertaa sekunnissa. Uusi teknologia voi edistää syövän hoitoa mahdollistamalla paremman kudosnäytteen. Toimenpide on potilaalle mahdollisimman miellyttävä. Kuva: Aalto-yliopisto.

Monen syövän diagnoosi edellyttää neulanäytettä eli biopsiaa. Patologien on valittava siihen joko paksuneula, jolla saa luotettavaan testiin riittävän mutta potilaan kannalta kivuliaan näytteen, tai ohutneula, joka on potilaalle kivuttomampi, mutta tuottaa vaihtelevan laatuisia näytteitä.

"Tutkimusten mukaan ohuella neulalla tehdyistä hienoneulabiopsioista jopa kolmasosa on sellaisia, ettei niistä saada riittävästi kudosta luotettavan diagnoosin tekemiseksi. Halusimme kehittää toimenpidettä niin, että luotettava tulos saadaan jo ensiyrityksellä ja toimenpide on kuitenkin potilaalle mahdollisimman miellyttävä ja turvallinen", sanoo Aalto-yliopiston professori Heikki Nieminen, joka on yhdessä kollegoidensa kanssa kehittänyt ultraäänen vaikutuksesta värähtelevää biopsianeulaa.

Uudessa -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat osoittivat, että jos biopsianeula värähtelee 30 000 kertaa sekunnissa, sen avulla voidaan lisätä saatavan kudoksen määrää niin paljon, että ohutneulallakin otettu näyte on laadukas ja riittää modernin lääketieteen tarpeisiin. Samalla potilaalle kivuliaampien ja riskialttiimpien paksuneulanäytteiden tarve vähenee.

"Tekninen läpimurto on se, että kun neulankärki värähtelee ultraäänen voimasta, kudoksen käyttäytyminen alkaa muistuttaa virtaavan nesteen käyttäytymistä, jolloin kapealla neulalla saadaan aiempaa enemmän näytettä”, sanoo professori Kenneth Pritzker, torontolaisen Mount Sinai -sairaalan patologi ja Toronton yliopiston tutkija.

“Värinä kohdistuu vain neulankärkeen, joten se ei juuri vaikuta muuhun kuin neulan kärjen ympärillä olevaan kudokseen. Pystyimme osoittamaan, että ultraäänivärähtely kasvattaa ohutneulabiopsialla saatavaa kudosmäärää 3–6-kertaiseksi verrattuna samalla ohutneulalla ilman ultraääntä saatavaan kudosmäärään”, sanoo tohtorikoulutettava Emanuele Perra Aalto-yliopistosta.

Lukuisia mahdollisia sovelluskohteita

Värähtely tapahtuu paljolti ihmisen kuuloalueen yläpuolella, eikä näytteen oton värähtelevällä neulalla pitäisi tuntua juuri erilaiselta kuin tavallisella ohutneulalla.

”Olemme pystyneet tutkimaan neulankärjen värähtelyn vuorovaikutuksia nesteiden, kiinteiden aineiden ja ilmarajapintojen kanssa erittäin tarkasti muun muassa korkeanopeuskameran avulla. Fysiikan ymmärtäminen neulan läheisyydessä auttoi meitä ymmärtämään, missä kaikkialla lääketieteessä neula voisi olla hyödyllinen”, Nieminen sanoo.

Näytteenoton lisäksi ultraäänitekniikkaa voidaan mahdollisesti soveltaa syöpähoitoihin, joissa käytetään esimerkiksi kasvainten kemiallista koostumusta tutkivaa molekyylidiagnostiikkaa. Näin lääkärit voivat kohdentaa hoidon tehokkaammin tiettyyn syöpätyyppiin.

"Ultraäänivärähtelyn vaikutusta voidaan mahdollisesti käyttää myös toiseen suuntaan. Värähtelyt saattavat helpottaa lääkkeiden kuljetusta kohdekudokseen esimerkiksi maksassa. Ne voivat jopa hajottaa pehmytkudoksessa olevia pieniä ja kovia kohteita, kuten munuaiskiviä tai jopa pieniä kasvaimia", sanoo Perra.

Kanadalainen eläinlääketieteeseen erikoistunut sairaala on kiinnostunut testaamaan laitetta nyt syöpäsairailla lemmikkieläimillä. Jos kaikki menee odotusten mukaisesti, neuloja voidaan pian kokeilla myös ihmispotilailla.

Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia. Nieminen ja Pritzker ovat neulateknologiaa kaupallistavan kanadalaisen Swan Cytologics -yrityksen osakkeenomistajia. Yritys on myös hakenut teknologialle patenttia.

äپٴᲹ:

Artikkeli:

Heikki Nieminen
Professori
Aalto-yliopisto
heikki.j.nieminen@aalto.fi
puh. 050 501 9280

Kenneth Pritzker
Emeritusprofessori
Toronton yliopisto, Mount Sinai -sairaala
k.pritzker@utoronto.ca

Emanuele Perra
äöٳٰܳ쾱Ჹ
Aalto-yliopisto
emanuele.perra@aalto.f

Ultraääni voi mahdollistaa lääketieteellisten neulojen käyttöä uusilla tavoilla

3D rendering of the custom-made ultrasonic device used in the doctoral research.

Väitös lääketieteellisen tekniikan alalta, M.Sc. Emanuele Perra

Väitöskirjan nimi: Ultrasonically actuated medical needle: non-linear effects and applications

Tapahtumat
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kaksi miestä, joilla on kukkakimput, seisovat terassilla. Toinen pukeutunut mustaan pukuun ja toinen raidalliseen paitaan.
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

AALTOLAB-virtuaalilaboratoriot palkittiin Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnolla

Kemianteollisuus ry on myöntänyt vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnon Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoululle, korkeatasoisen ja vaikuttavan turvallisuusosaamisen kehitystyöstä kemian alalla.
Henkilö kävelee värikkään tiiliseinällä olevan muraalin ohi, katuvalot ja sähkölaitteet yläpuolellaan.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita

Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
Aalto-yliopistolla kaksi lippua: sateenkaarilippu ja keltainen lippu. Taustalla moderni rakennus ja vihreitä puita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia

Tutkimuksen mukaan LGBTQ+- eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille myönteinen henkilöstöpolitiikka voi merkittävästi vauhdittaa innovaatioiden syntymistä yhdysvaltalaisissa yrityksissä.
Opiskelija tietokoneen äärellä.
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

FITech-verkostoyliopiston uusi hanke kehittää verkoston kykyjä jatkuvan oppimisen osa-alueella

FITechin uuden FITech FORWARD -hankkeen tavoitteena on kehittää verkoston jäsenyliopistojen kykyä luoda jatkuvan oppimisen ja pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa tekniikan alojen ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. Aalto-yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Vaasan yliopisto.