91

Uutiset

Tutkijat selvittivät 1 000 suositun verkkosivun koon – erot samassa kategoriassa jopa yli kymmenkertaisia

Mobiilisivujen koko on kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa. Muutamat verkkokaupat ovat jo ymmärtäneet, että vähemmän on enemmän, sanoo tutkimusta vetänyt professori Jukka Manner.
JukkaManner_datakeskus.png
Professori Jukka Manner selvitti tutkimusryhmänsä kanssa Suomen suosituimpien verkkosivujen kokoa ja energiankulutusta. Kuva: Aalto-yliopisto / Niina Norjamäki

Ennusteiden mukaan ICT-alan osuus maailman energiankulutuksesta kasvaa reiluun viidennekseen jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Yksi syistä on verkkosivujen määrän ja koon huima kasvu, sanoo Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner. Hän selvitti äskettäin tutkimusryhmänsä kanssa Suomen suosituimpien verkkosivujen kokoa ja energiankulutusta.

”Kymmenessä vuodessa verkkosivujen koko on kolminkertaistunut ja mobiilisivujen koko jo kymmenkertaistunut. Tämä on ympäristön kannalta huolestuttavaa, sillä mobiiliverkossa tapahtuva datan siirto kuluttaa erittäin paljon energiaa ja lisää koko yhteiskunnan sähkönkulutusta.”

Analyysissä ladattiin 1 000 suositun suomalaisen verkkopalvelun etusivu ja lisäksi eri kategorioiden suosituimpia etusivuja. Mukana oli esimerkiksi mediasivuja, yliopistojen sivuja, suurimpien yritysten sivuja ja valtionhallinnon sivuja.

Mittaukset tehtiin heinäkuussa 2021 Googlen kehittämällä avoimen lähdekoodin Lighthousella, jolla sivuista saadaan dataa, kuten resurssien koot.

Resursseja ovat esimerkiksi kuvat, JavaScript-tiedostot, sivun ulkoasuun vaikuttavat CSS-tiedostot, fontit ja mediatiedostot. Sivun koko on resurssien yhteenlaskettu koko. Osa sivun resursseista voi olla peräisin kolmannelta osapuolelta. Näitä ovat esimerkiksi mainokset ja analytiikka. Tutkijat tarkastelivat erikseen ensimmäisiä datan latauksia sekä vieritettyjä sivuja.

”Vierityksen ero tulee siitä, että modernit verkkosivut optimoivat sisältöä, joka ensin ladataan. Tutkimuksessa haluttiin nähdä ero siinä, mitä sisältöä verkkopalvelu lataa, kun sivu ladataan ensimmäisen kerran ja miten paljon sisältöä lopulta siirretään, jos käyttäjä selaa sivun alas asti”, Manner selittää.

Sivujen keskimääräinen koko oli noin 2,7 Mt tietokoneella, 3,4 Mt vieritetyllä tietokoneella, 2,4 Mt mobiililla ja 3,1 Mt vieritetyllä mobiililla. Mobiilisivut ovat siis jo lähes tasoissa perinteisten sivujen kanssa.

Kuituverkossa, johon tietokone on usein yhdistetty, siirretyn bitin energiankulutus on vielä kohtuullinen. Sen sijaan mobiiliverkko, jota Suomessa käytetään paljon, kuluttaa energiaa jopa tuhat kertaa enemmän. Esimerkiksi kahden tunnin huippulaadukkaan 4K-resoluution elokuva mobiiliverkon kautta katsottuna kuluttaa sähköä saman verran kuin vaikka saunan lämmittäminen tai 20 kilometrin ajaminen sähköautolla. 

Manner korostaa, että sivujen kokoa ja energiankulutusta voidaan pienentää merkittävästi esimerkiksi käyttämällä jpg-kuvaformaattien sijasta png-kuvia, tarkastelemalla kuvien tarkkuutta ja huolehtimalla, ettei sivulla ole käyttämätöntä dataa JavaScript-tiedostoissa.

Vaikka suurin osa sivuista oli lähellä koon keskiarvoa, joukossa oli myös selvästi pienempiä ja selvästi suurempia sivuja. Raskaimman yrityssivun koko perinteisessä verkkomuodossa oli yli 17 Mt, keveimmän vain 1 Mt. Yliopistojen suurin mobiilisivu oli 7,1 Mt, pienin vain 700 KB.  Suurimpien kaupunkien kohdalla erot olivat vieläkin isommat, pienin sivu oli 1,2 Mt ja suurin jopa 61 Mt.

Mitä sitten muutoksen eteen pitäisi tehdä ensimmäisenä?

”Yksinkertaisesti vähemmän on enemmän suunniteltaessa verkkosivuja, sillä visuaalisuus kuormittaa sivun kokoa. Verkkokaupat ovat ensimmäisenä ymmärtäneet, miksi sivustojen pitää olla nopeasti selailtavissa, sillä nopeus lisää ostamista. Muiden pitäisi ottaa mallia heiltä, mutta motivaationa enemmänkin resurssitehokkuus”, Manner sanoo.

Seuraavaksi Manner kollegoineen aikoo perehtyä tarkemmin siihen, miten verkkosivuja toteutetaan, ja mistä nämä raskaasti dataa siirtävät ratkaisut juontavat.

”Haluan selvittää, onko valtava datan määrän kasvu verkkosivuilla huolimattomuutta vai onko joissain yleisesti käytetyissä toteutusympäristöissä vikaa”, hän sanoo.

.

äپٴDz:
Jukka Manner
professori, Aalto-yliopisto
puh. 050 511 2973
jukka.manner@aalto.fi 

Jukka Manner: Digipalvelut vievät järjettömästi energiaa - vihreä koodi voi ratkaista ongelman

Digitaaliset palvelut pitäisi suunnitella paljon nykyistä tehokkaammin, kirjoittaa professori Jukka Manner.

Lue lisää
Jukka Manner
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Joukko osallistujia istuu moderneissa tiloissa pöytien ympärillä; jotkut pitävät papereita ja keskustelevat. Kuva EDI-työpajasta kesäkuussa 2025.
Yliopisto Julkaistu:

Yhteyksien luomisen, vuoropuhelun ja konkreettisen toiminnan mahdollistaminen on tärkeämpää kuin koskaan

Kauppakorkeakoulussa järjestettiin kaksi työpajaa, joiden tarkoituksena oli tuoda yhteen eri toimijoita ja näkökulmia sekä edistää merkityksellisiä tekoja ja toimintaa tasa-arvon, monimuotoisuuden ja osallisuuden (EDI) alueilla.
Henkilö lukee kirjaa ison valaistun 'A'-kyltin edessä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla

۳ٱ𾱲ٲöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Monimutkainen, suuri valkoisista paperirakenteista koostuva taideteos, jossa erilaisia kierteitä ja käyriä tummalla taustalla.
Aalto Magazine Julkaistu:

Viisi asiaa: Origami taittuu moneksi

Sana 'ori' on japania ja tarkoittaa taitettua, sana 'kami' taas paperia. Japanilaista paperintaittelua ja sen tuloksena syntynyttä esinettä kutsutaan origamiksi. Vuosisatoja vanhaa keksintöä hyödynnetään Aallossa lukuisilla eri aloilla. Tässä niistä muutama.