91�����

Aalto-yliopiston konesuunnittelun professori Petri Kuosmanen on tehnyt Valmetin kanssa yhteistyötä yliopistourallaan jo yli 30 vuotta.

”Suhdanteet ja aktiviteetti ovat vaihdelleet, mutta viime vuosina yhteistyö on kehittynyt hienosti. Erityisen hieno on Valmetin veturiohjelma Beyond Circularity ja siihen vahvasti liittyvä tohtorikoulutus”, sanoo Kuosmanen.

Valmet kuuluu siis Business Finlandin rahoittamiin veturiyrityksiin, jotka kokoavat ympärilleen tki-toimijoiden ekosysteemin. Beyond Circularity-ohjelmassa etsitään keinoja, joilla jätteet ja päästöt muutetaan arvokkaiksi resursseiksi ja edistetään näin vihreää siirtymää.

Ohjelmaan liittyen Valmet ja Aalto tekevät yhteistyötä yli kymmenessä tutkimushankkeessa. Valmet myös rahoittaa useita tohtorikoulutuspaikkoja Aallon tekniikan alan korkeakouluissa. 

”Yliopiston näkökulmasta rahoitus on tärkeää, mutta arvostamme myös sitä, että yhdessä etsimme relevantit tutkimusaiheet. Näin yhdistetään tieteellinen kunnianhimo ja aiheen teollinen merkitys”, painottaa Kuosmanen.

Valmetin tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Viivi Villa-Nuottajärvi vahvistaa, että Aalto kuuluu yrityksen tärkeimpiin yliopistoyhteistyökumppaneihin.

�۳�ٱ𾱲��ٲ�ötä perustutkimuksesta tuotteistamiseen

”Yliopistoilla on vahva rooli tutkimuksen ja tuotekehityksen alkupäässä. Mitä lähemmäs tuotteistamista ja teollista mittakaavaa tullaan, sitä enemmän yrityksessä tehdään itse. Usein kuitenkin jotakin tutkimuksellista liittyy myös tuotteistamisvaiheeseen”, kertoo Villa-Nuottajärvi.

Valmetin ja Aallon yhteistyöprojektit kattavat monia aloja. Ne voivat olla myös monitieteisiä ja linkittyä toisiinsa.

”Esimerkiksi ekosysteemihankkeista löytyy jopa yllättäviä synergioita. Toki riippuu myös henkilöiden aktiivisuudesta, miten hyvin synergiat saadaan käyttöön”, sanoo Villa-Nuottajärvi.

Aallon kemian tekniikan korkeakoulussa on meneillään tekstiilikuitujen kierrätykseen liittyvä tutkimusprojekti Textile Waste Wet Processes. Väitöskirjatutkija Tonmoy Saha selvittää, miten kierrätystekstiilikuidut käyttäytyvät mekaanisissa ja kemiallisissa märkäprosesseissa. Samalla tutkitaan myös, millaisia päästöjä syntyvä jätevesi sisältää.

”Meillä on jo paljon prosessilaitteita, jotka soveltuvat sellaisenaan tekstiilien kierrättämiseen ja uusien tekstiiliraaka-aineiden kuten mikrosellun valmistamiseen”, Villa-Nuottajärvi perustelee Valmetin kiinnostusta tekstiilikuitujen kierrätykseen.

Projektia ohjaa professori Ali Tehrani ja neuvonantajana Valmetilta toimii kehityspäällikkö Heli Kangas. Projekti kuuluu Circular Materials Bioeconomy (CIMANET) -verkostoon, joka puolestaan on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa tuhannen tohtorin pilottiohjelmaa.

”Jotta jätevirroista saadaan korkealaatuisia uusiokuituja, on vielä selvitettävä monia haasteita. Tämän tutkimuksen tavoitteena on täyttää tätä aukkoa ja edistää näin kestäviä tekstiilien kierrätyskäytäntöjä”, sanoo Tehrani.

Solmukohtana työelämäprofessuuri

Insinööritieteiden korkeakoulussa yhteisiä kiinnostavia teemoja ovat paperikoneiden huoltoon liittyvä kunnontutkimus, digitaaliset kaksoset ja metaversumi. Tavoitteena on siis matemaattisten mallien ja kerätyn datan perusteella ennakoida huoltotarpeet niin, että näytteitä tarvitsee ottaa mahdollisimman vähän.

�۳�ٱ𾱲��ٲ�ötä on vielä syventänyt, että Valmetin Automaatiojärjestelmät-linjan tutkimusjohtaja Mika Karaila aloitti viime helmikuussa osa-aikaisena työelämäprofessorina Aallon insinööritieteiden koulussa. Villa-Nuottajärvi kuvaa, että Karaila on tärkeä solmukohta Aalto-yhteistyössä.

Karaila ohjaa yhtä Valmetin ja Aallon yhteistyöväitöskirjoista. Hän myös valmistelee ensi kevääksi kurssia Introduction to industrial metaverse ja pitää yhteyttä muihinkin yrityksiin.

”Teolliseen metaversumiin liittyy paljon tutkimusta, jossa Nokia toimii veturiyrityksenä. Kun sekä toimintaympäristö että teknologia kypsyvät pikku hiljaa, päästään tuotteistamaan tutkimusta”, Karaila kuvaa.

Tohtoreista tulevaisuuden osaajia

Karailan mukaan Valmetia kiinnostavat sekä väitöstöiden sisältö että koulutettavat tohtorit mahdollisina tulevina osaajina, joita yritys voi rekrytoida.

”Väitöskirjoilla haetaan syvempää uutta tietoa, mutta tarvitaan myös nuoria ihmisiä vanhemman polven työn jatkajiksi.”

Kokenut tutkimusjohtaja Karaila on uudessa työssään havainnut eron yrityksen t&k:n ja yliopistotutkimuksen välillä. Hän sanoo, että yliopistolla on hyvä testata myös ”out of the box” -ajatuksia.

”Täällä on enemmän tutkijoiden vapautta, joka mahdollistaa sen, että voi miettiä jotakin uutta vähän villimmin. Yrityksissä haetaan usein pieniä parannuksia nykytilaan, yliopistolla voi katsoa asioita isommassa mittakaavassa ja eri näkökulmista.”

Karaila muistuttaa, että tutkimusyhteistyöhön liittyy tiiviisti myös asiakkaiden näkökulma.

”Tutkimuksessa käytetään asiakkaalta saatavaa testidataa ja asiakas odottaa jo innokkaasti tuloksia. Asiakkaiden tarpeisiin näitä uusia tuotteita ja innovaatioita luodaan.”
 

Teksti: Heidi Hammarsten