Merenpinnan nousu voi hävittää merkittävän osan Suomen rannikon arvokkaista luontotyypeistä
Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat selvittivät ensimmäistä kertaa, miten merenpinnan nousu vaikuttaa rannikon luontotyyppeihin Suomessa. Tulokset ovat huolestuttavia: todennäköisimpänä pidetyn kehityskulun mukaan 22–23 prosenttia merenrantaniityistä ja hiekkarannoista katoaa veden alle vuoteen 2100 mennessä. Merenpinta saattaa nousta nopeamminkin ja luontotyyppien kato olla selvästi laajempaa, erityisesti, jos päästövähennykset epäonnistuvat.
”Rannikon luontotyypit ovat hyvin tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Niiden katoaminen olisi korvaamaton menetys myös hiekkarannoilla ja merenrantaniityillä eläville lähes 700 eliölajille”, sanoo vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta.
Tutkimuksessa keskityttiin Suomenlahden rannikkoon, koska siellä maankohoaminen on heikointa ja merenpinta kääntyy siksi nousuun nopeammin kuin pohjoisempana. Myös Pohjanlahden rannikko on alttiina muutoksille, vaikka maankohoaminen hidastaa vaikutuksia.
Rantaniityt ja hiekkarannat eivät siirry helposti
Tutkijat selvittivät myös, voivatko luontotyypit siirtyä uusille alueille sisämaahan päin nousevan merenpinnan tieltä. Tulosten mukaan siirtymistä estävät muun muassa rakennettu ympäristö, jyrkät rinteet ja sopimaton maaperä.
”Monin paikoin rakennukset, tiet ja muu infrastruktuuri estävät luontotyyppien siirtymisen uusille alueille. Vaikka tilaa olisi teoriassa, kaikki alueet eivät sovi uusiksi rantaniityiksi tai hiekkarannoiksi”, toteaa Aalto-yliopistossa aiheesta diplomityönsä tehnyt paikkatietoasiantuntija Elisa Kropsu.
Tutkimuksen mukaan merenrantaniityille sopivaa siirtymäaluetta on teoriassa enemmän kuin mitä rantaniittyjä häviää veden alle. Suurin osa alueesta on kuitenkin maatalouskäytössä, joten käytännössä uusien rantaniittyjen muodostuminen näille alueille ei välttämättä onnistu. Hiekkarantojen osalta mahdollista siirtymistilaa on vähemmän sopivan maaperän puuttuessa.
Suojelua, ennallistamista ja pitkäjänteistä suunnittelua tarvitaan
Tutkijat korostavat, että rannikon luonnon turvaaminen edellyttää aktiivisia toimia jo nyt.
”Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi rannikon suojelualueiden laajentaminen, nykyisten alueiden luonnontilan parantaminen sekä mahdollisten uusien alueiden varaaminen ja kunnostaminen rannikon luontotyypeille”, sanoo geoinformatiikan apulaisprofessori Maaria Nordman Aalto-yliopistosta. ”Ilman ohjaavaa maankäytön suunnittelua ja suojelua luontotyypit eivät välttämättä löydä uutta paikkaa, ja osa rannikkoluonnosta voi kadota peruuttamattomasti.”
Tutkimus äskettäin Boreal Environment Research -lehdessä.
Tutkimusartikkeli: Kropsu Elisa, Pellikka Havu, Heilala Tomi, Ryttäri Terhi & Nordman Maaria, 2025: Coastal habitats and sea level rise in Finland — vulnerability and adaptation. Boreal Env. Res. 30: 111–123.
äپٴᲹ
Lue lisää uutisia
Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta
Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kattava. Se antaa kohtuullisilla kustannuksilla suojan lähes koko väestölle kustannuksilla. Kuumenevat kesät saattavat kuitenkin haastaa järjestelmän toimivuutta.
Näytös/Näyttely25:n palkitut työt esillä Bio Rexin aulassa
Aalto-yliopisto ja Föreningen Konstsamfundet syventävät yhteistyötään. Osana sitä Näytös/Näyttely25:n palkitut työt nähdään Lasipalatsikorttelin Bio Rexissä.
Opiskelijoiden kestävyyshankkeita tukeva ainutlaatuinen apurahamalli palkittiin New Yorkissa
Aalto-yliopiston kehittämä Sustainability Action Booster -apurahamalli on saanut arvostetun kansainvälisen tunnustuksen YK:n alaiselta koulutusverkostolta. Malli rahoittaa opiskelijoiden omia kokeiluja, ideoita ja prototyyppejä, ja kerää nyt kiitosta rohkealla, opiskelijoiden osallistamista korostavalla lähestymistavallaan.