Tekoäly tuo tehokkuutta kuvien ja äänen käsittelyyn
Tekoälytutkijat ovat löytäneet uuden tavan tehdä havainnollista päättelyä. Siinä robotti oppii ryhmittelemään havaintonsa mielekkäiksi kokonaisuuksiksi ohjaamattomasti ilman, että sille erikseen opetetaan ryhmittelykriteerejä.
”Kun robotille näytetään kuvia, se oppii erottelemaan paitsi kuvien riippumattomat osat erilleen myös yhdistämään yhteenkuuluvat palat kokonaisuuksiksi sekä tarvittaessa täydentämään kuvan puuttuvat osat. Esimerkiksi kotitalousrobotti oppii navigoimaan huonekalujen ja muiden esteiden keskellä ja erottamaan, mitkä esineet sijaitsevat toistensa takana. Kotitalousrobotin tehtävänä voi olla vaikkapa tarttua mattoon, jonka päät näkyvät sohvan eri puolilla. Tehtävän suorittamiseksi robotin on opittava, että kaksi maton palasta muodostavat kokonaisuuden ja tällöin riittää, kun tarttuu mattoon toiselta puolelta sohvaa”, selittää väitöskirjatutkija Antti Rasmus.
Havaintojen ohjaamatonta ryhmittelyä ei ole toistaiseksi juurikaan tutkittu, mutta sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kuvankäsittelyssä eri kuvakerrosten avaamiseen sekä kerrosten valikoimiseen lopulliseen kuvaan. Tämän ominaisuuden avulla esimerkiksi häiritsevät esineet on helposti poistettavissa kuvasta.
”Ominaisuutta voidaan hyödyntää myös meluisissa tilaisuuksissa, joissa halutaan keskittyä vain yhteen ääneen. Tällöin robotti mahdollistaa äänisignaalien erottamisen toisistaan”, toteaa Rasmus.
Aiemmin paljon dataa vaatineet syvät neuroverkot oppivat uuden havainnollisen päättelyn myötä paljon tehokkaammin. Jokainen kuva tuottaa enemmän informaatiota robotin opetustehtävään, jolloin yksittäisen kuvan tehokkuus paranee, eikä niitä tarvita yhtä paljon kuin aiemmin.
”Myös liike on robotille vahva vihje yhteenkuuluvista asioista, koska toisiinsa liittyvät osat liikkuvat aina samaan suuntaan. Esimerkiksi robotin on helpompi huomata aidan takana seisova koira, kun se lähtee liikkeelle”, lisää Rasmus.
Tutkimusta on ollut tekemässä Antti Rasmus, Mathias Berglund ja Tele Hotloo Hao tietotekniikan laitokselta ja The Curious AI:sta; Klaus Greff ja Jürgen Schmidhuber sveitsiläisestä tekoälyyn keskittyvästä tutkimuslaboratoriosta, IDSIA:sta; sekä The Curious AI:n toimitusjohtaja Harri Valpola. Tutkimus on osa Rasmuksen ja Berglundin väitöskirjatyötä.
äپٴDz:
Antti Rasmus
Tohtoriopiskelija
Aalto-yliopisto, tietotekniikan laitos
antti.rasmus@aalto.fi
Artikkeli:
Lue lisää uutisia
Ehdota Sähkötekniikan korkeakoulun vuoden 2025 alumnia!
Jätä ehdotuksesi verkkolomakkeella 31.8.2025 mennessä.
Aalto-yliopisto jälleen Suomen ykkönen QS:n yliopistovertailussa
Maailman yliopistoista Aalto oli sijalla 114.
AALTOLAB-virtuaalilaboratoriot palkittiin Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnolla
Kemianteollisuus ry on myöntänyt vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnon Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoululle, korkeatasoisen ja vaikuttavan turvallisuusosaamisen kehitystyöstä kemian alalla.