”Saimme käännetyksi suuren riskin suureksi mahdollisuudeksi”
Tutkimusryhmäni on vuoden 2018 alusta saakka tehnyt yhteistyötä LUT-yliopiston, GreenEnergy Finlandin, Nokian ja Suomen yliopistokiinteistöjen kanssa Fusion Grid - tutkimusprojektissa. Sen tavoitteena on kehittää kevyitä ja yhteisöllisiä tapoja viedä sähkö- ja internetyhteydet sekä digipalveluita köyhien maiden syrjäseuduille, joille perinteisten raskaiden sähkö- ja tietoliikenneratkaisujen rakentaminen olisi kannattamatonta.
Suomen itsenäisyyspäivänä 2019 pilotoimme hankkeen ensimmäistä kertaa namibialaisessa Oniipan kylässä: viisi alueen kotitaloutta sai väliaikaisratkaisun ansiosta käyttöönsä sähköt ja netin ilman raskasta ja kallista infrastruktuuria.
Maaliskuussa tutkimusryhmämme ydinhenkilöiden – minun, tutkijatohtoreiden Antti Pinomaan ja Karin Fröhlichin sekä tutkija Iurii Demidovin – oli tarkoitus matkustaa Oniipaan. Halusimme kohentaa olemassa olevan pilotin sähkö- ja tietoliikenneverkkoja sekä paikallista digipalvelualustaa. Joulukuussa käyttöönotettu järjestelmä oli rakennettu väliaikaisista ”lainakomponenteista”, joita asennusviikon aikana saatiin haalituksi kasaan. Nyt käytettävissä olivat viimein alun perin suunnitellut komponentit: lataussäädininvertteri, akut ja paikallisserverit. Kaikki oli tarkoitus saada valmiiksi Namibian itsenäisyyspäivään 21. maaliskuuta mennessä.
Koronaviruksen aggressiivinen leviäminen kuitenkin sotki suunnitelmat. Päivää ennen kuin suurimman osan ryhmästä oli tarkoitus matkustaa Namibiaan, suomalaisissa yliopistoissa tuli voimaan matkustuskielto. Alkoi näyttää siltä, että tähän saakka menestyksekkäästi toteutuneen tutkimusprojektimme pilotointi jäisi torsoksi.
Matkallelähtökiellon astuessa voimaan minä kuitenkin olin jo Afrikassa: olin matkustanut Dar es Salaamiin, Tansaniaan, Creative Sustainability -opiskelijaryhmämme kanssa. Hyvin alkanut opintomatka jäi koronan vuoksi harmillisesti kesken ja opiskelijat lensivät takaisin Suomeen. Minulla oli kuitenkin lentolippu Namibiaan, jonka pääkaupungista Windhoekista minun oli tarkoitus lentää takaisin kotiin.
Ulkoministeriö ei vielä kehottanut jo matkalla olevia palaamaan Suomeen, joten matkustin Tansaniasta Namibiaan 14. maaliskuuta tekemään sen, minkä vielä ehtisin projektimme hyväksi tehdä.
Tiistaina 17. maaliskuuta ajoin lava-autolla Windhoekista kohti Oniipaa, minne olin kuljettamassa projektin pilotissa tarvittavaa, kohennettua välineistöä. Silloin Namibia julisti maahan hätätilan. Se tarkoitti muun muassa rajojen sulkemista ulkomaalaisilta. Suomen viranomaiset kehottivat nyt suomalaisia palaamaan kotimaahansa.
”En kuitenkaan saa enää lentolippua samalle illalle Etelä-Afrikan kautta”, ajattelin ja tiesin hollantilaisen KLM:n lentävän seuraavana iltana suoraan Windhoekista Amsterdamiin. Niinpä päätin jatkaa ajomatkaani Oniipan suuntaan. Sitä oli jäljellä noin viisi tuntia.
Oniipassa minulla oli noin tunti yhteistä aikaa paikallisten asukkaiden kanssa. Purimme lava-auton lastin ja opastin paikallisia käyttämään välineistöä, jotta voisimme esimerkiksi opastaa heitä akkujen konfiguroinnissa sekä pitää heidän kanssaan tiivistä yhteyttä videoyhteyden avulla. Tällä aikataululla voisin vielä ehtiä ajoissa KLM:n lennolle – joka olisi yhtiön viimeinen Namibiasta lähtevä lento ennen rajojen sulkeutumista.
Lisäjännitystä tilanteeseen toi lentoyhtiön lipunvaihtojärjestelmä: kun iltamyöhällä yritin vaihtaa alkuperäistä lippuani seuraavalle illalle, näytölle ilmestyi toistuva virheilmoitus. Onneksi sain selville matkatoimistomme ”kriisipuhelinnumeron”, jossa asiakaspalvelija kertoi syyn: lennolle oli jäljellä enää yksi paikka, mutta se oli eri lippukategoriassa kuin alkuperäinen lippuni, joten vaihto ei onnistunut netissä. Ehkä noin neljän ja puolen sekunnin harkinnan jälkeen vastasin, että tuon paikan voi varata minulle. Paluumatkalla täpötäydessä koneessa istuessani tajusin olleeni varsin onnekas.
Jätin oniipalaisten käyttöön älypuhelimen ja kannettavan tietokoneen yhteydenpitoa varten. Samalla, kun kiiruhdin takaisin Windhoekiin, kollegani Antti Pinomaa ja Iurii Demidov LUT-yliopistosta opastivat heitä etänä LUT:n laboratorioon rakennetusta ”ohjaus- ja valvontakeskuksesta”. He ohjeistivat, miten akut, invertteri ja muut varusteet vaihdetaan ja kytketään oikein. Opastus onnistui heidän kärsivällisyytensä ansiosta hienosti, ja minäkin ehdin lennolleni ajoissa.
Pilottiin osallistuneet oniipalaiset saivat alkuperäisen suunnitelman mukaisesti koteihinsa aiempaa paremman sähköyhteyden, langattoman internetyhteyden sekä pääsyn digitaalisiin palveluihin. Meillä tutkijoilla puolestaan on jopa suunniteltua paremmat mahdollisuudet kerätä empiiristä aineistoa ja ylläpitää järjestelmää yhdessä oniipalaisten kanssa, sillä teemme yhteistyötä videoyhteyden avulla. Tämä koronan vuoksi käyttöönottamamme reaaliaikainen videoyhteys näyttäisi muodostuvan uudenlaiseksi tutkimuksen tekemisen keinoksi. Se täydentää alkuperäisiä menetelmiämme, teknistä datankeruuta ja kyselyitä.
Kun koko tutkimusryhmämme venyi erinomaisesti kovassa paikassa, saimme käännetyksi suuren riskin suureksi mahdollisuudeksi ja voimme jatkaa tutkimustamme täysipainotteisesti yhdessä oniipalaisten kanssa. Etäyhteistyö on tällä hetkellä kansainvälisesti varsin ajankohtainen tapa toimia, ja siitä on nopeasti muotoutunut keskeinen käytäntö hankkeessamme. Tämä avaa monia uusia ja kiehtovia mahdollisuuksia, joiden kehittämisessä olemme tulevaisuudessa varsin mielellämme mukana.
Fusion Gridin jo rakentunut yhteistyö LUTin ja Aallon sekä paikallisen pilotointiyhteisön välille on monin tavoin vailla vertaa ja uskon sen kantavan pitkälle tulevaisuuteen. Olemme huomanneet jo moneen otteeseen sen, että eri suunnista tulevat tutkimukselliset ja käsitteelliset näkökulmamme ovat erityislaatuisella tavalla tuottaneet innovatiivisia kokonaisuuksia.
Toim. huom. Julkaisupäivämäärästä huolimatta tämä tarina on tosi.
äپٴᲹ
Marko Nieminen
Professori, Aalto-yliopisto
Puh. +358503684763
marko.nieminen@aalto.fi
Antti Pinomaa
Projektipäällikkö, Fusion Grid
Tutkijatohtori, LUT-yliopisto
Puh. +358 40 833 7291
antti.pinomaa@lut.fi
Lue myös
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopisto jälleen Suomen ykkönen QS:n yliopistovertailussa
Maailman yliopistoista Aalto oli sijalla 114.
Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita
Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia
Tutkimuksen mukaan LGBTQ+- eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille myönteinen henkilöstöpolitiikka voi merkittävästi vauhdittaa innovaatioiden syntymistä yhdysvaltalaisissa yrityksissä.