Perustieteiden korkeakoulun asiantuntijat hyvin esillä mediassa koronakriisin aikana
Koronaepidemian aikana moni Perustieteiden korkeakoulun tutkija halusi auttaa tarjoamalla asiantuntemustaan koronakriisin ratkaisemiseksi. Tässä jutussa nostetaan esiin muutamia Perustieteiden korkeakoulun asiantuntijoiden haastatteluja kotimaan mediassa kevään aikana. Tuorein haastattelu on ensimmäisenä.
Terveen järjen riemuvoitto
”Koronakevät on tuonut esiin suomalaisten systeemiälyn”, sanoo filosofi Esa Saarinen . ”Saammekin olla ylpeitä itsestämme ja toiminnastamme koronaepidemian aikana”, Saarinen sanoo.
Frank Martela työskentelee yliopiston ohella Filosofian Akatemia -yrityksessä
Frank Martela työstää parin kollegansa kanssa artikkelia, jossa annetaan poliittisille päättäjille ohjeistusta siitä, miten koronaviruksen aiheuttamista rajoituksista viestitään ihmisten autonomiaa tukevalla tavalla. Siis suomeksi tunnetta siitä, että ihminen haluaa omasta vapaasta tahdostaan noudattaa rajoituksia.
”Kriisitilanteet hitsaavat ihmisiä yleensä yhteen. Tämä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja keskinäistä solidaarisuutta. Ihmiset haluavat kohdata kriisin mieluummin yhdessä kuin yksin”, sanoo Frank Martela .
Frank MartelaKriisitilanteet hitsaavat ihmisiä yleensä yhteen.
Suomalaiset keksivät, miten Afrikan metsät voidaan pelastaa – sambialaiskylässä ei enää kerätä puita poltettavaksi vaan istutetaan niitä
Koronaviruksen aiheuttamat liikkumisrajoitukset lähes kariuttivat tutkijoiden suunnitelmat. Laitteet saatiin kuitenkin toimitettua paikan päälle, mutta ainut laitteita asentamaan päässyt professori Marko Nieminen joutui poistumaan maasta ennen asennusta. ()
Sisututkija Emilia Lahti: "Takaiskuihin mukautuvat ihmiset ovat vahvimmilla"
Sisututkija Emilia Lahti kertoo mitkä asiat auttavat onnellisuuteen ja selviämään vastoinkäymisten keskellä. Hänen mukaansa ihmiset, jotka kehittävät ajattelua ja pystyvät olemaan enemmän läsnä ovat onnellisimpia.
Emilia LahtiTakaiskuihin mukautuvat ihmiset ovat vahvimmilla.
Etätyön mahdollisuus riippuu käytössä olevasta teknologiasta
Suomi on jakautunut etätyön tekemisen suhteen, sanoo työ- ja organisaatiopsykologian emeritusprofessori Matti Vartiainen . Hänen mukaansa tietotyön tekijät ovat tosiasiassa tällä hetkellä kaikki etätöissä.
"Jos laumasuojaa ei synny sairastamalla eikä rokottamalla, seurauksia yhteiskunnalle voi vain arvailla"
Koronasta johtuvien tähänastisten rajoitustoimien kustannukset eivät ole olleet järkeviä suhteutettuna niillä saatuun hyötyyn, arvioi tuotantotalouden professori Paul Lillrank .
Epidemiologiset mallit tulisi julkistaa
”Hallituksen koronaviruspolitiikan tukena käytetyt mallit on tehtävä julkisiksi, jotta niiden oletukset voidaan altistaa kritiikille. Mallinnukset tulisi julkistaa avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti”, kirjoittaa professori Jukka Luoma .
Tutkijat tulevat tekemään virheitä koronaennusteissaan, sanoo apulaisprofessori Pauliina Ilmonen ja kertoo, mitä jokaisen suomalaisen olisi syytä ymmärtää koronatilastojen tulkitsemisesta
Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen kertoo , mitkä ovat yleisimpiä tilastoihin liittyviä tulkintavirheitä ja pohtii, voivatko koronatilastojen virhetulkinnat jopa olla vaaraksi.
Kansainvälinen tutkijaryhmä: Kännykkädataa hyödynnettävä ja pysyvää yhteistyötä rakennettava – "Koska tämä ei ole viimeinen pandemia"
Professori Jari Saramäki on tutkinut vuosien ajan verkostoja ja erilaisten leviämisilmiöiden matematiikkaa. Hän pitää taktiikkamuutosta oikeana, kunhan käyriä maltetaan ensin painaa riittävän alas ja rajoituksia purkaa askel kerrallaan. ()
Hallitus asetti tiedepaneelin miettimään koronakriisin jälkihoitoa: Tässä ovat siihen nimetyt tutkijat
Valtioneuvoston kanslia asetti 13-jäsenisen tiedepaneelin etsimään ulospääsyä koronakriisistä tutkitun tiedon avulla. Resilienssin eli kestävyyden asiantuntijana paneelissa on professori Ahti Salo Aalto-yliopistosta. ()
Aalto-yliopiston tutkijat yllättyivät, miten hyvin rajoitukset toimivat – Vaara ei kuitenkaan ole ohitse, apulaisprofessori painottaa
Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä on pysynyt Aalto-yliopiston tekemien mallinnusten alarajalla.
”Rajoitukset ovat purreet. Se näkyy aivan selvästi aineistossa”, sanoo professori Pauliina Ilmonen.
Asiantuntija pitää Suomen koronavirustilannetta kohtuullisen hyvänä – kiittelee rajoituksia mutta varoittaa yhdestä asiasta
”Suomessa tilanne näyttää kohtuullisen hyvältä. Sairaalaan ja tehohoitoon joutuvien potilaiden määrien kasvunopeudessa nähdään muutos noin 10 päivää valmiuslakien käyttöönoton jälkeen. Muutaman datapisteen nojalla emme olleet varmoja, että oliko kyseessä todellinen muutos vai olisiko se mennyt satunnaisvaihtelun piikkiin. Nyt näemme, että muutos on todellinen”, professori Pauliina Ilmonen sanoo .
Aalto-yliopiston tutkija näkee Suomen koronaluvuissa käänteen parempaan: ”Tämä on valtavan hyvä asia”
Apulaisprofessori Pauliina Ilmosen mukaan potilasmäärien kasvu ei ole niin nopeaa, kuin se olisi ollut ilman rajoitteita. ()
Moni sairastaa nyt tietämättään ja levittää virusta – ”Hyvin vaillinaisen tiedon varassa joudutaan taistelemaan”, sanoo Aalto-yliopiston asiantuntija
”On jo selvää, että vain pieni osa sairastuu vakavasti, mutta olisi hirvittävän tärkeää tietää se osuus. Hyvin vaillinaisen tiedon varassa joudutaan nyt taistelemaan”, sanoo apulaisprofessori Pauliina Ilmonen .
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopisto jälleen Suomen ykkönen QS:n yliopistovertailussa
Maailman yliopistoista Aalto oli sijalla 114.
AALTOLAB-virtuaalilaboratoriot palkittiin Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnolla
Kemianteollisuus ry on myöntänyt vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnon Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoululle, korkeatasoisen ja vaikuttavan turvallisuusosaamisen kehitystyöstä kemian alalla.
FITech-verkostoyliopiston uusi hanke kehittää verkoston kykyjä jatkuvan oppimisen osa-alueella
FITechin uuden FITech FORWARD -hankkeen tavoitteena on kehittää verkoston jäsenyliopistojen kykyä luoda jatkuvan oppimisen ja pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa tekniikan alojen ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. Aalto-yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Vaasan yliopisto.