Vielä parikymmentä vuotta sitten suomalaisia avaruusalan yrityksiä oli kourallinen, ja lähes kaikilla sama työnantaja.
”Suomessa tehtiin valtaosa avaruusprojekteja ESA:lle, joten käytännössä kaikki alan toimijat tekivät tavalla tai toisella sille töitä. Kasvun mahdollisuuksia ei juuri ollut, koska avaruusjärjestön projektit riippuvat jäsenmaksun suuruudesta”, kertoo Aalto-yliopiston avaruustekniikan professori Jaan Praks.
Nyt alan yrityksiä on jo yli 200, ja niiden markkinoilta keräämä yksityinen rahoituspotti on Euroopan suurimpia.
Miten se on mahdollista?
Muutos lähti ryminällä liikkeelle vuonna 2010, kun professori Jaan Praks halusi avaruustekniikan erikoistyökurssille uudenlaisen haastavan projektin ja lähti opiskelijoidensa kanssa rakentamaan Suomen ensimmäistä satelliittia.
”Aallossa oli hieno uudistumisen mieliala ja rohkeaa tekemistä, joka toi minutkin opettamaan. Aalto oli myös innolla tukemassa opiskelijoita ja valmis panostamaan hankkeeseen rahallisesti. Saimme ensin pienen alkupääoman ja sen jälkeen pidemmän rahoituksen, joka mahdollisti Aalto-1:n rakentamisen ja laukaisun”, Praks muistelee.
Aalto-1 rakennettiin pääosin Otaniemessä mutta se oli myös suomalainen yhteistyöprojekti. Neljän kilon painoisen ja ison maitopurkin kokoisen satelliitin kyydissä oli mittausinstrumentteina suomalaista huipputekniikkaa: VTT:n rakentama spektrikamera, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston säteilyilmaisin ja Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarru.
Tekemisen meiningin ja taloudellisen tuen tärkeyden lisäksi Praks korostaakin yhteistyön merkitystä.
”Pienessä maassa on pienet piirit ja hyvä luottamus eri toimijoiden välillä. Kumppanien laitteet tulivat Aalto-1:n kyytiin ilman virallisia sopimuksia – kaikki halusivat olla mukana Suomen ensimmäisessä satelliitissa ja kantoivat vastuunsa.”
Aalto-1:n laukaisu toimi kimmokkeena Suomen oman avaruuslain säätämiselle. Projektiin osallistuneet opiskelijat perustivat useita uusia avaruusalan yrityksiä Suomeen. Avaruustekniikan kurssin ja sen seuraajien opiskelijoista on kasvanut avaruusammattilaisia ja intohimoisia satelliittiyrittäjiä, joiden palveluihin luottavat yritykset ja hallitukset ympäri maailman.
”Perinteisesti avaruustekniikassa on oltu vähän takanojassa, toppuuteltu ja varottu lupaamasta liikoja. Me otimme heti alussa vahvan etunojan ja startup-asenteen, ja tämä asennemuutos on nyt vauhdittamassa koko suomalaista avaruusalaa. Yksityisten investointien myötä ala lähti voimakkaaseen kasvuun, tuli uutta osaamista ja monipuolisempaa liiketoimintaa. Samaan aikaan satelliittien merkitys yhteiskunnan pyörimiselle on kasvanut vuosi vuodelta”, Jaan Praks kertoo.
Otaniemestä on kehittynyt vilkas avaruuskampus, jossa toimii alan yritysten ja tutkimuslaitosten lisäksi Euroopan avaruusjärjestön ESAn yrityskiihdyttämö ESA BIC Finland. Alkuvuodesta juhlistettiin myös Suomen liittymistä NASAn ulkoavaruudessa toimimista koskevaan sopimukseen sekä Suomelle myönnettyä ESA Phi-Lab Finland innovaatio-ohjelmaa, jota Aalto koordinoi.
4,4 miljoonan euron ohjelma on merkittävä saavutus, iloitsee projektipäällikkö Miika Kostamo.
”Olemme Euroopassa viiden ensimmäisen ohjelman saaneen joukossa. Yrityskiihdyttämö on tukenut kasvuyritysten alkutaivalta, mutta nyt pääsemme vauhdittamaan myös edistyneen edistyneen tutkimuksen kaupallistamista.”
Ohjelma rahoittaa Suomessa tehtyjä paikkatietoon liittyviä innovaatioita, kuten avaruussensoreita, kaukokartoitusjärjestelmiä, paikannusratkaisuja ja avaruudesta saatavan datan jalostamista palveluiksi loppukäyttäjiä varten. Rahoitus on suuruudeltaan 200 000–500 000 euroa, ja sitä voivat hakea tutkimusryhmät ja yritykset.
”EU:n biodiversiteettiasetus esimerkiksi lisää valtavasti viranomaisten ja metsänomistajien tarvetta helppokäyttöisille ja luotettaville sovelluksille, joilla seurata luonnon monimuotoisuutta”, Kostamo mainitsee.
Kansainvälisessä tutkimuksessa on todettu, että investoinnit avaruustoimintaan palautuvat 6–7 kertaisena yhteiskunnan muiden sektoreiden hyötyjen kautta, joten avaruusliiketoiminta hyödyttää Suomen taloutta laajemminkin.
Vuonna 2023 globaalin avaruustalouden koko oli 630 miljardia dollaria. Ennusteiden mukaan markkinan koko saavuttaa 1 800 miljardia dollaria vuonna 2035.
Miten pieni Suomi pärjää kuumilla, globaaleilla markkinoilla valtavasti isompien pelurien rinnalla?
Mainiosti, sanoo Kostamo.
Vuosina 2018–2022 avaruusala kasvoi globaalisti 30 prosenttia. Samana ajanjaksona suomalaisyritysten liikevaihto kolminkertaistui.
”Pieni koko on oikeastaan vahvuus. Meidän skaalamme ei riitä isoihin satelliittijärjestelmiin, joten fokus on pienessä ja ketterässä, mikä on mahdollistanut teknologioiden nopean kehittämisen. ۳ٱٲö on helppoa ja mutkatonta, sillä alan lippulaivahankkeiden osaajat tuntevat toisensa. Haasteena on ollut skaalaamiseen tarvittavan rahoituksen puute sekä tekijöiden määrä – avaruusosaajille riittää kysyntää.”
Miten osaajatarpeeseen sitten vastataan – nyt ja tulevaisuudessa?
Aallossa on edelleen Suomen ainoa avaruustekniikan maisteri- ja tohtoriohjelma, mutta se ei ole ainoa väylä alalle, Jaan Praks korostaa.
”Avaruusala on siitä mainio, että sinne voi päätyä hyvin monelta osaamisalueelta. Tarvitaan matematiikkaa, radiotekniikkaa, kvanttitekniikkaa, fysiikkaa, antennitekniikkaa ja tekoälyä, mutta myös kansainvälistä bisnestä, johtamista ja muotoilua. Alan kasvu ja monipuolistaminen on lisännyt erilaisen osaamisen kysyntää.”
Koulutus ja menestyvät yritykset houkuttelevat osaajia ympäri maailmaa, Miika Kostamo painottaa. Alan kansainvälisyys näkyy sekä Aallon opiskelijoissa että yritysten henkilössä.
”Avaruusliiketoiminnassa tarvitaan myös paljon muiden alojen kovaa tutkimusosaamista, jota löytyy ympäri Suomea, Joensuun metsäosaamisesta Turun yliopiston globaalin etelän asiantuntemukseen. Se, mihin Suomessa pitäisi panostaa enemmän, on eri maiden kulttuurien, verkostojen ja liiketoimintamallien osaaminen – pelkkä loistava tuote ei bisneksessä vielä riitä.”
Miltä Aallon avaruusrintamalla on luvassa seuraavaksi?
”Kiirettä pitää”, Jaan Praks hymyilee.
”Tiedesatelliitti Foresail-1 Prime lähtee avaruuteen loppuvuodesta, ja opiskelijasatelliitti Aalto-3 todennäköisesti ensi vuonna. Olemme mukana useassa ESAn missiossa ja neuvottelemme ainakin yhdestä uudesta, avaruussäähän liittyvästä missiosta. Meillä on myös yhteistyöprojekteja usean Suomen avaruusyrityksen kansa. Laboratorioissa riittää siis porukkaa.”
Miika Kostamo odottaa innolla ESA Phi-Labin hakua, joka alkaa 23. huhtikuuta.
”Meillä on Suomessa paljon kovaa tutkimusosaamista. Nyt voimme tehdä siitä uutta liiketoimintaa ja tukea koko suomalaista avaruusekosysteemiä.”
Lue lisää:
Aalto-yliopisto Junior on mahdollisuuksien tasa-arvon ja tekemällä oppimisen sanansaattaja, jonka suosio kasvaa vuosi vuodelta. Toimintaa luotsaava Veli-Matti Ikävalko kertoo, miten kurkistusikkuna Aaltoon syntyi – ja miten yliopistokipinä sytytetään.
Miten julkisista TKI-panostuksista saadaan suurin mahdollinen hyöty yhteiskunnalle? Kouluttamalla enemmän osaajia, sanoo taloustieteen professori Otto Toivanen.
Valtion tuki yliopistolle on laskenut. Tarvitsemme tukeasi. Tee lahjoitus kestävän tulevaisuuden puolesta!
