91�����

Vuosi 2024 päättyi Aalto-yliopisto Juniorissa perinteisesti: uuteen osallistujaennätykseen.

”Tavoitimme reilut 33 000 lasta, nuorta ja opettajaa 120 kunnasta ympäri Suomen eli noin 2 000 enemmän kuin vuonna 2023”, kertoo Aalto-yliopisto Juniorin päällikkö Veli-Matti Ikävalko.

Kasvu on ollut huimaa, sillä perustamisvuonna 2018 osallistujia oli reilut 10 000. Ennen sitä Aalto järjesti lähinnä lukiolaisille suunnattua toimintaa nimellä LUMA-keskus Aalto. 

Vuonna 2017 ryhmä innokkaita aaltolaisia ryhtyi rakentamaan uutta konseptia, joka näyttäisi enemmän Aallolta. Mukaan haluttiin kaikki ylipiston alat tekniikasta talouteen, taiteeseen ja tieteeseen, ja toimintaa eri ikäisille lapsille ja nuorille esikoululaisista alkaen.

Vuoden tiukan rutistuksen jälkeen Aalto-yliopisto Junior avasi ovensa.

”Meidät löydettiin heti, mikä on ihan valtavan hienoa”, Ikävalko sanoo.

Tehokkain tapa oppia

Aalto-yliopisto Juniorin toiminnan ydintä ovat kampuksella ja etänä järjestettävät työpajat sekä tutkijavierailut, jotka ovat kouluille maksuttomia. ”Junior” tarjoaa myös tapahtumia, leirejä, kursseja, luentoja ja muita sisältöjä lapsille, nuorille, opettajille ja kaikille uteliaille.  

Tekemisessä tärkeintä on uteliaisuus, kyseenalaistaminen ja itse kokeileminen.

”Se on tutkitusti tehokkain tapa oppia”, Ikävalko sanoo.

Vuosien varrella osallistujat ovat muun muassa rakentaneet liikkuvia veistoksia ja ihmevekottimia, suunnitelleet tulevaisuuden kaupunkeja ja energiaratkaisuja sekä innostuneet yrittäjyydestä. 

Aalto-yliopisto Juniorilla on viisi vakituista työntekijää ja kaksi projektityöntekijää. Lisäksi osa-aikaisina työskentelee 30–40 Aallon eri alojen opiskelijaa, joita Ikävalko kuvailee lämpimästi Juniorin sydämeksi.

”He pyörittävät pajoja ja ovat tärkeitä innostajia ja roolimalleja. Rekrytoinneissa tärkein kriteeri on aitoa halua työskennellä lasten ja nuorten kanssa.”

Juniorin kävijämäärän harppaus on tullut pitkälti etätoiminnasta. Se alkoi keväällä 2020, kun koronapandemia sulki koulujen ja yliopistojen ovet. Aluksi juniorilaiset jakoivat sosiaalisessa mediassa ohjeita kotona tehtäviin kokeiluihin, ja seuraavan syksynä käynnistyivät koulujen innolla odottamat etätyöpajat. Niille toivottiin kiihkeästi jatkoa myös pandemian väistyttyä. 

Etäosallistujien osuus on vakiintunut kolmannekseen, Ikävalko kertoo.

”Äskettäin järjestetyssä akvarelliefektitempauksessa oli mukana yli 4 000 koululaista. Etätoiminnalla tavoitamme hekin, jotka eivät pääse kampuksellemme.” 

”Tämä paikka on myös minulle”

Saavutettavuus ja moninaisuuden edistäminen ovat Aalto-yliopisto Juniorin kivijalka. Toiminta on pääosin ilmaista, ja kesäleirien maksuista voi saada vapautuksen motivaatiokirjeellä. 

Junior tekee paljon yhteistyötä eri toimijoiden, kuten SOS-lapsikylän, kirjastojen, alueellisten kulttuurikeskusten, yliopistojen sekä Tyttöjen talon kanssa tavoittaakseen eri taustoista tulevia lapsia ja nuoria. Suomen, ruotsin ja englannin lisäksi opetusta voidaan antaa esimerkiksi selkosuomella, ja Maailma kylässä -festivaalien ohjelma järjestettiin 13 kielellä, DIAKin tulkkausopiskelijoiden avulla.

”Meillä on osaamista hyvin erilaisten oppijoiden kohtaamiseen. Yhdellekään ryhmälle emme ole joutuneet sanomaan ei”, Ikävalko hymyilee.

Koulutus periytyy Suomessa vahvasti eli korkeakoulutettujen lapset hakeutuvat muita selvästi useammin yliopistoihin. Osaajapulan ja pienenevien ikäluokkien yhteiskunnassa on elintärkeää, että diversiteettiä saadaan lisättyä. 

Aalto-yliopisto Juniorin ratkaisu on edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa ja sytyttää koulutuskipinä mahdollisimman monissa.

”Että myös lapset ja nuoret, joilla ei ole aiempaa kosketusta yliopistoon, tuntevat, että hei, tämä paikka on minulle.”

Opettajilta saadun palautteen perusteella työssä on onnistuttu. Huimat 99 prosenttia suosittelisi opintokäyntiä kollegoilleen.

Tällä hetkellä Ikävalon tiimillä on suunnitteilla hankekokonaisuus, joka mahdollistaisi entistä laajemman ja järjestelmällisen diversiteettitoiminnan ja jalkautumisen lasten ja nuorten vapaa-aikaan.

”Se on hirveän tärkeää, jotta luomme kontaktin niihin, jotka eivät sitä opettajien tai vanhempien aloitteesta saa. Työpaja voi olla lapselle ja nuorelle käännepiste, joka hänet unelmoimaan ja tekemään tulevaisuuden menestystä tukevia valintoja.”

Mitä Veli-Matti Ikävalko haluaisi säästöpaineiden edessä olevien päättäjien Juniorin työstä näkevän?

”Näyttäisin heille, miten sellainenkin ryhmä, joka ei muka innostu mistään, syttyy päästessään soveltamaan opittua käytäntöön, vaikka vetyautojen tai kaupunkisuunnittelun parissa. Miten fiksusti lapset ja nuoret keskustelevat ja kyselevät ja miten tärkeää se heille on. Sellainen ruokkii uskoa yhteiskunnan jokaisen jäsenen mahdollisuuksiin ja tärkeyteen.”