F. M. Mahafugur Rahmanille parhaan väitöskirjan palkinto
Aalto-yliopiston alumni tutki väitöskirjassaan seuraavan sukupolven verkkomuuntajien säätöalgoritmeja, joilla voidaan lisätä tuuli- ja aurinkosähkön osuutta energiatuotannosta.
Juha Heinoselle parhaan väitöskirjan palkinto
Aalto-yliopiston alumni kehitti väitöskirjassaan häviöttömän säteilyanturin, joka on jo matkalla maailmalle ja massatuotanto juuri käynnistymässä.
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun alumni Juha Heinonen on palkittu Tekniikan akateemiset TEKin ja Tekniska Föreningen i Finland TFiFin vuoden väitöskirja -palkinnolla. Väitöskirjapalkinto jaettiin tänään Helsingissä nyt 25. kerran. Heinonen suoritti tohtoriopintonsa keväällä 2022. Väitöskirjassaan ”Korkean herkkyyden valodiodeja mustan piin ja indusoidun liitoksen avulla” hän kehitti uudenlaista piipohjaista säteilyanturia. Anturin valmistus hyödyntää aiemmin aurinkokennotutkimuksessa lupaaviksi todettuja tekniikoita.
”Anturi pohjautuu täysin valoa heijastamattomaan ja siksi mustalta näyttävään nanorakenteeseen eli mustaan piihin, joka on päällystetty ohutkalvolla käyttäen Suomessa keksittyä atomikerroskasvatusmenetelmää (ALD). Lopputuloksena syntyi lähes häviötön säteilyanturi, joka pystyy havaitsemaan käytännössä jokaisen anturille saapuvan fotonin, oli se sitten näkyvää valoa tai korkeaenergisempää säteilyä. Tämä lähes ideaalinen herkkyys lyö laudalta kaikki aiemmat anturit ja suuri osa työstäni keskittyykin selvittämään mekanismeja ennätysherkkyyden taustalla”, Heinonen kertoo.
Heinonen perusti tutkijakollegoidensa kanssa ElFys Oy -yrityksen anturien kaupallistamiseksi – jo ennen kuin väitöskirja oli edes valmis.
”Teknologian kaupallistaminen on lähtenyt mukavasti käyntiin, sillä ElFys on myynyt antureita jo 58 asiakkaalle 14 eri maahan ja niiden massatuotanto on juuri käynnistymässä.”
Tie tutkijasta yrittäjäksi
Juha Heinosen tulevaisuuden suunnitelmat keskittyvät lupaavan teknologian jatkokehitykseen omassa yrityksessä.
”Idea lähti liikkeelle tutkimusryhmässä pienenä sivuprojektina, jossa haluttiin kokeilla, onnistuisiko säteilyanturien tekeminen soveltamalla samoja tekniikoita, joilla ryhmässä oli aiemmin onnistuttu tekemään ennätyskorkean hyötysuhteen aurinkokennoja”, Juha kertoo.
Jo ensimmäiset mittaustulokset näistä prototyypeistä osoittautuivat uskomattoman hyviksi, sillä herkkyys oli parempi kuin missään markkinoilla olevassa vastaavassa anturissa.
”Optimoimalla rakennetta ja valmistusprosessia, sain viilattua suorituskykyä vieläkin paremmaksi ja samalla löytyi myös pari kiinnostunutta potentiaalista asiakasta. Päätimme yhteistuumin projektissa työskennelleiden tutkijoiden kesken perustaa yrityksen, vaikka väitöstyöni oli tässä vaiheessa vasta alkutekijöissään. Tulin silti siihen lopputulokseen, että tällainen tilaisuus todennäköisesti ilmaantuu vain kerran elämässä, joten jätin yliopiston palkkatyöt ja siirryin täysipäiväiseksi yrittäjäksi tuoreeseen yritykseen.”
Työn ohjaaja professori Hele Savin myöntää ensin kauhistuneensa Juhan päätöstä ja pelkäsi väitöstyön jäävän kesken.
”Työn yhteen puristaminen kokonaisuudessaan viiteen ja puoleen vuoteen ja vielä laadusta tinkimättä, on ehdottomasti väitöstyön palkinnon arvoinen. Työ toimii mielestäni oivana esimerkkinä tuleville opiskelijoille, kuinka omasta tutkimuksesta voi ponnistaa yrittäjyyteen ja lopulta vaikuttaa yhteiskuntamme kehitykseen.
Entä mitä mieltä Heinonen on tohtoriopintojen tekemisestä Aalto-yliopistossa?
”Väitöskirjatutkijan polkuni oli merkittävästi erilainen kuin yleensä, mutta mielestäni tämä onkin loistava esimerkki siitä, mihin kaikkeen tohtoriopinnot voivat johtaa. Tutkimustilat Micronovassa ovat ensiluokkaiset ja mahdollistavat kovatasoisen tutkimuksen alan viimeisimpien tekniikoiden avulla, mutta taipuvat samalla myös kaupalliseen tuotantoon. Työyhteisökin ansaitsee kehut, sillä tutkimusryhmät ovat täynnä viisaita, päteviä ja avuliaita ihmisiä, joiden joukkoon tunsin sopivani hyvin. Hyvä konkreettinen todiste tästä lienee se, että uskalsin lähteä perustamaan yrityksen siellä tapaamieni ihmisten kanssa.”
TEK ja TFiF jakavat vuosittain parhaan tekniikan alan väitöskirjan tunnustuksena korkeatasoisesta väitöskirjasta, joka on merkittävästi edistänyt tai sen odotetaan edistävän teknistä asiantuntemusta Suomessa. Arvioinnissa huomioidaan myös tutkimustulosten tieteellis-tekninen uutuusarvo ja sovellettavuus. Palkinnon arvo on 7500 euroa.
Lämpimät onnittelumme Juha Heinoselle!
Linkki väitöskirjaan:
Alumni Asad Awan palkittiin parhaasta tekniikan alan väitöskirjasta
Sähkötekniikan korkeakoulusta valmistunut Awan kehitti väitöskirjassaan ohjausmenetelmiä tehokkaampiin sähkömoottoreihin, jotka voivat pienentää moottorikäyttöisten järjestelmien hiilijalanjälkeä.
Tutustu tohtoriopintoihin Sähkötekniikan korkeakoulussa
Tohtorikoulutus valmistaa sinut alasi vaativimpiin asiantuntijatehtäviin niin akateemisen tutkimuksen kuin yritysten ja julkishallinnon palvelukseen. Aloita tältä sivulta, jos olet kiinnostunut tohtoriopinnoista!
Lue lisää uutisia
Avoimen tieteen kohokohta keväältä: Aallon avoimen tieteen palkintojuhla
Kokoonnuimme A Gridiin juhlimaan Aallon avoimen tieteen palkinnon 2024 saajia ja keskustelemaan avoimesta tieteestä.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus
Samuel Kaski on saanut ERC:n rahoituksen uudenlaisen koneoppimisen kehittämiseen.
30 vuotta innovointia: Aalto-yliopiston Information Technology Program ITP täyttää 30 vuotta
Information Technology Program ITP juhlii tänä kesänä 30-vuotista taivaltaan. Vuonna 1995 perustettu ITP on kokopäiväinen, kolmen kuukauden ja 30 opintopisteen laajuinen kesäohjelma, joka kokoaa yhteen opiskelijoita eri puolilta maailmaa ja eri tieteenaloilta.