91�����

Kirjoitus on julkaistu lyhyempänä versiona .

Tammikuussa 2024 pidetyn Maailman talousfoorumin yksi pääteemoista oli kasvun ja työpaikkojen luominen ”uutena aikana”. Työelämää mullistavat nyt esimerkiksi tekoälyn nopea kehitys ja vihreä siirtymä.

osaamisen kehittäminen on välttämätöntä, jotta pysymme kehityksessä mukana. , että lähes puolet työssäkäyvien ihmisten keskeisistä työelämätaidoista muuttuu vain viidessä vuodessa. Sosiaalisten ja kognitiivisten taitojen rooli kasvaa. Luovuus ja analyyttisuus korostuvat. Uteliasta asennetta ja avointa suhtautumista jatkuvaa oppimista kohtaan tarvitaan.

Opiskelu ei enää pääty siihen, että saadaan tutkinto valmiiksi ja siirrytään työelämään. Jokaisen täytyy kehittää osaamistaan läpi työuran, jotta olemme tulevaisuudessakin kilpailukykyisiä. Jatkuva oppiminen ei tarkoita vain ammatillisten taitojen päivitystä vaan myös kokonaan uusien taitojen omaksumista ja uusien ilmiöiden ymmärtämistä.

Kun suhtautuu avoimesti oppimiseen ja kehittää osaamistaan, sopeutuu työtehtävien sekä työelämän väistämättömiin muutoksiin ja pystyy toimimaan itse muutoksentekijänä. Siten varmistaa myös tulevan urakehityksen, tarkoitti se sitten ylenemistä tai täysin uusiin tehtäviin siirtymistä.

Edelläkävijäyritykset panostavat voimakkaasti esimerkiksi henkilöstönsä tekoälyosaamisen kehittämiseen

Vastuu osaamisen kehittämisestä ei voi kaatua vain yksilöiden niskaan. Työnantajien on tarjottava työntekijöilleen aikaa ja mahdollisuuksia kouluttautua. Jatkuva oppiminen on otettava osaksi organisaatiokulttuuria ja työn tekemisen tapaa.

Edelläkävijäyritykset panostavat voimakkaasti esimerkiksi henkilöstönsä tekoälyosaamisen kehittämiseen. Muun muassa Amazon on kouluttanut tuhansia työntekijöitään, joilla ei ole ollut aiempaa tekoälyosaamista, koneoppimisen asiantuntijoiksi omassa ”koneoppimisyliopistossaan”.

Yrityksille jatkuvaan oppimiseen panostaminen tuo strategista hyötyä. , että panostaminen työntekijöiden osaamisen kehittämiseen auttaa niitä varmistamaan kilpailukykynsä tulevaisuudessa. Tällaiset yritykset saavat nopeasti käyttöönsä osaamista, jota ei ole markkinoilla saatavilla, ja täyttävät sellaisia osaamisen aukkoja, jotka ovat välttämättömiä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Koulutukseen panostavat yritykset yksinkertaisesti reagoivat markkinoiden ja teknologioiden muutoksiin nopeammin ja paremmin kuin kilpailijansa. Kyse on myös pitovoimasta. Työntekijät, jotka kokevat, että heidän kehittymiseensä panostetaan ja sitä arvostetaan, ovat motivoituneita ja sitoutuneita.

Koulutusala mullistuu - tavoitteena akateeminen "laatuleima" myös täydennyskoulutuksille

Opiskelun täytyy olla nykyistä joustavampaa ja ketterämpää, jotta sitä voidaan tehdä sujuvasti työn ohessa. Siksi koulutusalakin mullistuu.

EU:ssa kehitetään nyt mallia ja viitekehystä niin sanotuille pienille osaamiskokonaisuuksille. Henkilö voi suorittaa yksittäisiä kursseja tai koulutuksia, jotka vastaavat juuri hänen henkilökohtaisiin ammatillisiin tarpeisiinsa. Suorituksista voi muodostaa isompia kokonaisuuksia, jopa kokonaisia tutkintoja.

Tavoitteena on, että esimerkiksi täydennyskoulutukset validoitaisiin tulevaisuudessa yhteisten periaatteiden mukaisesti. Tällä varmistetaan, että jatkuvaa oppimista tukevat koulutukset ovat laadukkaita ja niiden oppimistavoitteet selkeitä. Silloin niitä voitaisiin myös verrata perinteisiin tutkintoihin.

Pienet oppimiskokonaisuudet kehitetään yhdessä yritysten kanssa, ja esimerkiksi Aalto-yliopisto panostaa niihin voimakkaasti. Ne saavat tulevaisuudessa saman akateemisen ”laatuleiman” kuin perinteinen tutkintokoulutus. Muutos vaatii toki koulutusjärjestelmämme kehittämistä niin, että se tunnustaa myös muualla kuin tutkintokoulutuksessa opitun osaamisen. Sen, että hallitsee rahoitusasiat, voi osoittaa muutenkin kuin suorittamalla maisterintutkinnon aiheesta.

Meidän täytyy varmistaa, että 2,6 miljoonaa suomalaista pysyy kiinni työelämässä

Meillä on jo nyt valtava osaajapula monella alalla. Tällä hetkellä yhteiskunnallinen keskustelu keskittyy siihen, miten Suomeen houkutellaan lisää osaajia. Ulkomaisten osaajien houkuttelu ja aivovuodon ehkäisy onkin elintärkeää, mutta pitää miettiä myös sitä, miten pidämme 2,6 miljoonaa Suomessa asuvaa työllistä kiinni työelämässä: miten heidän työmarkkina-arvonsa ja osaamisensa pysyvät riittävän korkeina?

Nyt on hyvä hetki Suomelle innostaa ja innostua uudella tapaa jatkuvasta oppimisesta. Sitoutumalla siihen varmistamme kestävän talouskasvun, innovaatiot sekä sen, että jokainen suomalainen on osa yhteiskuntaa ja voi hyvin myös tulevaisuudessa.

Tom Lindholm on Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston elämänlaajuisesta oppimisesta vastaava johtaja. Petri Suomala on Aalto-yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori.