91�����

Avaruusteknologiasta tulevat ensimmäisenä mieleen rakettien näyttävät laukaisut, ulkoavaruuden mysteerejä tutkivat luotaimet, Kuun valloitus tai jopa Marsin asuttamiseen tähtäävät hankkeet. Ihmiskunnan selviytymisen kannalta yhä tärkeämpää on kuitenkin oman planeettamme Maan tarkkailu avaruudesta.

Avaruusteknologia ei ole enää vain valtavien avaruusjärjestöjen, kuten yhdysvaltalaisen Nasan, eurooppalaisen ESAn tai SpaceX:n kaltaisten suuryritysten yksinoikeus. Suomen avaruusaika alkoi opiskelijaprojektina syntyneen Aalto-1-satelliitin myötä vuonna 2017. Täältä ponnistaa myös kymmeniä avaruusteknologiayrityksiä, kuten Iceye ja Kuva Space, jotka ovat saavuttaneet kansainvälistäkin mainetta satelliittitoimijoina.

Suomessa avaruussegmentti kasvaa nopeasti, ja erityisesti data-analytiikan ja paikkatietoteknologian kehittämisessä on vielä huikeasti kasvupotentiaalia, sanoo vastaperustetun ESA Phi-Lab Finlandin projektipäällikkö Miika Kostamo.

Kostamolle työ yhdistää monta hänen intohimoistaan. Hän on taustaltaan ”maanmittari”, työskennellyt pitkään paikkatietoalalla, opiskellut kansainvälistä liiketaloutta ja ollut mukana myös kansainvälisille markkinoille laajentuneessa yrityksessä. Ja juuri siinä ESAn rahoittama innovaatio-ohjelma tukee suomalaisia avaruusosaajia – meillä on nyt pelin paikka, Kostamo kannustaa.

ESAn kiinnostus kertoo arvostuksesta

Phi-Lab Finlandia pyöritetään Aalto Startup Center -yrityskiihdyttämöstä käsin, ja sen yhteistyökumppaneita ovat Ilmatieteen laitos, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI sekä Vaasan yliopisto. Läheltä löytyy myös muita yhteistyötahoja, kuten avaruusstartupeja tukeva yrityshautomo ESA BIC Finland.

Phi-Labin tarjoamasta innovaatiorahoituksesta 30 prosenttia voidaan käyttää tutkimukseen, mutta 70 prosenttia menee kaupallistamiseen eli esimerkiksi asiakastarpeiden selvittämiseen ja mahdollisten asiakkaiden löytämiseen. Pienimmillään rahoitus on 200 000 euroa. Toimintaan kuuluu myös asiantuntijakonsultaatio: mukaan päässyt yritys saa tutkimukseen 110 tuntia asiantuntijatukea ja liiketoiminnan kehittämiseen 110 tuntia apua.

Phi-Labin rahoitusta saadakseen yrityksen ei tarvitse olla startup-vaiheessa, mutta pk-yrityksillä pitää olla hankkeeseen omaa rahoitusta 20 prosenttia ja suurilla yrityksillä 50 prosenttia.

”Käytännössä suuryrityksetkin voivat hakea ESA Phi-Labista rahaa, yrityksen iän tai koon puolesta ei ole rajoituksia”, Kostamo sanoo.

Rahoitusta saavan yrityksen toiminnan tulee olla Suomessa – tai pitää pystyä osoittamaan, että hankkeesta saatava hyöty jää Suomeen. Tällä halutaan edistää kansallisesti avaruusalan innovaatioita, uutta liiketoimintaa ja niiden ympärille syntyvää osaamista.

”Rahoituksen jakaminen on päätyö, mutta olennaista on myös avaruusyritysten ekosysteemin rakentaminen ja tiedon jakaminen.”

Kumppaneille pitää tarjota kokonaisuutta

Kostamon mukaan avaruustoiminnan kasvattamisen esteenä ei Suomessa ole osaajapula, vaan tiedon puute mahdollisuuksista. Suomalaisilla on rajallisesti ymmärrystä kansainvälisistä verkostoista ja asiakkaiden tarpeista, kun taas muualla maailmassa Suomen korkealaatuinen osaaminen on heikosti tunnettua.

”Alan yritykset ovat usein insinöörivetoisia, joten Aallon design- ja kauppatieteellistä osaamista voisi hyödyntää enemmän.” 

Nasan ja ESAn kaltaiset isot avaruustoimijat eivät myöskään etsi yhteistyökumppanilta mitään yksittäistä ratkaisua, vaan kartoittavat kaikkea, mitä on tarjolla.

”Meidän pitää osata kertoa, että Otaniemessä on sata tekoälyn huippututkijaa, kvanttitietokoneosaamista, geoinformatiikan osaamista ja myös avaruusteknologian huippuosaamista. Kumppaneille pitää tarjota kokonaisuutta.”

Kostamon mielestä ESA Phi-Lab on arvokas koko yliopiston kannalta.

”Sillä, että Suomessa on Euroopan avaruusjärjestön toimintaa, on brändi- ja viestintäarvoa jo itsessään – se voi myös herättää kiinnostusta muiden mahdollisten yhteistyökumppaneiden silmissä.”

Ilmastonmuutos ajaa avaruusteknologian kehitystä

Phi-Lab voi rahoittaa niin sensorien kuin satelliittien kehitystä, mutta myös paikannus- tai kaukokartoitussatelliiteista saatavan datan analytiikan kehitystä. Koska joitain tutkasatelliitteja hyödynnetään sekä siviili- että sotilaskäytössä, Kostamo muistuttaa ESAn olevan siviilijärjestö, eikä Phi-Lab rahoita puolustusteknologiaa.

Sen sijaan tutkasatelliittien avulla voidaan seurata vaikkapa tulvia tai luonnon ekosysteemien muutoksia. Kansainväliset mahdollisuudet ovat tässäkin suuret, ja esimerkiksi Iceyen reaaliaikaisella katastrofiseurannalla on asiakkaita niin valtioissa kuin vakuutusalallakin. 

”Tulvan tai muun luonnonkatastrofin sattuessa satelliittidatan avulla voidaan nopeasti selvittää, mille alueille vahingot kohdistuvat”, Kostamo sanoo.

Yritykset voivat saada Phi-Labin rahoitusta myös avaruusteknologian viemiseen uudelle toimialalle – esimerkiksi metsäteollisuuden yrityksen alkaessa hyödyntää sitä maataloudessa. Satelliitit tarjoavat ylivertaisen tehokkaan tavan seurata ympäristömuutoksia, kuten jäätiköiden sulamista tai EU:n ennallistamisasetuksen vaikutuksia, joiden tarkkaileminen pelkästään maasta käsin on hankalaa. Esimerkiksi juuri Kuva Spacen hyperspektrikuvantaminen auttaa ratkaisemaan näitä ilmaston ja ruokaturvan haasteita.

Ilmastonmuutos ajaa myös avaruusteknologian kehitystä, Kostamo sanoo. Esimerkiksi Etelä-Euroopan viininvalmistajat tutkivat jo, missä Chardonnayta kasvatetaan 10–30 vuoden päästä.

”Ehkä Suomi ei vielä tällä vuosisadalla ole potentiaalisin viininviljelyalue, mutta osa Baltiasta alkaa olla. Satelliittien välittämästä datasta tehdään ennustemalleja, joista tämänkin pystyy selvittämään.”

Suomi sai neljännen ESA Phi-Labin

• Suomi on yksi Euroopan avaruusjärjestö ESAn 23:sta jäsenmaasta, ja maksaa järjestölle noin 28 miljoonaa euroa vuosittain. Jäsenmaksusta kustannetaan erilaisia ohjelmia, kuten ESA BIC -yrityshautomoa tai ESA Phi-Labia. Näin ESA edistää jäsenmaidensa oman avaruussegmentin kehittämistä.

• Kuusivuotiselle Phi-Lab Finlandille ESA on myöntänyt 5,2 miljoonaa euroa, joista 4,4 miljoonaa käytetään suoraan yritysten ja projektien tukemiseen. Kokonaisbudjetti on 11 miljoonaa euroa, ja rahoittajina toimivat myös säätiöt, kuten KAUTE, Weisell ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö.

• Suomen ESA Phi-Lab on neljäs laatuaan. Ensimmäinen perustettiin vuonna 2017 ESAn kaukokartoitusyksikön yhteyteen Italiaan, sen jälkeen uudet keskukset ovat avautuneet Itävaltaan ja Norjaan.

Artikkeli on julkaistu (issuu.com) toukokuussa 2025.