91�����

Otso Sillanaukee opiskeli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa Creative Sustainability -maisteriohjelmassa vuosina 2018–2020. Kaksikielinen Otso suoritti kanditutkinnon Hankenilla, sillä halusi ylläpitää ruotsin kieltä opinnoissaan, käytyään ensin peruskoulun ruotsiksi ja lukion suomeksi. Lukiossa Otso oli vielä varma, että hän suuntaisi vanhempiensa tavoin lääketieteen pariin, mutta koska fysiikan opinnot eivät ottaneet sujuakseen, hän keksi kauppatieteiden opinnot, joita arveli voivansa soveltaa moneen suuntaan.

Kandiopintojen aikana Otso huolestui enemmän ilmastonmuutoksesta, erityisesti merten muovisaasteesta ja muista ympäristöongelmista, jotka vaikuttavat muuhun elämään planeetalla. “Kun sitten kuulin ystävältä, joka opiskeli Aallossa, Creative Sustainability -maisteriohjelmasta, päätin hakea siihen. Muistan, että tämä tapahtui hyvin lähellä hakuajan päättymisajankohtaa ja hakemus piti toimittaa melko ripeästi. Muistan myös jännittäneeni haastattelua, joka sisältyi hakuprosessiin. Mutta loppujen lopuksi hyvin kävi!”

Yhteiskunnallista näkökulmaa, merkityksellisyyttä ja käytäntöön soveltamista

“Pidin ihan hirveästi Creative Sustainability -ohjelmasta. Siinä yhdistyvät sekä kauppatieteen alan että yhteiskunnallinen näkökulma, ja se tuo yhteen eri alojen ja taustojen ihmisiä ratkaisemaan ongelmia yhdessä ja muuttamaan laajemmin yhteiskuntaa. Heti opintojen alussa tuli tosi vahva imu siihen opiskeluun, sillä teemat puhuttelivat minua todella paljon”, Otso kertoo opiskelukokemuksestaan. Otso myös kokee, että opinnoissa yhdistyivät teoria ja käytäntö ihan eri tavalla kuin mitä hänen aiemmissa opinnoissaan. Opinnoissa mietittiin paljon soveltamista ja näkökulmaa käytäntöön, mikä innosti entistä enemmän.

Yhtenä palkitsevimpana asiana opinnoissa Otso mainitsee opintojen loppupuolella suoritettavan Capstone-kurssin. “Siinä pääsi tekemään ihan konkreettisen projektin yritykselle. Itse olin mukana tiimissä, jossa tehtiin tapahtuma-alan yritykselle käytännön ehdotus työkalusta, jolla vastuullisuuden ja kestävyystoiminnan voisi tuoda osaksi jokapäiväistä tapahtumatuotantoa. Yritys kaipasi konkreettisia ideoita, joiden avulla he voisivat tehdä toiminnastaan kestävämpää.” Kurssi antoi Otson mukaan ajatuksia ja eväitä siihen, millaista on käytännön työ vastuullisuusasioiden ja kestävän kehityksen parissa työpaikoilla. ”Oli hienoa päästä konsultoimaan yritystä strategisella tasolla ja näyttää, mikä vaikuttavuus voidaan saavuttaa”, Otso lisää.

Työ Demos Helsingillä

Otso Sillanaukee työskentelee tällä hetkellä yhtenä Demos Helsingin viidestä Team Leadistä. Otso vetää 10-henkistä tiimiä ja vastaa oman tiiminsä hyvinvoinnista sekä siitä, että tiimiläiset voivat kehittyä työssään ja löytää merkityksellisiä sekä innostavia tapoja vaikuttaa toiminnan kehittämiseen. Otso vastaa myös Demos Helsingin harjoitteluohjelmasta ja sen kehittämisestä.

“Näiden lisäksi vastaan tiimissäni olevista projekteista ja vedän itse joitakin projekteja, jotka liittyvät reiluun vihreään siirtymään ja sen toteuttamiseen eri organisaatioissa ja yhteiskunnassa. Lisäksi kaikki tiimit Demos Helsingillä osallistuvat hankkeiden saantiin eli myyntiin. Eli meillä ei ole erikseen myyjiä, vaan kaikilla on demokraattinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia projekteja tehdään ja mistä kenenkin työ koostuu.”

Otson oma tausta on vahvasti ollut kiertotalousteemaisten projektien parissa, myös työn ulkopuolella. Kandiopintojen aikana hänelle avautui mahdollisuus kirjoittaa kirja jätteettömästä elämästä, kun oli ensin kirjoittanut aiheesta blogia. Kun kirja sitten julkaistiin, hän sai mahdollisuuksia tehdä puhekeikkoja sekä luentoja aiheesta yrityksille oman toiminimen kautta. “Toiminta oli hyvin pienimuotoista, mutta se mahdollisti minulle merkityksellisien ja vaikuttavien asioiden tekemisen opintojen ohella. Ja kun sitten aukesi mahdollisuus päästä Demos Helsingille töihin, niin työnteon paikka ja moodi vaan vaihtui, mutta eetos säilyi.”

“Tällä hetkellä oma työarkeni tasapainoilee esihenkilönä toimimisen, omien projektien vetovastuun ja myynnin sekä organisaation kehittämisen välillä. Esimerkiksi joinain viikkoina saatan keskustella korkeakoulujen kanssa siitä, voisimmeko hakea EAKR-rahoitusta jollekin yhteiselle kiertotaloussiirtymää kirittävälle hankkeelle, tai vaikkapa miettiä yhdessä muiden tiimien kanssa, miten kaupungit voisivat johtaa reilua vihreää siirtymää omalta osaltaan ja miten me voisimme koostaa tästä opit laajasti eri organisaatioiden käyttöön”, Otso kertoo.

Uteliaisuutta ja hetkestä nauttimista – ja myös muuta elämää

Otso kokee, että uteliaisuus ja valmius oppia uutta ovat auttaneet häntä paljon työelämässä. “Olen persoonana ihminen, joka innostuu monenlaisista asioista, etenkin silloin, kun toiminta on linjassa oman arvomaailman kanssa. Kun siinä kontekstissa tulee uusia mahdollisuuksia, niin pitää uskaltaa lähteä rohkeasti niitä kohti, vaikka teema olisi itselle vieras tai ei olisi koskaan työskennellyt vastaavien aiheiden parissa. Tästä opin paljon myös opintojen aikana.”

“Uskon myös, että yliopisto-opintojen aikana on hyvä välillä mennä rohkeasti sivuraiteelle. Tällaisista opinnoista voi ammentaa paljon tulevaisuutta varten ja rikastaa sitä tapaa, millä katsoo maailmaa. Jos jotain tekisin itse toisin opinnoissani, niin pysähtyisin useammin nauttimaan hetkestä ja “eksymään sivuraiteille”. Koko ajan ei tarvitse olla vauhdilla menossa eteenpäin”, Otso jatkaa.

Tutustu tarkemmin Otson urapolkuun ja opintoihin !