91

Uutiset

Aikamatkalla 70-luvulle voi tavata virtuaali-Kekkosen – 3D-virtualisoinnin pioneerit tuovat kulttuuriaarteet esiin uudella tapaa

Tamminiemen retrojoulunavauksessa voi tavata paitsi virtuaali-Kekkosen, myös luoda joulutunnelmaa legendaarisen presidentin työhuoneeseen.
Mies katsoo kuvaruutua, josta hän katsoo takaisin virtuaalinen Kekkonen.
Aalto-yliopiston emeritusprofessori Henrik Haggrén tarkastelee virtuaali-Kekkosta. Kuva: Hannu Hyyppä / Aalto-yliopisto.

Suomen tasavallan presidenttien entinen virka-asunto Tamminiemi Helsingin Meilahdessa vie joulukuun alussa aikamatkalle Kekkosen ajan Suomeen. 1970-luvun henkeä sykkivä Tamminiemen retrojoulu -tapahtuma antaa mahdollisuuden kurkistaa paitsi kahdeksannen presidenttimme Urho Kaleva Kekkosen työhuoneeseen, myös nähdä hänen liikkuvan ja ilmeilevän – juuri niin kuin itse haluat! 

Nämäkin virtuaalikokemukset ovat Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutin MeMon taidonnäytteitä. MeMo on Aalto-yliopiston ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen yhteisinstituutti. Se on paitsi liikkuvassa laserkeilauksessa maailman ykkönen, myös sen 3D-studio on maailman kärkeä. MeMo on myös aiemmin palkittu Kansallisella avoimen tieteen palkinnolla.

MeMoa vetävä tutkimusjohtaja Hannu Hyyppä sekä tiedetuottaja Marika Ahlavuo ovat vuosia tehneet töitä sen eteen, että hyvinkin insinöörimäisenä ja teknisenä nähty ala on mukana myös kulttuurin edistämisessä aivan uudella tavalla, ja samalla tuo paitsi teknologiaa myös kulttuuria lähelle kenties aivan uusia yleisöjäkin.

Jo aiemmin 3D-virtualisoinnin pioneerit ovat esimerkiksi mahdollistaneet Kansallismuseon kulttuuriaarteisiin tutustumisen suoraan omalta kotisohvalta – vieläpä lentävän maton kyydissä – ja luoneet Svenska Ylen kanssa Helsingin Juhlaviikoille Lapinlahden sairaalaan ensimmäisen virtuaalikuunnelman.

”Me teemme tätä siksi, että haluamme olla mukana kulttuurialan kehityksessä. Näin voi syntyä aivan odottamattomiakin sovelluksia”, Hyyppä pohtii.

Kekkonen paljastuu yllättävästä paikasta

MeMon työn jäljestä päästäänkin jälleen nauttimaan presidenttien entisessä virka-asunnossa Tamminiemessä lauantaina 2. joulukuuta, jolloin joulutunnelmaa vietetään 1970-luvun hengessä. Kekkosen aikaan osallistujat vie muun muassa retrobändi Punatähdet, mutta suuressa osassa ovat myös 3D-virtualisoinnit paitsi itse Kekkosesta, myös tämän työhuoneesta. Mutta miten ihmeessä nämä kulttuurihistorialliset aarteet oikein tuodaan nykytekniikalla ilmieläviksi?

Ahlavuon ja Hyypän mukaan 3D-virtualisoinnit syntyvät laserkeilauksen ja fotogrammetrisen valokuvauksen yhdistelmällä. Laserkeilauksessa mittaushavainnoista muodostuu kohteen geometriaa kuvaava pistepilvi, johon voidaan yhdistää väriarvot valokuvilta.

”3D-artisti on digitaalisesti ’kuvanveistänyt’ presidentti Kekkosen 3D-hahmoksi. Ja asuinakin on käytetty Kekkosen käyttämiä vaatteita valitsemalla valokuvista juuri tähän toteutukseen sopivat kokonaisuudet”, Ahlavuo kertoo. Tämän on mahdollistanut syyskuussa alkanut EkoPoint-hanke (EAKR).

”Tamminiemessä ehkä vähän yllättävässäkin paikassa ilmestyvää virtuaalihahmoa voidaan ohjailla muun muassa kameran ja sovelluksen avulla, eli Kekkosen ilmeet ja pään liikkeet seuraavat käyttäjän toimintaa – näin digitaalinen Kekkonen imitoi liikkeensä ja ilmeensä, vaikka suoraan sinulta itseltäsi”, täydentää virtuaalipresidentin elävöittänyt 3D-artisti Hannu Handolin.

Tämänkaltaisen digialustan toteuttamisessa tekijät pohjaavat kolmijakoiseen konseptiin:

”Ihmisyys, inspiraatio ja liike, niistä tämä syntyy”, Hyyppä sanoo.

Tutkijat ovat kehittäneet Tamminiemen joulunavaukseen myös pelillisen kurkistuksen historialliseen kulttuuriaarteeseen, eli 3D-näkymän Kekkosen museoituun työtilaan. Interaktiivisessa toteutuksessa käyttäjä voi klikkailemalla aktivoida tilasta löytyvää sisältöä; esimerkiksi etsimällä ympäristöstä joulukoristeita Kekkosen työhuoneeseen voi luoda jouluisen tunnelman.

3D-artisti Laura Lehtinen on myös toteuttanut virtuaaliseen työtilaan kuratoituja tarinoita Tamminiemestä, Ahlavuo kertoo.

Tamminiemen jouluavauksen jälkeenkin MeMon asiantuntijoilla on käynnissä monenlaisia uusia, uraauurtaviakin hankkeita – osa vielä vähän salaisiakin, Hyyppä paljastaa. 

kansallismuseo 3D

Entä jos Kansallismuseoon pääsisi kotisohvalta - vaikka lentävällä matolla?

Virtuaalisista kulttuurielämyksistä voi nauttia ajasta tai paikasta riippumatta. Se lisää myös kulttuurin kokonaiskulutusta, sanovat 3D-virtualisointien uranuurtajat.

Uutiset
Lahti

3D-virtualisoinnin pioneerit saivat ensimmäisen Kansallisen avoimen tieteen palkinnon

Professori Hannu Hyypän vetämällä MeMolla on maailman parhaisiin kuuluva 3D-studio ja palo kehittää ja jakaa osaamistaan

Uutiset
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

GloWater
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten veden kestävä ja oikeudenmukainen käyttö turvataan kriisien ajassa?

Monitieteinen GloWater-projekti kehittää ratkaisuja, joiden avulla valtiot ja yritykset voivat hallita vesiriskejään ja vahvistaa vesivastuullisuuttaan kansalaisyhteiskunnan näkökulmat huomioiden. Projekti tuottaa myös uusia näkökulmia vesivarojen kestävyyteen huomioimalla veden roolin koko maapallon tilan säätelyssä.
Ihmisiä mustissa akateemisissa kaavuissa ja sinisissä hatuissa seremoniassa. Osa seisoo, toiset taputtavat istuen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun promootiota 2025 vietettiin juhlavissa merkeissä

Kaikkiaan 59 maisteria ja 41 tohtoria promovoitiin. Yhteensä osallistujia oli 225, ja promootioviikkoa vietettiin juhlavissa ja iloisissa tunnelmissa.
Kaksi tyttöä istuu tietokoneen ääressä tarkastelemassa paperille tehtyä kaaviota.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Lapset ja nuoret ratkoivat kestävän tulevaisuuden haasteita Tekoälytaiturit-hankkeessa

Noin 5500 koululaista opetteli hyödyntämään tekoälyä työkaluna Aalto-yliopisto Juniorin ja Tampereen yliopiston Juniversityn yhteishankkeessa.
Laajalahden luonnonsuojelualue Espoossa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Merenpinnan nousu voi hävittää merkittävän osan Suomen rannikon arvokkaista luontotyypeistä

Yli viidennes merenrantaniityistä ja hiekkarannoista voi kadota vuosisadan loppuun mennessä.