91ÇàÇà²Ý

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Pohjaosaaminen kuvaa kokemusta vahvasta oman alan tietopohjasta, joka helpottaa koulutusohjelman uusien opintojaksojen sisältöjen omaksumista. Koska uuden oppiminen rakentuu vahvasti olemassa olevan tietopääoman päälle, on vahva pohjaosaaminen tärkeä opiskelukyvyn osatekijä. Kokemukseen pohjaosaamisen riittämättömyydestä voi vaikuttaa paitsi oma osaaminen, myös esimerkiksi uskomus omasta pystyvyydestä tai väsymys. Puutteet pohjaosaamisessa saattavat näkyä opintojen hidastumisena, oppimisongelmina, stressinä ja motivaatio-ongelmina. Laadukas opetus usein huomio opiskelijoiden erilaiset pohjaosaamiset ja pyrkii jossain määrin sopeuttamaan opetusta opiskelijoiden lähtötasoon.

Vinkit opiskelijalle: 

Aallon koulutusohjelmat on pyritty rakentamaan niin, että opinnot vaikeutuvat pikku hiljaa. Seuraamalla suositeltua opintojaksojen suoritusjärjestystä on todennäköistä, että aloittaessasi uutta opintojaksoa sinulla on riittävä pohjaosaaminen sen suorittamiseen. Jos aiempia opintoja ei ole opiskellut riittävän perusteellisesti, voi uutta osaamista ja tietopääomaa aina kartuttaa. Tärkeää tällöin on pyrkiä riittävän syvälliseen opiskeluun ja opetella itsearvioivaa opiskelutekniikkaa. Ja antaa opiskelulle aikaa, uuden oppiminen on vaativaa tietotyötä, jota ei voi kiirehtiä.

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Pystyvyys kuvaa opiskelijan uskomusta omaan pärjäämiseen opiskelijana sekä luottamusta siihen, että pystyy oppimaan oman alan vaikeatkin asiat. Pystyvyys on opiskelumotivaation ydintä ja vaikuttaa siihen, haluaako opiskelija ponnistella ja nähdä vaivaa opintojen eteen, ja on siksi tärkeää sekä opiskelukyvyn että hyvinvoinnin kannalta. Pystyvyyden kokemukseen vaikuttavat paljon oma oppimishistoria, saadut palautteet ja arviot, mutta myös esimerkiksi väsyminen ja opiskeluilmapiiri.

Vinkit opiskelijalle: 

Pystyvyyden kokemus kasvaa useimmiten yrittämisen ja onnistumisen kautta. Näin ollen tärkeitä keinoja kehittää luottamusta itseen ovat toimivan opiskelutavan etsiminen, sopivien tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen sekä pienissäkin opiskelutehtävissä onnistuminen. Tärkeää on myös saada tukea muilta opiskelijoilta ja opettajilta. Uskon itseen voi viedä suuret vaatimukset itselle, stressi ja väsymys, joten tärkeää itseluottamuksen rakentamisessa on myös lepo ja palautuminen.

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Suoritusjännitys kuvaa paineen ja hermostumisen tunnetta, jota erilaiset osaamisen arviointitilanteet, kuten tentit tai esitelmät, voivat aiheuttaa. Suoritustilanteita kuuluukin hieman jännittää, mutta jos suoritusjännitys kasvaa liian isoksi, voi se haitata opiskelukykyä paljonkin: vaikka opiskelija saisi opiskeltua, voi voimakas suoritusjännitys estää häntä osoittamista omaa osaamistaan. Suoritusjännityksen takana voi olla monenlaisia syitä. Usein tunteeseen vaikuttaa opiskelijan omat uskomukset suoritustilanteista ja niiden merkityksestä hänelle. Myös opetusjärjestelyillä ja opettajan toiminnalla on vaikutusta opiskelijoiden suoritusjännitykseen.

Vinkit opiskelijalle:

Tilanteita, joissa omaa osaamista arvioidaan, on ihan normaalia hieman jännittää. Yksi toimiva keino jännityksen kanssa toimeen tulemiseksi onkin sanoa itselle ja muillekin, että minua jännittää. Kun antaa itselle luvan jännittää ja sen myös ilmaista, saattaa jännitys helpottaa. Jännitykseen voi pyrkiä vaikuttamaan myös tunnistamalla omia uskomuksia, joita suoritustilanteisiin liittyy. Tai opiskelija voi harjoitella erilaisia keinoja rentoutua suoritustilanteissa. Mikäli jännitystä lisää jotkin opetukseen tai opetuksen järjestämiseen liittyvät tekijät, on tärkeää näistä keskustella opettajan kanssa.

Tunnetaidot

Opintopsykologien ja uraohjauspsykologien yksilöohjaus

Ahdistuneisuus ja jännittäminen

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Itsekriittisyys kuvaa opiskelijan suhdetta itseensä erityisesti, kun kohtaa epäonnistumisia tai ylitsepääsemättömältä tuntuvia haasteita. Jos suhde itseen on ankara, oma sisäinen kriitikko aktivoituu herkästi silloinkin, kun se ei välttämättä auta tilanteessa, ja epäonnistumiset ja virheet jäävät kalvamaan mieltä. Tällöin alkaa helposti vertailemaan itseään muihin: muut näyttävät selviytyvän vastoinkäymistä itseä paremmin ja voi kokea itsensä huonompana, vääränlaisena tai riittämättömänä. Korkea itsekriittisyys lisää selvästi riskiä uupua ja voi saada välttelemään vaikeilta tuntuvia opiskelutehtäviä, koska ne sisältävät riskin epäonnistua.

Vinkit opiskelijalle: 

Itsekriittisyys voi tulla esiin, kun pysähtyy huomaamaan ajatuksiaan: Kuinka puhut itsellesi kun epäonnistut? Jos myötätuntoisuus itselle on vieraampaa, voit pohtia, mitä sanoisit parhaalle ystävällesi samassa tilanteessa. Itsemyötätunto näyttäytyy lempeänä ja huolta pitävänä käytöksenä, mutta tarvittaessa se on myös jämäkämpää käytöstä tilanteissa, joissa pyritään puolustautumaan tai motivoimaan muutosta. Tietoisuus- ja myötätuntotaitojen harjoittelu auttaa löytämään lempeämpää suhdetta itseen.

Rohkeutta ja itsemyötätuntoa

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Organisoitu opiskelu kuvaa suunnitelmallista, järjestelmällistä ja aikataulutettua opiskelutapaa. Tämä auttaa selvästi edistämään opintoja yliopistossa, jossa opiskelijoilla on paljon vastuuta itsensä johtamisesta. Hyvä suunnittelu ja ajankäyttö ovat myös usein avaimia opiskeluhyvinvointiin, kunhan omat aikataulut eivät ole liian vaativia ja velvoittavia.

Vinkit opiskelijalle:

Organisoinnin taitoja voivat kehittää kaikki. Itselleen on tärkeää tehdä selväksi, mitkä ovat tavoitteet koko vuodelle, yksittäiselle kurssille ja seuraavalle päivälle. Tavoitteiden pohjalta on mahdollista tehdä realistinen opiskeluaikataulu, joka huomioi levon ja palautumisen ja muutokset, joita usein elämässä tulee. Kalenterin ja muistikirjojen käyttö auttavat monien suunnitelmallisuutta ja ajanhallintaa huomattavasti.

Ajanhallinnan verkkokurssi

Paras hetki päivässä -podcastit

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Syväsuuntautunut opiskelu on erilaisia tietoja yhdistämään pyrkivää, perusteluja etsivää ja näin ymmärrykseen tähtäävää. Tällainen opiskelutapa auttaa opiskelijaa rakentamaan omakohtaisia tietokokonaisuuksia, jotka usein muistetaan hyvin ja pitkään. Syväsuuntautunut opiskelu johtaa usein hyviin oppimistuloksiin pitkällä aikavälillä, mutta voi olla ajoittain kuormittava, mikäli työmäärät ovat suuria tai opiskelija ei organisoi ja priorisoi opiskeluaan hyvin.

Vinkit opiskelijalle: 

Syväsuuntautunutta opiskelua voi kehittää esimerkiksi tekemällä oppimateriaalista omakohtaisia muistiinpanoja ja käsitekarttoja, keskustelemalla opittavista asioista kavereidensa kanssa ja pyrkimällä ratkomaan käytännön ongelmia oppimansa tiedon avulla. Tärkeää on myös pyrkiä vastaamaan esimerkiksi seuraavanlaisiin kysymyksiin: Mistä oppikirjatieto tulee? Mitä merkitystä opettavalla asialla on käytännön ongelmien ratkomisessa? Kuinka voisin jalostaa tämän tiedon vaikkapa uudeksi yritysideaksi?

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Itsearvioiva opiskelutekniikka kuvaa opiskelutapaa, jossa opiskelija selittää itselleen ja muille mitä hän osaa tai ei vielä osaa ja tekee itselleen pieniä testejä osaamisensa tunnistamiseksi. Tällainen opiskelutekniikka on tutkitusti yksi parhaista tavoista oppia syvällisesti ja muistaa asioita pitkään. Itsearvioivan opiskelutekniikan opettelu ja sen kehittäminen on näin yliopisto-opiskelussa tärkeää ja voi olla yksi tapa selättää oppimisongelmia. Opettajien käyttämät opetus- ja arviointimenetelmät voivat myös vaikuttaa siihen millaista opiskelutekniikkaa opiskelijat suosivat.

Vinkit opiskelijalle: 

Itsearvioivaa opiskelutekniikkaa voi aina opetella ja usein opiskelutekniikan opetteluun käytetty aika maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti myöhemmin. Opiskellessasi uutta asiaa, pyri aluksi miettimään mitä aiheesta jo tiedät ja mitä et vielä tiedä. Kirjaa näitä asioita itsellesi tai kerro niistä kaverille. Opiskellessa tee oppimastasi itsellesi pieniä kokeita ja vastaa niihin muutamien päivien tai viikkojen kuluttua itse tai kavereiden kanssa. Näin voit kerrata ja arvioida omaa osaamisena tasoa ja auttaa myös opiskelukavereitasi oppimaan.

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Ongelmat opiskelussa kuvaavat opiskelijan koettuja vaikeuksia ymmärtää ja hallita opiskeltavia asioita ja on näin ollen opiskelukyvyn ydintä. Tällaiseen kokemukseen voivat olla yhteydessä omat vähäiset pohjatiedot aihepiiristä, yliopisto-opiskeluun huonosti istuva opiskelutekniikka, motivaation ja ajanhallinnan taitojen puute tai jossain tapauksissa oppimisvaikeus. Myös stressi ja väsymys voivat johtaa tällaiseen kokemukseen, kuten myös liian kuormittava tai vaikeaselkoinen opetus.

Vinkit opiskelijalle: 

Koettuja ongelmia opiskelussa kannattaa aina pyrkiä selvittämään ja miettiä keinoja saada opintoja paremmin haltuun. Joskus tärkeää on kehittää syvällistä, itsearvioivaa ja organisoitua opiskelutapaa. Jos ongelmat opiskelussa kumpuavat vähäisestä kiinnostuksesta, on motivaation rakentaminen keskeinen työkalu. Mikäli taas ongelmat opiskelussa johtuvat jännityksestä, stressistä tai väsymyksestä, voi paras keino kehittää hallinnantunnetta olla lepo ja stressinhallintataitojen kehittäminen. Suositeltavaa on keskustella kokemuksesta vaikkapa muiden opiskelijoiden tai opettajien kanssa.    

Starting Point of Wellbeing

Opiskelutaidot

Hyvinvointia ja opiskelukykyä tukevat ryhmät, työpajat ja verkkomateriaalit 

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Hyvinvointi kuvaa tässä kokemusta oman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tilasta ja sen vaikutuksesta opiskelukykyyn. Huonosti voivana opiskelusta ei saa useinkaan parasta irti, toisaalta hyvä opiskeluarki ja mielekkäät opinnot voivat lisätä merkittävästi kokemusta hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin muita rakennusaineita ovat mm. terveys, sosiaaliset suhteet, identiteetin varmuus, elämäntilanne, ravinto, työ, kokonaiskuormitus ja mielekkäät harrastukset. Aalto-yliopiston strategisena tavoitteena on edistää koko yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia.    

Vinkit opiskelijalle: 

Opiskeluaika yliopistossa on hyvää aikaa harjoitella ja oppia myös itsestä huolenpidon taitoja. Parhaimmillaan opiskelu itsessään ja opiskelukaverit ja opiskeluelämä tuovat iloa ja hyvinvointia. Riittävä uni, sopiva ravinto, liikunta ja keinot virkistyä vapaa-ajalla luovat osaltaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ja tärkeää on etsiä tasapainoa näiden eri elämänosa-alueiden välille. Jos sinulla on jokin opiskelukykyä alentava sairaus- tai vamma, voit myös hakea Aallosta henkilökohtaisia opintojärjestelyitä. Aallon Starting Point of Wellbeing tarjoaa ohjausta ja neuvontaa hyvinvointiteemoissa. Terveydenhoidossa opiskelijoita palvelee mm. .

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Elämäntilanne ja -olosuhteet kuvaa missä määrin nämä tekijät hankaloittavat ja vaikeuttavat opiskelua. Toimeentulo, työssäkäynti, harrastukset, asumisjärjestelyt, liikkuminen yliopistolle, huoli läheisistä, oma perhetilanne, varmuus oleskeluluvasta ovat esimerkiksi elämäntilannetekijöistä, jotka voivat vaikuttaa opiskelijan voimavaroihin ja kykyyn opiskella. Parhaimmillaan elämässä on riittävissä määrin kaikki kunnossa ja opiskelija voi keskittyä opiskeluun ja oppimiseen. Yliopisto ei voi varsinaisesti vaikuttaa opiskelijoiden elämäntilanteisiin, mutta yliopiston on tärkeää huomioida opiskelijoiden yksilölliset elämäntilanteet ja tarvittaessa joustaa esimerkiksi opintojen suoritusajassa.

Vinkit opiskelijalle: 

Opiskelu on aina tärkeää sovittaa kulloiseenkin elämäntilanteeseen. Voi miettiä, kuinka paljon ajallisesti pystyy opiskelemaan, missä opiskelee, millä tavalla opiskelee ja kenen kanssa opintojaan tekee. Opintojen aikana elämäntilanne voi muuttua, joskus useampaankin kertaan, ja siksi omia opintosuunnitelmia on hyvä säännöllisesti tarkistaa ja keskustella muutoksista oman opintokoordinaattorin tai -suunnittelijan kanssa. Opintojaksojen opettajat voivat antaa sinulle joustoa suoritusajoissa ja -tavoissa. Jos opintoaikasi uhkaa loppua, on hyvä keskustella tarpeesta opintojen lisäajalle hyvissä ajoin etukäteen.

Starting Point of Wellbeing

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Sosiaaliset suhteet tarkoittavat tässä kokemusta siitä, että elämässä on itseä ymmärtäviä ihmisiä, joiden seuraan voi hakeutua halutessa. Sosiaalinen verkosto voi muodostua monesta eri yhteisöstä, kuten perhe- ja ystäväpiiristä sekä työ-, opiskelu-, ja vapaa-ajan yhteisöistä. Ihmissuhteista opiskelija voi saada sekä käytännöllistä apua että emotionaalista tukea ja näin tukea myös opiskelukyvylle. Itselle merkityksellisten sosiaalisten suhteiden puute voi heikentää opiskelukykyä.   

Vinkit opiskelijalle: 

Yksinäisyyden lieventämiseen ja sosiaalisten suhteiden kehittämiseen on olemassa keinoja. Jos elämässäsi ei ole kaipaamiasi sosiaalisia suhteita, on tämän mahdollisesti kipeän asian ääreen pysähtyminen tärkeää. Voit pohtia, mitkä voisivat olla sinulle luontevia tapoja kohdata uusia ihmisiä ja antaa ihmissuhteiden syntymiselle aikaa. Monesti meidän omat uskomuksemme ja toimintatapamme voivat ylläpitää erillisyyttä ja tämän vuoksi on hyvä lähteä tutkimaan myös niitä esimerkiksi Aalto pappien kanssa. Myös tarjoaa apua.

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Uravarmuus kuvaa toiveikkuutta, että olet menossa kohti mielekästä urapolun alkua. Uravarmuudella tarkoitetaan luottamusta, että yliopisto-opinnot antavat sinulle taitoja ja mahdollisuuksia päästä työelämään, kehittyä muiden asiantuntijoiden tuella ja pärjätä oman alan tehtävissä. Jos työelämä näyttäytyy loputtomien tai epävarmojen mahdollisuuksien maailmana, voi syntyä stressiä, kokemuksia epäpätevyydestä tai jopa väärästä alavalinnasta. Vaihtoehtojen tutkiminen ja valintoihin sitoutuminen lisäävät toiveikkuutta ja elämän merkityksellisyyttä.

Vinkit opiskelijalle: 
Voit kehittää uravarmuutta selvittämällä, mikä on sinulle tärkeää ja tutkimalla vaihtoehtoja ja konkreettisia mahdollisuuksia. Ammatti-identiteetti alkaa muotoutua, kun teet harkittuja päätöksiä. Omaa elämääsi voit ohjata asettamalla tulevaisuuteen suuntautuneita tavoitteita ja sitoutumalla valintoihin, jotka antavat elämällesi merkitystä. Kun kokeilet vaihtoehtoja, opit tunnistamaan, mihin tahdot sitoutua. Tulevaisuuden suunnitelmat antavat sinulle itseluottamusta. On hyvä, jos valmistumisvaiheessa opiskelijalla on mielessä ainakin yksi urapolun alku. Sitoutuminen omiin valintoihin on prosessi, ei niinkään lopputulos. Urajoustavuus on kykyä tehdä onnistuneita siirtymiä työmarkkinoilla. Kehitä itsearviointaitojasi, etsi vaihtoehtoja ja tee päätöksiä.

Career Design Lab 

 Aalto-yliopiston opiskelijapalvelut

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Varmuus elämän suunnasta kuvaa identiteettiä, jossa opiskelijalle on rakentunut selvyys, mihin hän elämässään etenee ja mitä haluaa saavuttaa. Tällainen identiteettikokemus toimii opiskelijalle voimavarana tuoden merkitystä elämään ja lisäten hyvinvointia. Nuori aikuisuus on aikaa rakentaa omaa kuvaa itsestään ja mihin elämässä pyrkii. Identiteetti rakentuu itsenäisestä elämästä, opiskelusta ja työnteosta muiden ihmisten kanssa sekä omista valinnoista. Joskus opiskelijan merkittävät elämänkokemukset tai uusi elämäntilanne voi muuttaa jo varmalta tuntunutta elämänsuuntaa ja tuo opiskelijalle tarpeen määritellä uudelleen mitä hän elämältä haluaa.

Vinkit opiskelijalle: 

Opiskelu yliopistossa ja nuori aikuisuus on etsikkoaikaa identiteetin rakentamisessa. Opiskelija saa usein suuren määrän uutta tietoa, joka voi muuttaa hänen arvojaan sekä ihmis- ja maailmankuvaa. Ympärillä olevat muut opiskelijat ja opettajat voivat toimia roolimalleina tai keskustelukumppaneina, joiden kanssa rakentaa yhdessä kuvaa siitä millainen ihminen haluaa olla. Oma akateeminen ohjaaja voi toimia yliopistolla myös keskustelukumppanina oman elämänsuunnan pohdinnassa. Aalto yliopisto tarjoaa myös opiskelijoille opintopisteytettyjä kursseja, joissa pohditaan elämän suuria kysymyksiä.

Personal Impact -kurssit

Starting Point of Wellbeing

(²Ñ²â³§³Ù³Ü»å¾±±ð²õ-³Ù³Ü°ì¾±³Ù¾±¾±³¾¾±²õ²õä²õ¾±)

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Keskittyminen kuvaa opiskelijan kykyä kohdentaa huomio toivottuun asiaan. Keskittymiskykyä edistää kyky kiinnostua käsillä olevasta aiheesta, sopiva vireystila ja tilanteeseen sopivat opiskelutekniikat. Keskittymiskyky on taito, jota voi kehittää. Jos keskittyminen ei onnistu hyvästä pinnistelystä, hyvästä vireystilasta ja toimivista opiskelutekniikoista huolimatta, myös erilaiset tarkkaavuuden pulmat voivat vaikeuttaa keskittymistä.   

Vinkit opiskelijalle:

Nykymaailma haastaa keskittymiskykyä, siksi omasta keskittymiskyvystään tulisi pitää huolta. Terveelliset elämäntavat (päivittäinen ulkoilu, liikunta, riittävä uni ja säännöllinen ruokailu) tukevat keskittymistä. Keinot keskittymiseen ovat yksilöllisiä. Itsetuntemuksen vahvistaminen ja sitä kautta itselle sopivien toimintatapojen löytyminen on keskittymiskyvyn kehittämisessä hyödyllistä. Keskittymisessä monia auttaa isojen tehtävien pilkkominen pienemmiksi, priorisoiminen, keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan, häiriötekijöiden poistaminen lähiympäristöstä, opiskelu kodin ulkopuolella ja tauotus.

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Toiminnanohjaus kuvaa opiskelijan taitoa rajata itselle sopiva tehtävä, tarttua tekemiseen ja säädellä toimintaa joustavasti olosuhteiden vaatimalla tavalla. Sujuva toiminnanohjaus mahdollistaa sen, että opiskelija pystyy poimimaan suuresta kokonaisuudesta etenemisen kannalta olennaisen tehtävän, aloittamaan tavoitteellisen työskentelyn, jatkamaan työskentelyä tarkoituksenmukaisen ajan ja myös lopettamaan työskentelyn. Tyypillisiä toiminnanohjauksen haasteita on liiallinen käynnistymiskitka tai toisaalta jumittuminen yksityiskohtiin liian pitkäksi aikaa.   

Vinkit opiskelijalle: 

Omia toiminnan ohjauksen taitoja on mahdollista kehittää. Tietoisuus oman toimintakyvyn vahvuuksista ja kehittämiskohteista on kehittymisessä tärkeää. Toiminnanohjausta vaikeuttavia häiriötekijöitä on hyvä postaa konkreettisella tavalla, miettimällä ensin mitkä asiat aiheuttavat itselle häiriötä ja miten nämä saisi opiskelutilanteessa itsestä kauemmas. On hyvä valita yksi pieni ja konkreettinen asia, josta oman toiminnanohjauksen kehittämisen aloittaa. Jos esim. opiskelun suunnitelmallisuus isoissa projekteissa on haastavaa, voi sitä helpottaa jakamalla tehtävät pienempiin osiin ja tavoitteisiin. Harjoittelu vaatii sinnikkyyttä ja aikaa.  Harjoittelun myötä uudenlaiset toimintatavat alkavat vahvistua ja toimintarutiinit muuttua. Huomaa pienikin kehitys ja anna siitä itsellesi positiivista palautetta.

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Ohjelman kuormitus kuvaa opiskelijan kokemusta koulutusohjelman kokonaiskuormituksesta ja kuormituksen jakautumisesta. Tähän kokemukseen vaikuttaa eniten opiskelijoilta vaadittava työmäärä ja arviointimenetelmät. Monet muutkin tekivät voivat vaikuttaa, kuten opetuksen laatu, opiskeluilmapiiri, opiskelijan kokonaiskuormitus elämässä ja hänen vaatimukset itselleen. Koulutusohjelma ei pitäisi olla opiskelijalle liian kuormittava, eikä se saisi sisältää kohtuuttomia opetus- ja arviointimenetelmistä johtuvia kuormituspiikkejä.   

Vinkit opiskelijalle: 

Yliopisto-opiskelu on vaativaa älyllistä ponnistelua, joka kuormittaa, mutta opiskelijalla pitää olla riittävästi aikaa palautua ja tehdä muutakin kuin opiskella. Kokonaiskuormituksen hallinnassa keskeistä on hyvä ajankäytön suunnittelu, opiskelutekniikan kehittäminen sekä omien vaatimusten kohtuullistaminen. Jos koulutusohjelma on laajan opiskelijajoukon mielestä liian kuormittava tai kuormituspiikit kohtuuttomia, on ohjelman kehittäminen aina tarpeen.

Jos haluat vaikuttaa opetuksen ja koulutusohjelmien kehitykseen, ota yhteyttä kurssien opettajiin, ohjelmajohtajiin tai kiltojen / ainejärjestöjen opintovastaaviin.

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Ohjelman linjakkuus kuvaa opiskelijan kokemusta ohjelmasta kokonaisuutena. Selkeä käsitys ohjelman tuottamasta osaamisesta ja asiantuntemuksesta sekä näiden saavuttamista tukeva opintojen selkeä kokonaisuus auttaa opiskelijaa omien tavoitteidensa asettamisessa ja oman oppimisensa ohjaamisessa. Linjakas opetuksen kokonaisuus tukee yleensä syvällistä oppimista, opintojen sujuvuutta ja hyvinvointia.    

Vinkit opiskelijalle: 

Ymmärrys opintojen tuottamasta osaamisesta ja asiantuntijuudesta on tärkeää opiskelumotivaation, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta. Opiskelijan kannattaa pohtia omia tavoitteitaan: mitä odotan tulevaisuudelta, mitä tavoittelen, ja miten ohjelmani opintojen kokonaisuus voi tukea näiden tavoitteiden saavuttamista? Usein opintoihin sisältyy mahdollisuus painottaa opintoja haluamallaan tavalla, ja rakentaa sitä kautta opiskelusta mahdollisimman mielekäs ja omien tavoitteiden saavuttamista tukeva kokonaisuus. Opinto-oppaat, urapalvelut ja oma tukitiimi voivat olla avuksi ohjelman linjakkuuden hahmottamisessa.

Jos haluat vaikuttaa opetuksen ja koulutusohjelmien kehitykseen, ota yhteyttä kurssien opettajiin, ohjelmajohtajiin tai kiltojen / ainejärjestöjen opintovastaaviin.

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Opetuksen kiinnostavuus kuvaa sitä kuinka mielekkäänä ja kiinnostavana opiskelija pitää opintojaksojen sisältöjä. Tähän kokemukseen vaikuttaa paljon opiskelijan omat pohjatiedot, motivaatio ja jaksaminen, mutta myös se, miten opetus on järjestetty ja miten opettajat opettavat. Esimerkiksi opiskelijaa aktivoiva ja osallistuva opetus lisää usein kiinnostusta aiheeseen. Kun opetetut asiat tuntuvat kiinnostavilta, kiinnittää se opiskeluun ja tukee opiskelukykyä. Toisaalta jos opetetut asiat ei lainkaan tempaa mukaansa, voi opiskelija kokea ulkopuolisuutta ja opiskelukyky alentua.   

Vinkit opiskelijalle:  

Opiskelija voi itse vaikuttaa siihen, miten hän opetuksen kokee. Opetuksen voi saada tuntumaan kiinnostavammalta esimerkiksi  tutustumalla etukäteen opetettavaan aiheeseen ja miettimällä mitä haluaisi oppia ja miten opetus liittyy omiin tavoitteisiin. Samoin yhdessä opiskelu opiskelukavereiden kanssa lisää usein kiinnostusta opettaviin aiheisiin. Tärkeää on myös antaa palautetta opettajille, mikäli opetus ei kohtaa opiskelijan tarpeita tai opetusmenetelmät eivät auta syventymään ja kiinnostumaan aiheista. Jos oman koulutusohjelman opetus ei kiinnosta juuri lainkaan, voi olla hyvä myös aktiivisesti etsiä muita opiskeluvaihtoehtoja.

Jos haluat vaikuttaa opetuksen ja koulutusohjelmien kehitykseen, ota yhteyttä kurssien opettajiin, ohjelmajohtajiin tai kiltojen / ainejärjestöjen opintovastaaviin.

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Ryhmäyttäminen tarkoittaa tässä sitä, että opetuksella ja muulla koulutusohjelmissa tehtävällä työllä saadaan opiskelijat tutustumaan toisiinsa ja osaksi yhteisöä. Tällainen ryhmäyttäminen on tärkeä opintoihin ja yliopistoon kiinnittävä ja sitouttava tekijä. Se voi tukea opiskelukykyä monin tavoin lisäten viihtyvyyttä, opiskelijoiden mahdollisuutta tukea toisiaan ja rakentaa yhdessä tulevaisuutta. Toisinaan opiskelija voi olla täysin opiskelukykyinen ja tyytyväinen, vaikka hän opiskelisi erillään muista.    

Vinkit opiskelijalle: 

Monet tahot ovat mukana ryhmäyttämässä ja kiinnittämässä opiskelijoita osaksi opiskelija- ja yliopistoyhteisöä. Opiskelijatutorit, opiskelijajärjestöt ja koulutusohjelmat järjestävät uusille opiskelijoille erilaista ryhmäyttävää toimintaa. Opintojen edetessä opettajilla ja opetusjärjestelyillä voi olla keskeinen rooli saada opiskelijat tutustumaan toisiinsa ja opiskelijaan yhdessä. Opiskelijat voivat myös itse aktiivisesti olla vaikuttamassa opiskelijayhteisön rakentamiseen ja käytäntöihin koota opiskelijoita yhteen ja järjestää heille mielekästä tekemistä. Jokainen opiskelija voikin omalla aktiivisuudella olla rakentamisessa yhteisöllisyyttä.

Jos haluat vaikuttaa opetuksen ja koulutusohjelmien kehitykseen, ota yhteyttä kurssien opettajiin, ohjelmajohtajiin tai kiltojen / ainejärjestöjen opintovastaaviin.

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Opetuksen linjakkuus tarkoittaa tässä sitä, että opetuksen tavoitteet ja vaatimukset ovat opiskelijalle selvät, opiskelutehtävät auttavat opiskelijaa oppimaan näitä tavoitteita ja tavoitteiden mukaisia asioita myös arvioidaan tenteissä ym. Tällainen opetus tukee yleensä syvällistä oppimista, opintojen sujuvuutta ja hyvinvointia. Kokemukseen linjakkuudesta voivat vaikuttaa myös opiskelijan pohjatiedot ja esimerkiksi kuormittuneisuus.    

Vinkit opiskelijalle: 

Opetuksen linjakkuuden hahmottamista voi helpottaa esimerkiksi perehtymällä hyvin kurssikuvauksiin ja kurssien tavoitteisiin ja tekemällä itselleen kurssin teemoista käsitekarttoja tai sisällysluetteloita. Linjakkuuden selventämisessä auttavat usein myös keskustelut muiden opiskelijoiden ja kurssin opettajan kanssa. Näin saa paremman käsityksen siitä, mihin esimerkiksi kurssitehtävillä pyritään ja mikä kurssisisällöissä on oleellista ja mitä painotetaan kurssin arvioinnissa. Mikäli opiskelija ei hahmota kurssin vaatimuksia ja työtapoja, on tästä tärkeää antaa palautetta opettajille.

Jos haluat vaikuttaa opetuksen ja koulutusohjelmien kehitykseen, ota yhteyttä kurssien opettajiin, ohjelmajohtajiin tai kiltojen / ainejärjestöjen opintovastaaviin.

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Arviointi ja palaute kuvaa opiskelijan kokemusta opettajilta saadusta riittävästä oppimista edistävästä palautteesta. Tällainen palaute on keskeinen laadukkaan opetuksen tunnusmerkki ja opiskelijan kehittymisen kannalta hyvin tärkeää. Opettajat voivat antaa palautetta harjoituksista ja tenteistä, mutta palautteen saaminen voi tapahtua keskustelussa opintojakson luennoitsijan tai assistentin kanssa. Palautteen saamisessa myös opiskelijan panos vaikuttaa: etsiikö opiskelija itse palautetta ja onko hän valmis ottamaan sitä vastaan.    

Vinkit opiskelijalle: 

Palautteen saamisessa opiskelijan aktiivisuus on tärkeää. Kun on epävarma siitä, ymmärtääkö opiskeltavat asiat oikein tai osaako tehdä tehtävät, kannattaa opettajalta ja muilta opiskelijoilta kysyä neuvoa - tällöin saa hyvin todennäköisesti palautetta. Erilaiset välipalautukset, laskuharjoitukset ja osakritiikit ovat mainioita tilaisuuksia saada palautetta. Palautteen vastaanottaminen ei ole aina helppoa ja palautetilanteet voivatkin nostaa opiskelijan mieleen isoja tunteita, joiden kanssa toimeen tuleminen voi olla tärkeä keino kehittää omia palautteen vastaanottamisen taitoja.

Jos haluat vaikuttaa opetuksen ja koulutusohjelmien kehitykseen, ota yhteyttä kurssien opettajiin, ohjelmajohtajiin tai kiltojen / ainejärjestöjen opintovastaaviin.

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Opiskelijalähtöinen ohjaus tarkoittaa sitä, että opiskelija saa ohjausta opintojensa ja uransa suunnitteluun silloin, kun sitä tarvitsee. Opiskelijoilla voi olla erilaisia tuen tarpeita opintojensa eri vaiheissa. Osaan niistä pyritään vastaamaan yhteisesti esim. tietyissä kohdissa opintoja, jolloin tuen ajatellaan olevan ajankohtaista. Osa ohjauksesta toteutuu tarvittaessa sinun aloitteestasi, jolloin pysähdytään sinun aiheesi äärelle. Tärkeää on, että tiedät ohjausta olevan saatavilla ja tiedät myös, keneltä tai mistä sitä voit pyytää.    

Vinkit opiskelijalle: 

Oma lähitukesi on , jolta saat tukea esim. opintosuunnitelman tekemiseen, opintojen käytäntöihin liittyvissä kysymyksissä ja myös urapohdinnoissa. Aalto-yliopistossa on monia muitakin ohjaustoimijoita ja -palveluita, joihin on hyvä tutustua ja jotka voivat tukea opintopolullasi. Esimerkiksi Starting Point of Wellbeing ajanvaraukseton ohjaus voi auttaa jäsentämään tilannettasi, antaa neutraalin näkökulman asiaasi ja tarvittaessa ohjata sinut eteenpäin.

Mistä saan ohjausta ja tukea?

Starting Point of Wellbeing

Starting Point -palvelupiste

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Digitaalinen oppimisympäristö kuvaa tässä käyttökokemusta Sisusta ja MyCoursesista. Opintojen suunnittelu Sisussa ja opintojen suorittaminen MyCoursesissa tulisi olla teknisesti mahdollisimman selkeää ja sujuvaa, jotta opiskelija voi keskittyä olennaiseen eli oppimiseen. Sisu ja MyCourses toimivat yhteen, jotta opiskelijan käyttäjäkokemus olisi mahdollisimman saumaton. Sisua kehitetään käyttäjäpalautteen perusteella yhdessä Sisu-korkeakoulujen kesken. MyCourses perustuu Moodle-nimiseen oppimisympäristöön, johon on Aallossa lisätty täällä tapahtuvaa opetusta tukevia ominaisuuksia. Opettajan tapa käyttää MyCoursesia vaikuttaa paljon siihen, kuinka se tukee opiskelijan oppimista.    

Vinkit opiskelijalle: 

Opiskelija voi opetella käyttämään Aallossa käytössä olevia digitaalisia järjestelmiä yhä paremmin. MyCourses käyttöohjeita ja apua ongelmatilanteissa saat . Ohjeet Sisun käyttöön löydät ³Ùää±ô³Ùä . Sisun teknisissä ongelmissa voit olla yhteydessä myös osoitteeseen sisu@aalto.fi, jos et löydä ohjeista apua ongelmaasi. Oman koulusi oppimispalvelut tukevat sinua opintojesi suunnittelussa Sisussa. Vertaistukea digitaalisten järjestelmien käyttöön voit saada myös opiskelukavereiltasi.

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Fyysinen opiskeluympäristö kuvaa tässä opiskelutilojen sopivuutta oppimiseen ja itseopiskelutilojen saatavuutta. Opiskelutilat vaikuttavat monella tavalla kykyyn opiskella, mm. opiskelussa tapahtuvaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen, mahdollisuuksiin keskittyä ja rauhoittua, turvallisuudentunteeseen, etäopiskelumahdollisuuksiin, ajankäyttöön, motivaatioon, mielialaan, viihtyvyyteen ja luovuuteen.     

Vinkit opiskelijalle: 

Aalto-yliopiston oppimisympäristöjä kehitetään käyttäjäpalautteen perusteella vastaamaan opetuksen ja oppimisen erilaisiin tarpeisiin. Tiloja suunnitellaan esimerkiksi eri kokoisille ryhmille ja erilaisiin opetustilanteisiin. Opiskelijoiden itseopiskelutilat löydät ³Ùää±ô³Ùä. Voit etsiä, varata ja antaa palautetta itseopiskelutiloista Aalto Space -puhelinsovelluksella. Muistathan, että voit opiskella myös kaikissa kaupungin- ja yliopistojen kirjastoissa.   

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Kulttuurinen opiskeluympäristö kuvaa tässä kokemusta, että opiskelijat voivat tulla hyväksytyiksi Aalto-yhteisössä omana itsenään ja erilaisine mielipiteineen. Kansainvälisessä ja monimuotoisessa yhteisössä voi olla ristiriitaisiakin odotuksia, arvoja, asenteita ja perinteitä. Kokemuksemme voivat olla erilaisia sen suhteen, onko opiskeluympäristö aidosti tasa-arvoinen, avoin kaikille, osallistava ja monimuotoisuutta arvostava. Aalto-yhteisön jokaisella jäsenellä on oikeus tulla kohdelluksi kunnioittavasti, emmekä hyväksy minkäänlaista sopimatonta käytöstä, kiusaamista tai häirintää. Lisätietoja ³Ùää±ô³Ùä. 

Vinkit opiskelijalle: 

Jokaisella on vastuu siitä, että erilaisista taustoista tulevat opiskelijat voivat tuntea olonsa tervetulleeksi ja saada äänensä kuuluviin. Suhtautumalla toisiin kunnioittavasti ja avoimesti jokainen meistä voi edesauttaa hyvän opiskeluilmapiirin luomisessa. Jos kohtaat häiritsevää tai syrjivää käytöstä, on tukenasi opiskeluun liittyvissä tapauksissa koulusi opintoasiainpäällikkö tai vapaa-ajan tapahtumien osalta AYY:n tai kiltasi häirintäyhdyshenkilö. Voit myös ehdottaa luennolla tai muussa tilaisuudessa turvallisemman tilan pelisääntöjen tarkastelua.  

Tukea häirintätilanteisiin

Osallistavan ja turvallisen vuorovaikutuksen periaatteista sopiminen kurssilla

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Turvallinen ilmapiiri kuvaa tässä opiskelijan kokemusta kokeilemisesta, riskinottamisesta ja avun pyytämisestä ilman pelkoa. Nämä kuuluvat luonnollisena osana oppimiseen. Turvallinen opiskeluympäristö mahdollistaa luovuuden sekä rauhallisen ja tasapuolisen keskustelun haastavista ja arkaluontoisistakin aiheista. Vuorovaikutukseen kannustava turvallinen tila kehittää kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja ja tukee oppimista ja hyvinvointia.    

Vinkit opiskelijalle: 

Monimuotoinen ja kansainvälinen opiskeluympäristö tarjoaa mahdollisuuden arvokkaiden työelämätaitojen ja yhdessä työskentelyn oppimiseen. Tärkeitä taitoja ovat mm. itsetuntemus, kuunteleminen, aikatauluttaminen, roolien ja tehtävien jakaminen sekä vastuun ottaminen. Näitä taitoja voi myös harjoitella. Turvallisessa oppimisympäristössä jokaisen yhteisön jäsenen on mahdollista tuoda omia taitojaan ja vahvuuksiaan osaksi yhteisön työskentelyä ja osaamista. Työkaluja yhdessä työskentelyn kehittämiseen löydät ³Ùää±ô³Ùä.

Psykologinen turvallisuus

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Vertaistuki kuvaa miten hyvin opiskelija saa muilta opiskelijoilta tukea sekä keskusteluapua opiskeltavien asioiden ymmärtämiseen. Vertaistuki on usein tärkeää paitsi oppimisen, myös laajemmin opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta osa opiskelijoita haluaa opiskella itsenäisesti ja saavat niin mielekkäimmin opiskelujaan eteenpäin. Opiskelukavereilta saatu tuki mahdollistuu helpommin opetuksessa, jossa ryhmäytetään opiskelijoita. Toisaalta opiskelijoiden oma aktiivisuus tuen hakemisessa vertaisilta on tärkeää.    

Vinkit opiskelijalle: 

Vertaistukea opiskeluun voi opetella saamaan enemmän ja paremmin. Opintopiirien järjestäminen, yhteiset opiskelijaprojektit, kerhot, ohjatut ryhmätyöt, opiskelijoiden yrityskokeilut ym. auttavat kaikki rakentamaan vertaistukiverkostoja. Usein verkostojen rakentaminen muihin opiskelijoihin vapaa-ajalla auttaa myös saamaan tukea muilta opiskelijoilta opiskeluun. Muista myös antaa palautetta opettajille, jotta he järjestävät opetuksen tavalla, jossa vertaistuki mahdollistuu.

Jos haluat vaikuttaa vertaistuen kehittämiseen, ota yhteyttä kurssien opettajiin, ohjelmajohtajiin tai kiltojen / ainejärjestöjen opintovastaaviin.

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;

Opiskelu-uupumusriski koostuu kahdesta osatekijästä: voimakkaasta stressistä ja riittämättömyyden kokemuksesta, jotka häiritsevät unta ja ihmissuhteita sekä opiskelumotivaation laskusta, joka ilmenee kiinnostuksen menettämisenä ja ajatuksina lopettaa opiskelu. Opiskelu-uupumusriski voi lisääntyä esimerkiksi, jos työmäärät ovat kohtuuttomia tai kokonaiskuormitus elämässä suuri, opetus on epäselvää, arviointikäytännöt epäoikeudenmukaisia, opiskelija on ankara itseään kohtaan ja hänen opiskelutapansa ei istu yliopisto-opiskelun vaatimuksiin. Jo voimakas stressi alentaa opiskelukykyä. Mikäli opiskelijalla ei ole mahdollisuuksia ja keinoja palautua opiskelun paineista, voi opiskelu-uupumusriski muuttua varsinaiseksi opiskelu-uupumukseksi, joka usein aiheuttaa pitkäaikaisen opiskelukyvyn laskun.    

Vinkit opiskelijalle: 

Stressin ja palautumisen suhde on asia, jota me ihmiset harjoittelemme itse kukin koko elämämme. Jos stressi on jatkunut pitkään ja alkanut muuttua jatkuvaksi väsymystilaksi, on tärkeää ryhtyä tietoisesti etsimään keinoja palautua. Kannattaa aloittaa laittamalla perusasioita kuntoon: riittävästi syvää unta ja liikuntaa sekä palauttavia sosiaalisia suhteita ja harrastuksia. Suunnitelmallinen opiskelu yliopistoon sopivalla opiskelutekniikalla sekä myötätuntoinen ja ei-vaativa suhde itseen ovat keskeisiä opiskelijan stressinhallintataitoja. Tärkeää on myös hakea tukea omaan opiskelutilanteeseen muilta ihmisiltä. Tässä auttavat esimerkiksi oma tukitiimi. Uutta suhdetta itseen voi harjoitella vaikkapa opintopsykologin ohjauksessa. Varsinaisessa uupumuksessa tärkeää on hakea myös terveydenhuollon tukea.

Starting Point of Wellbeing

Opintopsykologien ja uraohjauspsykologien yksilöohjaus

Hyvinvointia ja opiskelukykyä tukevat ryhmät, työpajat ja verkkomateriaalit

AllWell?-opiskelijakyselyssä 2025 toisen vuoden kandiopiskelijat ilmoittavat käyttävänsä aikaa opiskeluun keskimäärin 36 tuntia viikossa, ensimmäisen vuoden maisteriopiskelijat 38 tuntia. Noin 10% opiskelijoista ilmoittaa opiskelevansa yli 60 tai alle 15 tuntia viikossa.

Laskennallisesti yhden opintopisteen opiskelu vie 27 tuntia aikaa. Mikäli opiskelija haluaa edistää opintojaan 60 op lukuvuodessa, vaatii tämä usein täysipäiväistä opiskelua. Opiskelijan mahdollisuuksiin tehdä opintoja vaikuttaa paljon opetus, ohjaus ja oppimisympäristö sekä omat voimavarat ja opiskelutaidot, joita opiskelija voi aina kehittää. Toisinaan on hyvä ratkaisu käyttää aikaa opiskeluun vähemmän ja näin hidastaa opiskelutahtia. Harvat myöskään jaksavat opiskella pitkiä aikoja selvästi yli 40 tuntia viikossa. Opintojen suunnittelussa sinua auttaa . Jos kuormitut liikaa opinnoista, voit saada myös Starting Point of Wellbeingistä hyviä neuvoja.

AllWell? -opiskelijakyselyssä 2025 toisen vuoden kandiopiskelijat ilmoittavat käyttävänsä aikaa ansiotyöhön keskimäärin 6 tuntia viikossa, ensimmäisen vuoden maisteriopiskelijat 10 tuntia. Noin puolet ilmoittaa, etteivät he tee ansiotyötä lainkaan. Noin 10% kandiopiskelijoista ilmoittaa, että he tekevät ansiotyötä yli 20 tuntia viikossa, maisteriopiskelijoista 10% ilmoittaa tekevänsä ansiotyötä yli 30 tuntia viikossa.

Ansiotöiden tekeminen opintojen ohessa on osalle opiskelijoista taloudellinen pakko, osalle keino edistää omaa uraa ja hankkia uutta osaamista, osalle ehkä keino saada mielekästä tekemistä opintojen oheen. Täysipäiväisen opiskelun yhdistäminen ansitöiden tekemiseen vaatii usein hyviä opiskelutaitoja ja riittäviä voimavaroja. Jos kokonaiskuormitusta on liikaa, ota yhteyttä omaan , voit saada myös Starting Point of Wellbeingistä hyviä neuvoja.