91�����

Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet (tutkintosääntö 5§)

Insinööritieteiden tutkintosäännön (1.8.2013) mukaan tekniikan kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle:

1. koulutusohjelman perus- ja pääaineopinnoissa laaja perustieteiden tuntemus helposti tunnistettavalla, kansainvälisesti tunnetulla teknistieteellisellä alalla;
2. valmiudet tieteelliseen ajattelun ja tieteellisiin työskentelytapoihin;
3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen;
4. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä
5. riittävä viestintä- ja kielitaito

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen sekä alan käytäntöihin.

Ensimmäisessä momentissa esitettyjä tavoitteita täsmennetään koulutusohjelmakohtaisesti opetussuunnitelmassa.

Insinööritieteiden korkeakoulun kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet

Insinööritieteiden korkeakoulun tekniikan kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle laajan polyteknisten perusteiden tuntemuksen. Kandidaattiohjelman pääaineet (alat) ovat kone- ja rakennustekniikka, energia- ja ympäristötekniikka sekä rakennettu ympäristö.  

Tekniikan kandidaatin tutkintoa suorittaessaan opiskelija saa valmiudet kehittyä maisteriopintojen kautta

• energiatekniikan,
• geoinformatiikan,
• georakentamisen ja tietekniikan,
• �쾱���Գٱ𾱲���ö�ٲ����dzܻ���,
• koneenrakennustekniikan,
• liikennetekniikan ja maankäytön suunnittelun,
• rakennustekniikan tai
• vesi- ja ympäristötekniikan

osaajaksi.

Kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija rakentaa perustan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaville opinnoille sekä teknillistieteelliselle ammatti-identiteetille ja työskentelylle kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä insinööri- ja tutkimustyössä sekä ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden yhteiskunnallisessa kehityksessä ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Kandidaatin tutkinnossa opiskelija voi valita sivuaineen ja valinnaisia opintokokonaisuuksia siten, että opinnoissa toteutuu Aalto-yliopistolle ominainen tieteen, tekniikan, talouden ja taiteen yhdistäminen monialaisen asiantuntijuuden perustaksi.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan alansa ammatillista kehitystä ja hakemaan teknillistä tietoa sekä tieteellistä tutkimustietoa. Tekniikan kandidaatti pystyy toimimaan avustavissa tehtävissä insinööri- ja tutkimustyössä oman osaamisensa kehittämiseksi. Diplomi-insinöörin tutkinnon jälkeen tyypillisiä työtehtäviä ovat tuotekehityksen ja tutkimuksen asiantuntija- ja johtotehtävät.

Tekniikan kandidaatin tutkinnossa opiskelija luo pohjan itsenäiselle elinikäiselle oppimiselle.

Teknillistieteellinen ajattelu ja työskentelytavat

• Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija on omaksunut seuraavat tiedot ja taidot:
• Ymmärtää analyyttisen ajattelun ja teknillistieteellisten työskentelytapojen perusteet.
• Ymmärtää oman alansa keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät
• Pystyy keskustelemaan käyttäen alansa termejä ja tekemään tehtävien ratkaisuehdotuksia.
• Ymmärtää ja osaa soveltaa luonnontieteiden ja matematiikan sekä tietotekniikan menetelmiä alansa tehtävissä.
• Tietää, ymmärtää ja osaa ratkaista teknisiä ongelmia käyttäen oppimiaan alan menetelmiä ja insinööriosaamiseen perustuvaa ongelmanratkaisutaitoa.
• Osaa soveltaa oppimiaan suunnittelumenetelmiä määriteltyjen vaatimusten toteuttamiseksi.
• Osaa valita asianmukaiset työvälineet ja -menetelmät ja käyttää niitä.
• Kykenee analysoimaan ja esittämään insinöörityön metodeja, prosesseja, tuloksia ja vaikutuksia kriittisesti.
• Tuntee alansa keskeiset tiedonlähteet ja osaa hakea tietoa työnsä tueksi sekä arvioida lähteitä.
• Ymmärtää alansa tutkimusmenetelmiä sekä niiden sovellusperiaatteita tiedon hankkimiseksi.
• Ymmärtää alansa tuotteiden ja palveluiden kehitys- ja tuotantoprosesseja ja elinkaareen vaikuttavia tekijöitä sekä pystyy hahmottamaan insinöörityön kokonaisuuksia ja osallistumaan sen vaiheisiin.
• Ymmärtää tekniikan, suunnittelun ja oman työnsä vaikutuksia ihmisiin, talouteen, yhteis­kuntaan ja ympäristöön.
• Ymmärtää alan eettisiä kysymyksiä ja niiden merkityksen omassa työssään.
• Ymmärtää ja osaa soveltaa kestävän kehityksen ja hyvien eettisten toimintatapojen periaatteita.
• Osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtoja teknisten järjestelmien suunnittelussa ja kehittämisessä eteen tulevissa ongelmissa myös silloin, kun valmista ratkaisua ei ole.

Opiskelutaidot ja tekniikan kandidaatin tutkinto perustana ylempään korkeakoulututkintoon

Tekniikan kandidaatin tutkinnossa opiskelija hankkii valmiudet jatkaa opintoja ylempään korkeakoulututkintoon (diplomi-insinööri) johtavassa ohjelmassa Aalto-yliopistossa, muissa yliopistoissa tai korkeakouluissa kotimaassa ja ulkomailla.

Opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella kandidaatin tutkinnon opintonsa siten, että hän saa tiedolliset edellytykset opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon (diplomi-insinööri) myös kandidaattitutkintonsa sivuaineen alueelta.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija osaa ottaa vastuun omasta oppimisestaan yliopistoyhteisön jäsenenä. Hän osaa arvioida itseään oppijana sekä valita itselleen sopivia opiskelumenetelmiä. Hän osaa hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä ja ylittää oppiaineiden välisiä rajoja.

�ղ�ö���ä��ä�����������ܻ���

Tekniikan kandidaatin opinnoissa opiskelija hankkii valmiudet soveltaa kieli- ja viestintätaitoja sekä muita työelämätaitoja, joita ovat:

• päämäärätietoinen ja suunnitelmallinen työskentely,
• ryhmätyöskentely, neuvottelutaito, ryhmän johtaminen ja projektinhallinta, kyky toimia monenlaisten ihmisten kanssa,
• toimiminen oman alan edustajana monialaisessa ryhmässä myös kansainvälisessä toimintaympäristössä,
• oman alan tieto- ja viestintätekniikan käyttö,
• suullinen ja kirjallinen viestintä oman alan asiantuntijoille ja muulle yleisölle,
• vieraan kielen käyttö alalla, säädösten mukainen toisen kotimaisen kielen taito

Perusopinnot 2020–2022

Koodi: ENG3042.A
Laajuus: 70–73 op
Vastuuopettaja: Teemu Kokkonen

Kurssit

Perusopintojen yhteinen osa (55 op)

Valitaan alla olevista matematiikan kursseista kaksi: joko yhdistelmä a+b , a+c tai c+d

• Vaihtoehto a+b: Suositellaan opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita syventämään osaamistaan maisteriopinnoissa erityisesti energian tuotantoon liittyvässä tekniikassa tai laajentamaan osaamistaan kone- ja rakennustekniikan suuntaan
• Vaihtoehto a+c: Suositellaan opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan osaamistaan vesi- ja ympäristötekniikassa, georakentamisessa tai energiajärjestelmissä
• Vaihtoehto c+d: Suositellaan opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita syventämään osaamistaan maisteriopinnoissa erityisesti paikkatiedoissa ja geoinformaatiossa, suositellaan valitsemaan alla olevat kaksi kurssia:

Perusopintojen valinnainen osa (valitaan alla olevista 3 kurssia, joita ei ole jo valittu yhteiseen osaan)

*) Vaihtoehtoja ARTS-ENG -projekti tai ENG-projekti-kurssille

Opiskelija voi HOPSissaan ehdottaa ARTS-ENG –projektin/ENG-projektin korvaamista tietyillä toisten koulujen tarjoamilla projektikursseilla. Ennakkoon on tunnistettu seuraavat kurssit:

Tarkistathan kuitenkin, ettet tarvitse näitä kursseja muuten tutkinnossasi (esimerkiksi sivuaineessa).  

Listaa voidaan täydentää ohjelmajohtajan päätöksellä.

**) Vaihtoehtoja ENG-A1005 kurssille

Alle on koottu esimerkkejä ENG-A1005 kurssin tilalle hyväksytyistä kursseista. Kaikki UWS-opinnot on listattu -sivuille. Mikäli opiskelija suorittaa useampia UWS-kursseja, niitä voi sijoittaa esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Joillakin kursseilla on rajoituksia esimerkiksi osallistujamäärissä.Tarkistathan aina, ettei kurssi kuulu jo muualle tutkinnossasi (esimerkiksi sivuaine).

Pääaine 2020–2022

Koodi: ENG3042
Laajuus: 60 op
Vastuuopettaja: Teemu Kokkonen

Energia- ja ympäristötekniikassa koulutetaan osaajia infrarakentamisen, yhdyskunnan energian tuotannon ja käytön, maa-, väylä- ja kalliorakentamisen, vesi- ja ympäristötekniikan, raaka-ainevarojen hyödyntämisen sekä ympäristötiedon keruun, käsittelyn ja soveltamisen alueille. Pääaineen suoritettuaan opiskelija tuntee infrarakentamisen, energian tuotannon ja käytön, geologisten ja uusiutuvien raaka-aineiden, vesivarojen ja materiaalien käytön ja kierrätyksen tavanomaiset käyttöprosessit sekä niiden ympäristövaikutukset ja energiataseet. Hän tunnistaa matematiikan ja laskennallisten menetelmien mahdollisuudet ja käytön eri ilmiöiden ja niiden sijainnin mallinnuksessa.

Opiskelija osaa soveltaa termodynamiikan, geologian, vesi- ja ympäristötekniikan, maa-, ja kalliomekaniikan ja geoinformatiikan teorioita, käsitteitä, malleja ja teknologioita energiaan ja luonnonvaroihin liittyvien teknisten ongelmien ratkaisuun. Valmistuva opiskelija ymmärtää yhdyskuntarakentamisen, energian ja luonnonvarojen sekä ympäristönsuojelun roolin yhteiskunnassa. Hän tuntee energiatalouden ja energiamarkkinoiden perusteet. Näiden valmiuksien ohella opiskelija tuntee sivuavia tekniikan aloja riittävän hyvin pystyäkseen keskustelemaan muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija rakentaa perustan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaville opinnoille sekä teknillistieteelliselle ammatti-identiteetille ja työskentelylle kansainvälisessä toimintaympäristössä. Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä insinööri- ja tutkimustyössä sekä ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden yhteiskunnallisessa kehityksessä ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Kurssit

Pääaineen pakollisiin opintoihin (50 op) kuuluu

Pääaineen valinnaisiin opintoihin (10 op) kuuluu kaksi laajuudeltaan 5 op kurssia, jotka valitaan pääaineen valinnaisten kurssien listalta.

Pääaineen pakolliset opinnot

Pääaineen valinnaiset opinnot

Valitaan kaksi kurssia niin, että pääaineen laajuus 60 op täyttyy.

Perusopinnot 2020–2022

Koodi: ENG3043.A
Laajuus: 70–73 op
Vastuuopettaja: professori Jarkko Niiranen

Perusopintojen yhteinen osa (55 op)

Perusopintojen valinnainen osa (valitaan alla olevista 3 kurssia, joita ei ole jo valittu yhteiseen osaan)

*) Vaihtoehtoja ARTS-ENG -projekti tai ENG-projekti-kurssille

Opiskelija voi HOPSissaan ehdottaa ARTS-ENG –projektin/ENG-projektin korvaamista tietyillä toisten koulujen tarjoamilla projektikursseilla. Ennakkoon on tunnistettu seuraavat kurssit:

Tarkistathan kuitenkin, ettet tarvitse näitä kursseja muuten tutkinnossasi (esimerkiksi sivuaineessa).  

Listaa voidaan täydentää ohjelmajohtajan päätöksellä.

**) Vaihtoehtoja ENG-A1005 kurssille

Alle on koottu esimerkkejä ENG-A1005 kurssin tilalle hyväksytyistä kursseista. Kaikki UWS-opinnot on listattu University Wide Studies -sivuille. Mikäli opiskelija suorittaa useampia UWS-kursseja, niitä voi sijoittaa esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Joillakin kursseilla on rajoituksia esimerkiksi osallistujamäärissä.Tarkistathan aina, ettei kurssi kuulu jo muualle tutkinnossasi (esimerkiksi sivuaine).

Pääaine 2020–2022

Koodi: ENG3043
Laajuus: 60 op
Vastuuopettaja: professori Jarkko Niiranen

Kone- ja rakennustekniikka ovat klassisia aloja, joiden painoarvo nyky-yhteiskunnassa on erittäin suuri: Näihin teollisuuden aloihin kytkeytyvien tavaroiden ja palveluiden rooli globaalissa ilmastonmuutoksessa ja kaupungistumisessa on erittäin suuri. Nämä alat ovat myös vienti- ja sisämarkkinoiden takia kansantaloudellisesti erittäin merkittäviä. 

Modernissa kone- ja rakennustekniikassa painopiste on innovatiivisessa suunnittelussa, kestävän kehityksen mukaisissa materiaaleissa, automaatiossa ja robotiikassa, tietokonesimulaatioiden ja virtuaalisen todellisuuden tukemissa suunnittelumenetelmissä sekä digitaalisissa ja energiatehokkaissa tuotantoprosesseissa. Kone- ja rakennustekniikassa tavoitteena on ihmisläheisten ja ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen kautta hyvinvoinnin luominen yhtä lailla Suomeen kuin koko maailmaan. Kone- ja rakennustekniikassa tiede ja tekniikka yhdistyvät luontevalla tavalla.

Kone- ja rakennustekniikan pääaineessa opiskelija perehtyy laaja-alaisesti koneiden ja rakennusten teknisten, teknologisten ja teknillistaloudellisten järjestelmien suunnittelun, valmistuksen ja ylläpidon perusteisiin. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet soveltaa tieteellistä tietoa ja käytännöllisiä insinöörimenetelmiä sekä luoda perusta uudelle tiedolle, uusille menetelmille ja uusille teknologisille innovaatioille. Opiskelija tutustuu statiikan, dynamiikan, kiinteän aineen mekaniikan, virtausmekaniikan, termodynamiikan, materiaalitieteiden, tuotesuunnittelun ja tuotantotekniikan perusteisiin ja näiden aihepiirien välisiin yhteyksiin. Hän oppii soveltamaan näiden aihealueiden analysointimenetelmiä kone- ja rakennustekniikan suunnittelu-, valmistus ja ylläpitotehtävissä eri osa-alueita integroivalla tavalla. Hän oppii käyttämään tietoteknisiä apuvälineitä suunnittelu-, tuotanto- ja ylläpitotiedon hallinnassa, analysoinnissa ja visualisoinnissa. Opiskelija oppii etsimään, analysoimaan ja hyödyntämään teknistä ja tieteellistä tietoa sekä soveltamaan sitä insinöörisovelluksissa ja raportoimaan valituista ratkaisuista ja niiden vaikutuksista.

Kone- ja rakennustekniikan opetus muodostuu muun muassa luento-opetuksesta, projektimuotoisista harjoitustöistä, esitys- ja palautetilaisuuksista, kokeellisten menetelmien käyttöön tutustumisesta, laskuharjoituksista ja tietoteknisten ohjelmien käytön lähiohjauksesta sekä itsenäisestä opiskelusta. Valmistuttuaan opiskelija osaa toimia osana  suunnittelu-, tuotanto tai ylläpitoryhmää sekä viestiä työnsä tuloksista teknisen dokumentoinnin, tieteellisen raportoinnin ja nykyaikaisten esitystekniikoiden avulla. Opiskelija ymmärtää konetekniikan ja rakennustekniikan taustalla vaikuttavien monialaisten osatekijöiden merkitykset ja näiden tekniikanalojen vaikutukset yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin.

Kurssit

Pääaineen pakollisiin opintoihin (50 op) kuuluu:

• kahdeksan laajuudeltaan 5 op kurssia, yhteensä 40 op,
• kandidaatintyö ja seminaari (10 op) sekä kypsyysnäyte (0 op).

Pääaineen valinnaisiin opintoihin (10 op) kuuluu:

• kaksi laajuudeltaan 5 op kurssia, jotka valitaan alla olevalta pääaineen valinnaisten kurssien listalta.

Pääaineen pakolliset opinnot

Pääaineen valinnaiset opinnot

Valitaan kaksi kurssia niin, että pääaineen laajuus 60 op täyttyy.

Perusopinnot 2020–2022

Koodi: ENG3044.A
Laajuus: 70–74 op
Vastuuopettaja: Tuomas Ilmavirta

Perusopintojen yhteinen osa (55–56 op)

Perusopintojen valinnainen osa (valitaan alla olevista 3 kurssia, joita ei ole jo valittu yhteiseen osaan)

*) Vaihtoehtoja ARTS-ENG -projekti tai ENG-projekti-kurssille

Opiskelija voi HOPSissaan ehdottaa ARTS-ENG –projektin/ENG-projektin korvaamista tietyillä toisten koulujen tarjoamilla projektikursseilla. Ennakkoon on tunnistettu seuraavat kurssit:

Tarkistathan kuitenkin, ettet tarvitse näitä kursseja muuten tutkinnossasi (esimerkiksi sivuaineessa).  

Listaa voidaan täydentää ohjelmajohtajan päätöksellä.

**) Vaihtoehtoja ENG-A1005 kurssille

Alle on koottu esimerkkejä ENG-A1005 kurssin tilalle hyväksytyistä kursseista. Kaikki UWS-opinnot on listattu University Wide Studies -sivuille. Mikäli opiskelija suorittaa useampia UWS-kursseja, niitä voi sijoittaa esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Joillakin kursseilla on rajoituksia esimerkiksi osallistujamäärissä.Tarkistathan aina, ettei kurssi kuulu jo muualle tutkinnossasi (esimerkiksi sivuaine).

***) Valintaohje matematiikan kurssien a) MS-A0205 tai b) 30C00200 valitsemiseksi.

a) MS-A0205 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2  -kurssin valintaa suositellaan opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan osaamistaan energia- ja ympäristötekniikan tai kone- ja rakennustekniikan suuntaan sekä syventämään osaamistaan maisteriopinnoissa erityisesti liikennetekniikan osalta.

b) 30C00200 Econometrics -kurssin valintaa suositellaan opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita syventämään osaamistaan maisteriopinnoissa erityisesti kiinteistötalouden osalta sekä laajentamaan osaamistaan tuotantotalouden ja kauppatieteiden suuntaan. Kurssin suorittamista suositellaan 2. lukuvuoden aikana. 30C00200 Econometrics on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kurssi. Tarkista SISUsta, missä periodissa kurssi järjestetään. Kurssille ilmoittaudutaan SISUn kautta.

Tiedot kurssista Econometrics löytyvät:

Pääaine 2020–2022

Koodi: ENG3044
Laajuus: 60–61 op
Vastuuopettaja: Tuomas Ilmavirta

Kaupungistuminen, urbaanien markkinoiden globalisaatio, ilmastonmuutoksen haasteet yhdyskuntarakenteiden kestävyydelle sekä älykaupunki- ja liikennekehitys ovat ilmiöitä, jotka edellyttävät entistä kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä ja integroivampaa otetta rakennetun ympäristön suunnitteluun ja hallintaan. Rakennetun ympäristön pääaineessa rakennettua ympäristöä tarkastellaan erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelun sekä kiinteistötalouden näkökulmista ja sovitetaan näitä yhteen. Pääaineopintojen tuloksena opiskelijalla on perustava ymmärrys rakennetun ympäristön investointien hallinnasta ja monimutkaisen kaupunkitodellisuuden ja sen muutosten ohjauksesta. Pääaineessa perehdytään yhdyskuntien teknis-juridisiin järjestelmiin keskittyen erityisesti liikennejärjestelmään, kiinteistöjärjestelmään sekä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään. Opiskelija tuntee näiden järjestelmien lainsäädännölliset ja toiminnalliset perusteet ja hallitsee niihin liittyviä suunnittelun, tiedon hankinnan ja analysoinnin sekä arvioinnin ja johtamisen menetelmiä. Hän osaa soveltaa näitä menetelmiä ja tietoteknisiä apuvälineitä eri aloja (liikennetekniikka, maankäytön suunnittelu, kiinteistötalous) integroivalla tavalla rakennetun ympäristön muutosdynamiikan hallinnassa. Hän ymmärtää tämän muutosdynamiikan kansan- ja yritystaloudellisia, historiallisia ja yhteiskunnallisia kytkentöjä ja ymmärtää suunnittelun aseman ja mahdollisuudet muihin yhteiskunnallisiin ohjauskeinoihin ja muutosvoimiin suhteutettuna. Tähän liittyen opiskelija ymmärtää myös rakennetun ympäristön muutoksen ohjaukseen ja hallintaan liittyviä poliittisia haasteita ja hänellä on valmiuksia esiintyä ja kommunikoida suunnittelun ja johtamisen vuorovaikutustilanteissa eri sidosryhmien ja osallisten kanssa.

Pääaineopinnoissa tarvitaan kiinnostusta yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin sekä  matemaattisia taitoja. Opetus kandipääaineessa muodostuu mm. luento-opetuksesta, projektimuotoisista harjoitustöistä suunnittelun ja analyysin ryhmätöinä, esitys- ja palaute-tilaisuuksista, laskuharjoituksista ja tietoteknisiin ohjelmiin perehdyttämisestä. Kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija rakentaa perustan diplomi-insinöörin tutkintoon johtaville opinnoille sekä teknillistieteelliselle ammatti-identiteetille ja työskentelylle kansainvälisessä toimintaympäristössä. Rakennetun ympäristön opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä ja ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden yhteiskunnalliseen kehitykseen ja tieteelliseen tutkimukseen.

Kurssit

Pääaineen pakollisiin opintoihin (50 op) kuuluu:

• kahdeksan laajuudeltaan 5 op kurssia, yhteensä 40 op,
• kandidaatintyö ja seminaari (10 op) sekä kypsyysnäyte (0 op).

Pääaineen valinnaisiin opintoihin (10 op) kuuluu:

• kaksi laajuudeltaan 5 op kurssia, jotka valitaan alla olevalta pääaineen valinnaisten kurssien listalta.

Pääaineen pakolliset opinnot

Pääaineen valinnaiset opinnot

Valitaan kaksi kurssia niin, että pääaineen laajuus 60 op täyttyy.

^{1) kurssin tilalla voi suorittaa vaihtoehtoisesti kurssin Mikrotaloustiede 6 op, Makrotaloustiede 6 op  tai Applied Microeconometrics 6 op}

Sivuaine on kandidaatin tutkinnossa pakollinen osa tutkintoa. Sivuaineen laajuus on 25 op. Sivuaine on suositeltavaa valita niin, että se tukee pääaineen opintoja. Sivuaineeksi voi valita esimerkiksi Insinööritieteiden korkeakoulun toisesta pääaineesta muodostetun sivuaineen, Aalto-yliopiston toisen korkeakoulun tarjoaman sivuaineen tai sivuaineen jostain muusta kotimaisesta tai ulkomaisesta yliopistosta. Toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa opiskeltavaan sivuaineeseen suoritettavien kurssien on täytettävä Insinööritieteiden korkeakoulun opintojen hyväksilukemista koskevat vaatimukset.

Muussa yliopistossa (kotimaisessa tai ulkomaisessa) suoritettavasta sivuaineesta on sovittava etukäteen pääaineesta vastaavan professorin kanssa. On tärkeää varmistaa etukäteen, että opiskeltava sivuaine muodostaa opintokokonaisuuden, joka on sellaisenaan opetuksen järjestävän yliopiston opetussuunnitelmassa. Opiskelijan tulee toimittaa tarvittavat dokumentit muussa yliopistossa opiskeltavasta sivuaineesta.

Mikäli opiskelija valitsee jonkin Insinööritieteiden korkeakoulun sivuaineen, se pitää suorittaa 25 op laajuisena. Mikäli opiskelija valitsee sivuaineen Insinööritieteiden korkeakoulun ulkopuolelta, sen voi suorittaa 20–25 op laajuisena. Vajaaksi jääneet opintopisteet pitää kompensoida suorittamalla puuttuva määrä opintopisteitä esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin.

Sivuaine vahvistetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä.

Sekä Insinööritieteiden omat että muiden koulujen tarjoamat sivuaineet löytyvät Aallon sivuaineoppaasta.

Sivuaineen valinnasta pääaineittain

Energia- ja ympäristötekniikka

Voit valita kanditutkintoosi itseäsi kiinnostavan sivuaineen ja voit täydentää ja suunnata tutkintoasi haluamillasi vapaasti valittavilla opinnoilla.

Kone- ja rakennustekniikka

Voit valita kanditutkintoosi itseäsi kiinnostavan sivuaineen ja voit täydentää ja suunnata tutkintoasi haluamillasi vapaasti valittavilla opinnoilla.

Rakennettu ympäristö

Voit valita kanditutkintoosi itseäsi kiinnostavan sivuaineen ja voit täydentää ja suunnata tutkintoasi haluamillasi vapaasti valittavilla opinnoilla. Kiinteistötalouden alaan liittyvää johtamisosaamistasi voit kasvattaa esimerkiksi tuotantotalouden ja kauppakorkeakoulun kurssitarjonnalla. Vahvistaaksesi maankäytön suunnitteluosaamistasi voit valita kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun kursseja arkkitehtuurin laitokselta. Yhdyskunta- ja ympäristöteknistä osaamistasi voit vastaavasti vahvistaa energia- ja ympäristötekniikan sivuaineella. Sivuaineopinnot rakennustekniikasta voivat olla hyvä valinta rakennuttamiseen osaamistaan laajentaville.

Rakennetun ympäristön opiskelijoille suositeltava sivuaine on esimerkiksi Yhdyskuntasuunnittelun sivuainekokonaisuus. Sivuaineen tavoitteena on antaa perustiedot yhdyskuntasuunnittelusta ja sen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa, suunnittelun elementeistä (kuten kaupungin eri toiminnot ja niitä vastaava rakentaminen, liikenneyhteydet ja viherrakenne) ja suunnittelun keskeisistä työvälineistä (kaavoitus, vuorovaikutus, tiedonhallinta). Sivuaineessa yhdistyvät suunnitteluosaaminen sekä yhdyskuntien teknisten järjestelmien ymmärtäminen.

Vapaasti valittavien opintojen normaali laajuus insinööritieteiden kandidaatin tutkinnossa on 25–30 op. Kandidaatin opintoihin sisältyvien vapaasti valittavien opintojen ja sivuaineen yhteislaajuuden tulee olla 50 op. Vapaasti valittaviin opintoihin on suositeltavaa valita joko pääainetta tai sivuainetta tukevia opintoja. Kokonaisuuteen voi sisällyttää varsin vapaasti kursseja Aalto-yliopistosta tai muista kotimaisista (JOO-opinnot) tai ulkomaisista (vaihto-opinnot) yliopistoista. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös toisen sivuaineen. 

Esimerkkejä vapaasti valittaviin soveltuvista kursseista:

Pääainetta tukevat kurssit

Pääaineen valinnaiset kurssit, jotka eivät mahdu pääaineeseen, voidaan sijoittaa vapaasti valittaviin.

Sivuainetta tukevat kurssit

Sivuaineen valinnaiset kurssit, jotka eivät mahdu sivuaineesen voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Jos olet epävarma sivuainevalinnastasi, voit käyttää vapaasti valittavia opintoja eri sivuaineisiin tutustumiseen tekemällä peruskursseja muutamasta eri sivuainevaihtoehdosta ja valitsemalla sitten sopivan sivuaineen.

Harjoittelukurssi

Kandidaattiopintojen aikana suoritettu harjoittelu sisällytetään vapaasti valittaviin opintoihin. Opiskelija voi sisällyttää harjoittelua kandidaatin tutkintoonsa 1–5 op riippuen siitä, mitä harjoittelukursseja hän suorittaa. Harjoittelusta kerrotaan tarkemmin opintojen suunnittelun -kohdassa.

Huom! Harjoittelukursseja voi sisällyttää maksimissaan 5 op:ta vapaasti valittaviin. Mikäli olet suorittanut harjoittelukursseja vanhoille kurssikoodeilla, huomioi tämä rajoitus.Uusi kurssi on on suoritettavissa 1.8.2020 eteenpäin. 

Kieli- ja viestintäkurssit

Tutkinnon pakollisten kieliopintojen lisäksi tutkintoon voi sisällyttää muita kieli- ja viestintäopintoja. Tutustu kielikeskuksen opetustarjontaan. Jos suoritat ruotsin tai suomen kielen kursseja valmistautuessasi tutkinnon toisen kotimaisen kielen suulliseen ja kirjaalliseen kokeeseen, nämä kurssit (Tekniikan alan ruotsia yms.) sijoitetaan vapaasti valittaviin (tai tutkinnon ulkopuolelle)

Sisäisen liikkuvuuden kurssit

• Aalto-kurssit (kaikille Aallon opiskelijoille avoimet kurssit)
• University Wide Art Studies -kurssit (kaikille Aallon opiskelijoille avoimet kurssit)
• Kauppakorkeakoulun kurssit  (tarkista kurssikuvauksista mahdolliset rajoitukset)
• Taiteiden korkeakoulun kurssit (tarkista kurssikuvauksista mahdolliset rajoitukset)

�����Բ������Ա�ä�������ٲ⳾���Ա��

• Ulkomailla suoritetut vaihto-opinnot
• Kielikeskuksen vieraan kielen opinnot
• LC-0420 Introduction to Intercultural Communication (3 op)
• LC-0421 Multicultural Teamwork and Leadership (3 op)

Opintoja voi valita Aalto-yliopiston korkeakoulujen kurssitarjonnasta tai muista yliopistoista. Yksittäisillä kursseilla voi olla osallistumisrajoitteita, esitietovaatimuksia ja/tai kurssikohtaista karsintaa. Osaan ARTSin ja BIZin kursseista on haettava opinto-oikeutta. Tarkista ohjeet kurssikuvauksista . JOO-opintojen eli Joustavan opinto-oikeuden kautta on Aallon opiskelijoiden mahdollista suorittaa opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa.

Muissa yliopistoissa suoritettujen opintojen tulee täyttää ne vaatimukset, jotka mainitaan ”Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta” ja ”Opintojen hyväksilukeminen Insinööritieteiden korkeakoulussa” -säädöksissä. Muissa yliopistoissa suoritetut opinnot viedään Aalto-yliopiston opiskelijatietorekisteriin hyväksilukumenettelyn kautta.

Kandidaatin tutkintoa suorittamaan valitun opiskelijan tulee kandidaatin tutkinnon yhteydessä osoittaa saavuttaneensa (TS-2013, 13–15 §):

• suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
• vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Opiskelijalta vaadittava kotimaisten kielten hallinta määräytyy koulusivistyskielen mukaan. Jos koulusivistyskieli on suomi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava ruotsin kielessä ja kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte suomenkielellä. Jos koulusivistyskieli on ruotsi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava suomen kielessä ja kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte ruotsin kielessä.

Toisen kotimaisen kielen koe on pakollinen kaikille opiskelijoille, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi ja jotka ovat saaneet koulusivistyksensä Suomessa.

Toisen kotimaisten kielen taito osoitetaan tekemällä perusopintoihin kuuluva toisen kotimaisen kielen (suomi/ruotsi) kirjallinen ja suullinen koe. Oman koulusivistyskielen erinomainen hallinta osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla vieraan kielen kurssi(t) tai kirjallinen ja suullinen kielikoe. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Pakollisen vieraan kielen laajuus on kolme opintopistettä ja siihen tulee kuulua sekä kirjallinen että suullinen osuus samasta kielestä.

Pakolliset kieliopinnot sijoittuvat perusopintoihin ja niiden suositeltu suoritusajankohta on merkitty pääaineiden mallisuoritusjärjesteksiin. Toinen kotimainen kieli (ruotsi) on hyvä suorittaa malliohjelmaan merkittynä ajankohtana, koska ruotsin kursseilla on pääaineiden mallilukujärjestyksiin sijoitetut ryhmät Insinööritieteiden korkeakoulun opiskelijoille ja kurssille pääsy on näin varmempaa. Vieraan kielen voi puolestaan suorittaa itselleen parhaiten sopivana ajankohtana (2. tai 3. opiskeluvuonna).

Lisätietoja kielitaidon osoittamisesta ja koulusivistyskielen määräytymisestä saa Kielikeskuksen sivuilta, tutkintosäännöstä (TS-2013 13-15 §) sekä oman pääaineen suunnittelijalta. Lista kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista löytyy kielikeskuksen sivuilta.

Jos koulusivistyskieli on suomi, tutkinnon perusopintoihin suoritetaan:

• LC-5001 Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kokeen kirjallinen osio, 1 op
• LC-5002 Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kokeen suullinen osio, 1 op

Jos koulusivistyskieli on ruotsi, tutkinnon perusopintoihin suoritetaan:

• LC-7001 Toisen kotimaisen kielen (suomi) kokeen kirjallinen osio, 1 op
• LC-7002 Toisen kotimaisen kielen (suomi) kokeen suullinen osio, 1 op

Kandidaatintyön ja -seminaarin yhteydessä suoritetaan

ENG3042.kyps/ENG3043.kyps/ENG3044.kyps  ������������ä��ٱ� 0 op

(o) = kelpaa tutkintoon pakollisena kuuluvan suullisen kielitaidon osoittamiseen

(w) = kelpaa tutkintoon pakollisena kuuluvan kirjallisen kielitaidon osoittamiseen

Tutkinnon pakolliseksi vieraaksi kieleksi kelpaavat kurssit on lueteltu seuraavalla Kielikeskuksen sivulla:

Pakollinen vieras kieli