91

Uutiset

Työhyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus tuottavuuteen pankkityössä

Tuoreen tutkimuksen mukaan avoin vuorovaikutus johdon ja työntekijöiden välillä lisää hyvinvointia ja parantaa tuottavuutta.
Kuvituskuvassa on paljon ihmisiä.

Työhyvinvointiin satsaaminen on taloudellisesti perusteltua, sillä hyvinvoiva työntekijä saattaa olla 25 % tuottavampi kuin uupumusta kokeva työntekijä. Näin kertoo Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimus, jossa mitattiin työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta Nordeassa. Tutkimuksen mukaan vuorovaikutuksen avoimuus johdon, esimiesten ja asiakaspalvelun ammattilaisten välillä lisäsi hyvinvointia ja paransi tuottavuutta.

Tutkimuksen keskeinen anti on, että työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys osoitetaan selkeästi yhdistämällä työn tuottavuuden mittaus työntekijän arvioon omasta työhyvinvoinnistaan ja sitä tukevista tekijöistä. Tutkimuksessa kartoitettiin Nordean henkilöstön työhyvinvointia ja mitattiin henkilöasiakkaita palvelevien ammattilaisten työn tuottavuutta.

”Tutkimuksemme mukaan työntekijöiden kokema työn imu vahvisti ja uupumus puolestaan heikensi tuottavuutta”, sanoo professori Markku Kuula Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

”Työn imua lisäsivät oman työn hallinta ja kehittymismahdollisuudet. Pankkityö on viime vuosina digitalisoitunut voimakkaasti ja uuden teknologian kokeminen kuormittavana on lisännyt uupumusta. Uusien teknologioiden rynniessä työpaikoille työntekijöiden yksilölliset valmiudet tulee ottaa huomioon ja varmistaa jokaisen osaaminen”, Kuula toteaa.

Tulokset vahvistavat, että esimiestyö vaikuttaa hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Tässä tutkimuksessa erityisesti avoin vuorovaikutus johdon ja työntekijän välillä nousi tärkeään asemaan. Jos työntekijä koki saavansa äänensä kuuluville ja jos vuoropuhelu esimiehen ja työntekijän välillä toimi, työntekijän työhyvinvointi ja tuottavuus olivat keskimääräistä parempia.

Tutkimuksen anti suomalaisen työn ja tuottavuuden kehittämiselle on, että työhyvinvointi pohjaa perusasioihin, kuten vaikutusmahdollisuuksiin, avoimeen toimintakulttuuriin ja hyvään johtamiseen. Näihin kannattaa kiinnittää huomiota myös työelämän muutoksessa.

äپٴDz:
Juha Eskelinen
tutkija, tieto- ja palvelujohtamisen laitos
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
juha.eskelinen@aalto.fi
p. 0400 813 858

Sanna Nuutinen
suunnittelija, työhyvinvoinnin tutkimusryhmä
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu
sanna.nuutinen@uta.fi
p. 050 318 7838
 

-----------------

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus ”Digisti työn imuun? Tutkimus työhyvinvoinnista ja tuottavuudesta finanssialan palveluyrityksessä” on saatavilla osoitteessa  tutkimuksen julkistamisen aikaan. Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ja Nordea Henkivakuutus Oy.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valmistujaisjuhla Aalto-yliopisto Töölössä, joulukuu 2024
Opinnot Julkaistu:

Suomen vanhin koulutusvientiohjelma, Executive MBA -tutkinto Etelä-Koreassa, täyttää 30 vuotta

Aalto EE:n vaikutus korealaiseen liike-elämään on ollut merkittävä.
Henkilö lukee kirjaa ison valaistun 'A'-kyltin edessä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla

۳ٱ𾱲ٲöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Kaksi kuulokkeita käyttävää henkilöä istuu työpöydän ääressä ison näytön edessä hämärässä toimistossa.
۳ٱ𾱲ٲö, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Networking Hub käynnistyy – vaihda parhaita käytäntöjä ja opi kollegoilta eri puolilta Eurooppaa

Unite! Networking Hub järjestetään verkossa joka kuukauden kolmantena tiistaina, ja se on suunnattu Unite!-yliopistojen akateemiselle ja hallintohenkilöstölle.
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.