91�����

Toukokuussa viisivuotisen työelämäprofessuurinsa aloittanut Janne Seppänen tuo Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitokselle sähkönsiirtojärjestelmien asiantuntijuutta. Hän jatkaa osa-aikaisesti myös Fingridin palveluksessa.

Tulevaisuuden energiajärjestelmä on hyvin erilainen kuin vanha järjestelmä ja sähkönsiirtoverkko on tämän järjestelmän keskiössä. Tässä kokonaisuudessa riittää valtavasti tutkittavaa ja laajoja tutkimusongelmia ratkaistavaksi. Seppänen palaa innoissaan takaisin tuttuun ympäristöön uudessa roolissaan.

Mitä tutkit ja miksi?

Tutkin sähkönsiirtojärjestelmiä. Sähkönsiirtojärjestelmällä tarkoitetaan sähkönsiirron runkoverkkoa sekä siihen liittyviä komponentteja. Tutkin erityisesti ilmiöitä ja ominaisuuksia tulevaisuuden sähkönsiirtojärjestelmässä, johon liittyy muun muassa paljon uusiutuvaa energiantuotantoa sekä uudentyyppistä kulutusta.

Tällä hetkellä koko energiajärjestelmä on poikkeuksellisessa murrosvaiheessa, kun yhteiskunnan ilmastoneutraaliutta tavoitellaan. Tulevaisuuden järjestelmä tulee näyttämään hyvin erilaiselta verrattuna nykyiseen järjestelmään ja siinä on myös uusia ilmiöitä, joita ei vielä tunneta hyvin. Näihin liittyen riittää tutkittavaa.

Miten sinusta tuli tutkija?

Aloitin väitöskirjan tekemisen Aalto-yliopistossa heti diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen. Tein päätöksen väitöskirjan tekemisestä ja tutkijanuralle lähtemisestä oikeastaan jo selvästi ennen valmistumistani, koska olen aina ollut kiinnostunut tutkimuksesta.

Siirryin kuitenkin töihin teollisuuteen noin kaksi vuotta väitöskirjaprojektini aloittamisen jälkeen ja viimeistelin väitöskirjani töiden ohessa. Olen kuitenkin koko työurani ajan seurannut aktiivisesti sähköverkkoalan tutkimuskenttää ja kirjoittanut julkaisuja tieteellisiin lehtiin ja konferensseihin. On hienoa, että nyt tarjoutui tilaisuus palata tiiviimmin tutkimuksen pariin.

Mitkä ovat olleet urasi huippuhetkiä?

Uran varrelle on mahtunut paljon hienoja hetkiä. Tutkimuspuolella mieleenpainuvimmat onnistumiset ovat liittyneet ”ahaa-elämyksiin”, kun sähköverkon toiminnasta on opittu jotain uutta. Sekä minun kehittämieni että yhteistyön tuloksena kehitettyjen menetelmien avulla on tunnistettu Suomen voimajärjestelmästä esimerkiksi uusia järjestelmän dynamiikkaan liittyviä ilmiöitä ja löydetty ei-toivotusti käyttäytyviä komponentteja. Näiden löytöjen avulla pystytään ymmärtämään paremmin voimajärjestelmää ja kehittämään komponenttien säätöjärjestelmiä. Tämä parantaa koko järjestelmän käyttövarmuutta ja tätä kautta turvaa varmemman sähkönsiirron Suomessa.

Mitä ominaisuuksia tutkijalta vaaditaan?

Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat uteliaisuus ja aito kiinnostus omaa tutkimusalaa kohtaan. Energia-alalla painitaan nyt erittäin isojen kysymysten parissa, kun mietitään tulevaisuuden puhtaan energiajärjestelmän toimivuutta. Näiden kysymysten ratkaisuun tarvitaan rohkeita uusia ajatuksia myös tutkijoilta.

Nykymaailmassa tutkimus on yhä enemmän yhteistyötä ja ainoastaan tutkijan kammiossa ei voi pysyä – tutkijoilta vaaditaankin tiimityötaitoja ja välillä myös poistumista omalta mukavuusalueelta. Lisäksi tutkijan pitää suhtautua avoimesti uusiin ideoihin ja olla myös valmis muuttamaan mielipiteitään, jos tutkimustulokset osoittavat, että vanhat päätelmät eivät enää päde.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Ilmastoneutraalin yhteiskunnan tavoittelu aiheuttaa suuren murroksen energiajärjestelmään. Tulevaisuuden energiajärjestelmä on hyvin erilainen kuin vanha järjestelmä ja sähkönsiirtoverkko on tämän järjestelmän keskiössä. Tässä kokonaisuudessa riittää valtavasti tutkittavaa ja laajoja tutkimusongelmia ratkaistavaksi. Odotan, että pääsen antamaan oman panokseni tämän kokonaisuuden tutkimiseen.

Lisäksi energia-alan osaajatarve kasvaa ja ala tulee olemaan merkittävä työllistäjä tulevaisuudessa. Odotankin innolla myös opettamista ja sitä, että pääsen ohjaamaan tulevaisuuden osaajia alalle töihin.