Tutkimus: Hiilijalanjäljen merkitseminen vaikuttaa joukkoruokailijoiden valintoihin – myös merkitsemistavalla on väliä
Hiilijalanjälkimerkintä saa opiskelijaruokalan ruokailijat valitsemaan vähäpäästöisempiä aterioita. Asia käy ilmi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja kahden saksalaisen yliopiston tutkimuksesta. Tutkijat kirjasivat ylös müncheniläisessä opiskelijaravintolassa lähes 23 000 ateriaa, ja tulosten perusteella opiskelijaravintolan ruokailijat valitsivat merkittävästi ympäristöystävällisempiä aterioita, kun eri ateriavaihtoehtojen hiilijalanjälki kerrottiin heille ruoan valintatilanteessa.
Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tuotteen tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja syntyy tuotteen koko elinkaaren aikana. Tieto CO2-päästöistä myös vähensi aterioiden hiilijalanjälkeä siitäkin huolimatta, että ruokailijat, joista suurin osa oli opiskelijoita, olivat kyselyssä kertoneet ruoan maun ja ulkonäön olevan heille paljon ympäristöystävällisyyttä tärkeämpi valintaperuste.
Tutkijat testasivat kymmenen päivää kestäneessä kenttäkokeessaan myös erilaisia hiilijalanjäljen merkintätapoja ja huomasivat, että myös merkintätavalla on väliä. Tehokkaimmaksi paljastui kolmiportaisen liikennevalovärikoodin ja hiilijalanjäljen euromääräisen hinnan yhdistelmä.
”Kun merkitsimme aterioiden laskennalliset päästöt tarjoilulinjastolle värikoodin ja euromääräisen hinnan yhdistelmänä, opiskelijat valitsivat aterioita, joiden hiilidioksidipäästöt olivat yli yhdeksän prosenttia pienemmät kuin ilman merkintää. Suurin osa päästöjen vähenemisestä oli seurausta lihan ja kalan kulutuksen vähenemisestä”, sanoo laskentatoimen apulaisprofessori Bianca Beyer.
Aterioiden hiilijalanjäljet laskettiin saksalaisen KlimaTeller-applikaation avulla, ja niiden euromääräiset hinnat pohjautuivat Saksan ympäristönsuojeluviraston tietoihin, joiden mukaan CO2-tonnin hinta on 199 €. Kohderyhmälle tutussa värikoodimerkinnässä vihreä väri kertoi vähiten ja punainen eniten CO2-päästöjä tuottavan ateriavaihtoehdon.
Vaikutus olisi merkittävä, sillä Suomessa syödään vuosittain miljoonia opiskelija-aterioita
Suomessa on monista muista maista poiketen vahva joukkoruokailuperinne, ja opiskelijat saavat myös taloudellista tukea aterioihinsa. Kelan ateriatuen piirissä on yli 300 opiskelijaravintolaa. Ennen koronapandemiaa, vuonna 2019, suomalaiset korkeakouluopiskelijat söivät niissä yhteensä noin 14 miljoonaa Kelan tukemaa opiskelija-ateriaa ja vuonna 2022 noin 11 miljoonaa ateriaa.
Apulaisprofessori Bianca Beyerin mukaan saksalaisessa opiskelijaravintolassa saadut tulokset voivat hyvinkin päteä myös Suomessa.
”Uskon että Saksassa saadut tulokset voisivat toistua myös Suomessa ainakin vastaavissa olosuhteissa, eli suuren suomalaisen kaupungin opiskelijaravintolassa, jonka asiakkaille liikennevalovärikoodi on tuttu ja jotka ovat avoimia ilmastonmuutokseen liittyvälle tiedolle”, Beyer sanoo.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Kela julkaisivat vuonna 2021 nykyisiin kansallisiin ravitsemussuosituksiin pohjautuvan , jonka yhtenä tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. Suosituksen mukaan yhä useampi opiskelija haluaa tietää ruokansa alkuperän, ravintosisällön ja hiilijalanjäljen, mutta hiilijalanjäljelle ei toistaiseksi ole kansallisesti eikä kansainvälisesti yhtenäistä laskentatapaa, ja hiilijalanjälkimerkintöjä vasta kehitetään.
Beyer kannustaa joukkoruokailun järjestäjiä kokeilemaan CO2-merkinnän vaikutusta jo nyt, sillä merkinnän avulla on mahdollista tehdä opiskelijaruokailusta huomattavasti ympäristöystävällisempää.
”Tuloksemme osoittivat selkeästi, että merkintä sai tutkimamme opiskelijat valitsemaan vähäpäästöisempiä aterioita. Siksi merkintää kannattaisi ainakin kokeilla myös suomalaisissa opiskelijaravintoloissa”, Beyer sanoo.
Koko väestön päivitetyt ravitsemussuositukset julkaistaan tänä vuonna
Beyerin ja kollegoiden tutkimustulokset ovat ajankohtaisia juuri nyt, sillä koko väestölle suunnatut suomalaiset ravitsemussuositukset . Kansalliset ravitsemussuositukset ovat toimineet pohjana myös korkeakouluopiskelijoiden ravitsemussuosituksissa.
painottavat kestäviä ruokavalintoja, ja on todennäköistä, että ympäristönäkökulma nousee tulevissa suosituksissa esille entistä vahvemmin. Näin tapahtui jo suomalaisten suositusten pohjana toimivissa, kesällä 2023 julkaistuissa .
. Tulevissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa olisikin erinomainen mahdollisuus vaikuttaa myös joukkoruokailussa tarjottavien aterioiden ympäristövaikutuksiin. Samalla ruokapalveluja rohkaistaisiin kokeilemaan keinoja, joiden avulla asiakkaiden on helppo valita entistä ympäristöystävällisempää ruokaa.
”Aterian hiilijalanjäljestä kertominen tutkimuksemme osoittamalla tavalla voisi olla yksi kokeilemisen arvoinen keino”, Bianca Beyer sanoo.
Tutkimus julkaistiin hiljattain laskentatoimen alan arvostetuimmassa tieteellisessä julkaisussa Journal of Accounting, ja sen toteutti Kauppakorkeakoulun laskentatoimen apulaisprofessori Bianca Beyer yhteistyössä berliiniläisen Humboldt-yliopiston ja müncheniläisen Ludwig-Maximilians-Universität -yliopiston tutkijoiden kanssa. Tutkimuksen rahoitti TRR 266 – Accounting for Transparency -tutkimuskeskus.
Linkki tutkimusjulkaisuun:
Lue lisää uutisia
Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti
Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Satelliittikuvat paljastavat ennallistamisen vaikutukset turvemailla
Yli 20 vuotta kattava satelliittiaineisto osoittaa, että ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin vuosikymmenessä.
Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan
Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.