91�����

Suomi on rankattu jo kahdeksan kertaa maailman onnellisemmaksi maaksi. Myös suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää, mutta myös kiirettä, työuupumusta, mielenterveysongelmia, huonoa johtamista, työttömyyden ja tekoälymullistusten pelkoa.

Nyt Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, �ղ�ö�ٱ��������laitoksen ja Mehiläisen tutkijat ja asiantuntijat ovat julkaisseet Paremman työelämän manifestin, joka kertoo, miten maailman onnellisimmalle kansalle luodaan myös maailman paras työelämä.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Peter Kenttä kertoo, että manifestilla on neljä tärkeää päämäärää: yhdessä rakennettu maailman paras työelämä, hyvinvointia edistävä työelämä, oikeudenmukainen työelämä ja työyhteisöt, jotka osaavat edistää hyvinvointia.

”Itse pidän viimeistä tavoitetta erityisen olennaisena, koska työyhteisöjen kyvyssä kehittää työhyvinvointia on monelle näkymättömiä esteitä. Esimerkiksi työntekijän terveyttä pidetään yksityisenä tai dataturvallisuuteen liittyvänä asiana, kun työhyvinvoinnin kehittäminen useimmiten vaatii avoimuutta ja monipuolista yhteistyötä yksittäisen työntekijän, kollegoiden, esihenkilön ja työterveyspalvelujen välillä.”

Aalto-yliopiston organisaatiosuunnittelun apulaisprofessori Frank Martela painottaa, että ajatus siitä, että työterveydenhoito voidaan sysätä työntekijän vastuulle tai ulkoistaa työterveydelle, on vanhentunutta ajattelua.

”Siksi manifesti on suunnattu kaikille työelämän laadusta vastaaville tahoille, erityisesti poliittisille päättäjille, työterveyden kehittäjille, työnantajille ja työntekijöille. Me kirjoittajat olemme huomanneet, että työntekijöiden hyvinvointi ja olemassa olevat tukijärjestelmät kuten työterveyshuolto ovat ajautuneet erkaneville urille. Esimerkiksi työntekijän pahoinvointi mielletään liian usein yksilön ongelmaksi, kun juurisyy on usein työyhteisössä, johtamisessa tai työn organisoinnissa. On radikaalisti uudistettava tapaamme ajatella, miten työhyvinvointia luodaan ja tuetaan.”