91�����

Talotekniikka 2030 -ryhmän toimitusjohtajat kokoontuivat joulun alla kuulemaan tilannekatsauksen konsortion toiminnasta ja keskustelemaan ajankohtaisista kehitysteemoista.  alusti keskustelua ja ,  ja  antoivat päivityksen konsortion tutkimusten tilanteesta.

Tehotonta asennustyötä?

Aalto-yliopiston Building 2030 -tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaistyömailla talotekniikka-asentajan päivään sisältyy kaikenlaista tekemistä. Tutkijat seurasivat kypäräkameroilla ja antureilla asentajien työtä minuutti minuutilta. Tulokset olivat hätkähdyttäviä. 

Hukka LVI-ja sähkötöissä -raportin mukaan LVIS-asentajat pääsevät käyttämään vain runsaat 19 % työajastaan itse asennustyöhön. Työn valmisteluun kuluu noin 16 %, materiaalien työstöön 13 % ja materiaalien haalauksiin lähes 10 % työajasta. Keskustelut ja etsiminen vievät lähes 15 % ajasta.

Toimitusjohtajien kommenttien perusteella työnjohto ja asentajat eivät ole kuitenkaan valittaneet työn tehottomuudesta. Ehkä tämä kertoo siitä, että hukka, joka johtuu muun muassa huonosta materiaalien ja tiedon hallinnasta, mielletään normaaleiksi työtehtäviksi. Joka tapauksessa arvoa tuottavan työn osuutta on syytä kasvattaa, ja keinot siihen on olemassa.

Tuotetietoketju katkeilee

Hukkaa ei ole vain asentamisessa. Itse asiassa koko toimitusketjun tiedonhallinta kaipaa perusteellista remonttia, jotta digitalisaatio saadaan hyötykäyttöön.

Alhava demonstroi tyypillistä suunnittelutiedon virtauksen puuttumista rakennushankkeessa. Suunnittelijat tuottavat BIM-mallin, josta tulostavat 2D-PDF-tiedostoja, eli käytännössä perinteisiä työpiirustuksia. Näistä laskijat laskevat käsin määriä ja ”excelöivät” niitä tai käyttävät kuvankäsittelyohjelmia, jotka tunnistavat piirustussymboleista tuotteita. Samalla piirustuskuvien päälle piirretään uudestaan reittejä. Näistä tehdään luetteloita, jotka palvelevat muun muassa laskentaa ja hankintaa.

Alhavan mukaan määrälaskentaa tehdään tusinan verran samasta suunnitelmasta eri vaiheissa projektia aina työmaan varastolla saakka. Lisäksi vastaus on joka kerta erilainen. Granlundin arvion mukaan rakennusala käyttää toistuvaan, samojen määrien laskentaan vuodessa usean tuhannen rakennusalan ammattilaisen vuosityön verran. Tilanne on Alhavan mielestä absurdi, koska määrät olisi mahdollista saada tietomalleista vakioimalla suunnittelunimikkeet ja mallintamalla osille sijainnit. Tilanteessa ollaan siksi, että toimiala ei ole pystynyt vakioimaan tuote- ja materiaalitiedon hallintaa toimitusketjuissa yhdessä rakennustuoteteollisuuden kanssa. 

Kyse ei ole etupäässä teknologiasta vaan yhteisiin standardeihin sitoutumisesta, sopimus- ja liiketoimintamalleista sekä perinteisten toimintatapojen muutoksesta.Suunnitteluyritykset ovat ”PDF-tehtaita”, koska hankkimista, toimitusketjun hallintaa, logistiikkaa tai asentamista palvelevaa suunnitelmamallia ei niiltä odoteta. Jotkut urakoitsijat ovat jo saaneet määräluettelopohjaisia tarjouspyyntöjä mutta sekään ei ole valtavirtaa.

Lisäulottuvuuden tuotetiedon käsittelyyn tuo ilmastovaikutusten laskenta ja raportointi. Ilman systematiikkaa ja koneluettavaa tietoa se tuottaa niin paljon manuaalista työtä, että tarkkaa tietoa hiilijalanjäljestä ei voida tuottaa. Tietoa hiilijalanjäljestä ei myöskään saada ilman automatisaatiota riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta se ohjaisi päätöksentekoa. Manuaalisella tiedon jalostuksella saadaan enintään toteava tieto, eikä sekään ole erityisen paikkansa pitävää.

Digitalisaation tiekartta ohjaamaan rakennusalaa

Alhava totesi, että Suomessa tilanne rakennusalan kehittämisen näkökulmasta on hyvä, meillä kun yritykset, akateeminen sektori ja valtiovalta tekevät aktiivista yhteistyötä. 

Konkreettisista toimista Alhava mainitsi Rakennusteollisuuden ja Rakennetuoteteollisuuden vuonna 2023 käynnistämän ohjelman talotekniikan tuotetiedon digitalisoimiseksi. RT on julkistanut sitä varten rakennusalan digitalisaation tiekartan, jota ympäristöministeriö ja Valtiokonttori jo hyödyntävät.

Tiekartan ensimmäisessä vaiheessa digitalisoidaan rakentamisen nykyprosessi ja toisessa vastuullinen rakentaminen toteutetaan modernilla teknologialla. Tavoitetilassa Suomen ja EU:n kiertotalousprosessi toteutuu ja vastuullisuus- ja GWP (Global Warming Potential) -raportointi automatisoituu.

Alhava esitteli myös talotekniikan tietovirta-arkkitehtuurin, jonka Valtiokonttori on vienyt myös pohjoismaisen yhteistyön alustaksi toimiessaan  puheenjohtajana.

Tuotetiedon hallintaan on jo kansainväliset standardit

Talotekniikan tuotetiedon virtaukseen on jo olemassa valmiit standardit, jotka on vain otettava systemaattisesti käyttöön. Ne tarjoavat tavat kuvata tuotteet ja välittää tuotetieto tilaus-toimitustapahtumissa.

Alhava mainitsi tuotteiden tunnistamiseen GTIN-koodin (Global Trade Item Number), joka yksilöi kauppanimiketasolla raaka-aineen, tuotteen tai pakkauksen. Samaan GS1-standardin perheeseen kuuluu myös SGTIN (Serialized Trade Item Number), joka mahdollistaa GTIN-koodattujen tuotteiden eri yksilöinnin vaikka sijainneittain.

Tuotteiden tilaus-toimitustiedon välitykseen on niin ikään standardi, yhteiseurooppalainen PEPPOL. Valtio tekee jo tilauksia sähköisesti ja Valtiokonttori edistää PEPPOLin käyttöönottoa Suomessa ja pohjoismaissa.

Paras ajankohta muutoksille on nyt

Alhavan mielestä rakentamisen matalasuhdanne on parasta aikaa lähteä muuttamaan tiedonhallinnan toimintatapoja. Aikaikkuna on auki siis vielä pari vuotta.

Kansallinen työnjako suunnittelutiedon ja tuotetiedon yhdistämisessä ei Alhavan mukaan vielä toimi kunnolla. Suunnittelutietoa vakioiva BuildingSMART-yhteisö ja Rakennusteollisuus RT:n johtaman Toimitusketjujen digitalisointi -hankkeen yritykset eivät ole vielä löytäneet toisiaan.

Hyvä pohja tuotetiedon hallinnalle on jo olemassa. Rakentamislain uudistuksen yhteydessä RAVA3Pro -hanke vakioi talotekniikan tietosisällön erittäin laajasti. Tämä vakiointi on siis käyttöönotettavissa nykyisissä tietomallinnusohjelmistoissa heti.

Jos talotekniikan rakentamisen prosessia saataisiin selvästi tehostettua, miten eri osapuolet siitä lopulta hyötyisivät? Tästäkin toimitusjohtajat keskustelivat mutta vastaus ei ole yksiselitteinen. Tämä johtuu siitä, että nykyiset sopimusehdot ja käytännöt perustuvat perinteisiin toimintatapoihin.

Urakoitsijoiden mielestä sopimusehdot eivät esimerkiksi kannusta esivalmistuksen lisäämiseen, vaikka sillä tuottavuutta voitaisiin kohottaa.

Talotekniikka 2030 jatkaa neljällä tutkimusteemalla

Toimitusjohtajatapaamisen jälkipuoliskolla Piia Sormunen esitteli Talotekniikka 2030:n kuluvan kauden tutkimusteemat. Niitä on neljä:

1. Rakennusten kulutusjousto ja lämmitystehon leikkaus lyhytaikaisella lämpövarastolla
2. Talotekniikan suunnittelunohjaus
3. Talotekniikan modulaarisuus, esivalmistus ja toleranssit
4. Digisäädöksien ja kyberturvallisuusvaatimusten vaikutukset talotekniikka-alan datahallintaan ja digiratkaisujen kehitykseen

Kunkin teeman työryhmiin osallistuu konsortion jäseniä, jotka työskentelevät tutkijoiden johdolla. Kahdessa jälkimmäisessä Tampereen yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat tekevät yhteistyötä.

Koulutusta tuleville osaajille

Talotekniikan roolin ja painoarvon kasvaessa alan osaajia tarvitaan entistä enemmän. Tarpeeseen on tulossa helpotusta, kun syksyllä 2025 alkaa Tampereen yliopistossa talotekniikan opintosuunta. Se kytkeytyy alussa rakennustekniikan diplomi-insinöörikoulutukseen, ja ensivaiheessa 20 opiskelijaa pääsee mukaan koulutukseen.

Talotekniikka saa Tampereella oman syventävän opintosuuntansa vuonna 2027. Tarkoitus on kouluttaa osaajia ennen kaikkea projektinjohtotehtäviin.

Talotekniikka 2030 mittaa vaikuttavuuttaan

Talotekniikka 2030:n tarkoitus on uudistaa toimialaa niin, että ryhmän vuodelle 2030 määrittämä visio ja arvolupaukset toteutuvat. Jotta toiminnan vaikuttavuutta voisi todentaa, ryhmä on määrittänyt visioon sidotut tulosmittarit.

Tilaisuuden lopussa Anni Luoto kertoi, että uusin vuosittainen mittaus on käynnistynyt ja kannusti kaikkia konsortion jäseniä osallistumaan. Mittaustuloksista kerrotaan vuoden 2025 tulosseminaarissa, johon kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Lisätietoa Talotekniikka 2030:n ajankohtaisista tapahtumista ja tuloksista on luettavissa ryhmän .