91

Uutiset

TkT Janne Naapuri sai Gustaf Kompan väitöskirjapalkinnon

Suomalaisten Kemistien Seuran Gust. Kompan vuoden 2023 väitöskirjapalkinto myönnettiin tekniikan tohtori Janne Naapurille Aalto-yliopistosta ja tekniikan tohtori Jussi Isokuorttille Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Janne Naapuri
Tekniikan tohtori Janne Naapuri. Kuva: Fresia Godoy

Väitöskirjassaan Janne Naapuri tutki miten luonnon entsyymejä voitaisiin käyttää synteettisen kemian sovelluksissa tuottamaan happi-atomin sisältäviä rengasrakenteisia yhdisteitä. 

”Kestävän kemian kehittäminen on alan tärkeimpiä nykyajan tavoitteita. Luonnosta saatavat entsyymit tarjoavat biokatalyytteinä arvokkaita mahdollisuuksia vihreään kehitykseen. Niiden integroiminen arkiseksi osaksi synteettistä kemiaa ja teollista tuotantoa on merkittävä haaste ja suuren huomion kohde tällä hetkellä,” kertoo Janne Naapuri.

Gust. Kompan arvostelulautakunta: ”Molemmat väitöskirjat edustavat erittäin korkeaa tieteellistä tasoa, ja ne koostuvat useista, oman alaansa edustavista, korkean vaikuttavuuden tutkimusartikkeleista. Tämän lisäksi arvostelulautakuntaa ilahdutti suuresti se, että töissä heijastuu erittäin laaja menetelmäosaaminen ja tutkimusryhmien välinen tieteellinen vuorovaikutusverkosto, jonka tuloksena töissä on sovellettu laajasti eri menetelmiä tutkittavien kemiallisten kohteiden kehittämiseen, tuottamiseen ja analysointiin. Ottaen huomioon tutkimusten aihepiirit – Isokuorttilla valokennoihin liittyvä fysiko-kemiallinen teoreettinen ja kokeellinen osaaminen sekä Naapurilla biokatalyytteihin liittyvän, kestävään kehitykseen nivoutuvan synteesisuunnittelun ja syntetiikan toteutuksen – nämä vahvistavat näkemystä töiden merkittävyydestä tieteelliselle yhteisölle, kemian yliopisto-opetuksen oppimateriaaleina sekä yhteiskunnallisesti merkittävän perustutkimuksen roolista yhteiskunnallisen kemian osaamisen kehittämisen näkökulmista.”

Janne Naapuri väitteli marraskuussa 2022 ja väitöskirjan nimi on . Janne Naapurin väitöskirja on saanut myös Kemian tekniikan korkeakoulun kunniakirjan ja Aallon parhaille väitöskirjoille myönnettävän rahapalkinnon.

Janne Naapuri työskentelee tällä hetkellä Helsingin yliopistolla tutkijatohtorina professori Jan Deskan bio-orgaanisen kemian työryhmässä, jossa hän edelleen tutkii biokatalyyttien käytettävyyttä lisääviä vaihtoehtoja, kuten ionisia nesteitä ja syväeutektisia liuottimia.

Edellisen vuoden Suomalaisten Kemistien Seuran Gust. Kompan palkinto myönnettiin niin ikään Kemian tekniikan korkeakouluun tekniikan tohtori Tao Zoulle.

äپٴᲹ:

Janne Naapuri, janne.naapuri@gmail.com

*

Gustaf Komppa (28.7.1867–20. 1.1949) on yksi Suomen kaikkien aikojen arvostetuimmista kemisteistä. Professori Komppa teki lähes viisi vuosikymmentä kestäneen elämäntyön Teknillisen korkeakoulun kemian opettajana ja tutkijana. Hänen kuuluisin saavutuksensa on Kamferin synteesi.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Hehkuva kaksosprosessori pimeällä emolevyllä, futuristisia valotehosteita ja yksityiskohtaista piirikaavassa.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan

Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Ilmakuva rannikkokaupungista, jossa on lukuisia rakennuksia, venesatama ja veneitä. Kaupunkia ympäröi vesi ja puut.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.