Taloustieteilijöiden selvitys: Päästörajoitukset vauhdittaisivat Helsingin autokannan sähköistymistä
Helsingin kaupunki on asettanut Helsingin alueella syntyville liikenteen päästöille tiukat tavoitteet. Se teetti Aalto-yliopiston taloustieteen tutkimusryhmällä selvityksen siitä, miten päästörajoitusvyöhykkeet ja ilmastopäästöjä tuottavien autojen käytön alueellinen kielto vaikuttaisivat erilaisiin autonomistajiin.
”Periaatteellinen tarkastelu osoittaa, että riittävän pitkällä siirtymäajalla tehty päätös CO2-päästöttömästä liikenteen alueesta olisi miltei markkinaehtoinen ja siten tehokas tapa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi”, tutkimusryhmää johtanut taloustieteen professori Matti Liski kertoo.
Selvityksen kvantitatiivisessa osassa tarkasteltiin Helsingin autokantaa, autokannan kehittymistä sekä autojen omistajia ja haltijoita. Selvitys vahvisti käsitystä, että auton omistus on myös Helsingissä painottunut suurituloisille, jotka myös ovat aktiivisimpia sähköautojen ostajia.
Selvitys osoitti myös, että autokannan sähköistyminen on kiihtynyt Helsingissä ja vaikka vasta noin kolme prosenttia autoista on sähköautoja, jo nykytahdilla osuus voi nousta yli 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2035 osuus voi olla jo 65 prosenttia.
”Helsingin autokanta on jo nyt sähköistymässä vauhdilla, eikä Helsingin tavoite näytä mahdottomalta saavuttaa. Tehokkaita ohjauskeinoja kuitenkin tarvitaan, mikäli tavoitteisiin aiotaan päästä”, professori Liski toteaa.
Lue lisää:
äپdz:
Lue lisää uutisia
Unite! Networking Hub käynnistyy – vaihda parhaita käytäntöjä ja opi kollegoilta eri puolilta Eurooppaa
Unite! Networking Hub järjestetään verkossa joka kuukauden kolmantena tiistaina, ja se on suunnattu Unite!-yliopistojen akateemiselle ja hallintohenkilöstölle.
Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti
Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Satelliittikuvat paljastavat ennallistamisen vaikutukset turvemailla
Yli 20 vuotta kattava satelliittiaineisto osoittaa, että ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin vuosikymmenessä.