Supertietokone voi osoittaa auringonpilkkujen syntyteorian vääräksi

Auringonpilkkujen syntymistä tutkivalle SPOTSIM-hankkeelle on myönnetty kilpailtua aikaa Mare Nostrumin supertietokoneella Espanjassa. Saadut resurssit, 20 miljoonaa keskusyksikkötuntia, vastaavat rahaksi muunnettuna yhtä keskimääräistä Suomen Akatemian tutkimushanketta, ja supertietokoneelle myönnetty laskenta-aika vastaa noin 500 vuotta tavanomaisella kannettavalla tietokoneella.
”Simulaatiot ovat todella suuria; yhden simulaation yksi datakuutio on kooltaan noin 700 gigatavua. Yksi simulaatio tuottaa kymmeniä datakuutioita, mutta niitä kaikkia ei voi säilyttää. Pitkäaikaiseen säilytykseen halutaan tutkimusaineistoa noin 15 teratavua”, kuvailee tutkimushanketta tutkija Petri Käpylä.
Kohti suuremman kuvan ymmärtämistä
Auringon mallintaminen on vaikeaa, ja auringonpilkkujen syntymiselle on ollut olemassa kaksi kilpailevaa mallia. Yleinen oletus on ollut, että magneettikentät ovat ohuita putkimaisia rakenteita Auringon konvektiokerroksen pohjalla, 200 000 kilometrin syvyydessä sijaitsevassa ohuessa tachocline-kerroksessa, josta ne sitten purkautuvat pinnalle muodostaen auringonpilkkuja. Tämä malli ei kuitenkaan ota lainkaan huomioon turbulenssia, toisin kuin SPOTSIM-hankkeessa tutkittava malli, jossa auringonpilkkujen oletetaan syntyvän hyvin lähellä auringon pintaa, sen konvektiokerroksessa.
"Meteorologit sanovat Maan ilmakehän matalapaineiden täyttyvän, kun niihin virtaa ilmaa ympäristöstä. Oletuksemme perustuu vastaavaan turbulenttiseen ja magneettiseen paineeseen auringon konvektiokerroksessa, joka muokkautuu suuren mittakaavan magneettikentän vuoksi. Tästä aiheutuneen negatiivisen kokonaisvaikutuksen vuoksi plasma voi romahtaa, minkä ansiosta magneettikentät voimistuvat paikallisesti ja auringonpilkkujen syntyprosessi voi alkaa", lisää Käpylä.
Uusi malli vaikuttaisi koko auringon dynamoteoriaan ja sen magneettikentän synnyn ja kehityksen ymmärtämiseenja olisi yksi askel haastavan, koko aurinkoa koskevan suuremman kuvan ymmärtämisessä. Tähän kokonaiskuvaan kuuluvat myös avaruussää ja -ilmasto.
SPOTSIM – Spot-forming convection simulations-tutkimuksessa ovat mukana Petri Käpylä (Aalto-yliopisto ja Leibniz-Institut fur Astrophysik Potsdam (AIP)), Maarit Käpylä (Aalto-yliopisto ja Max-Planck-Institut for Solar System Research), Nishant Singh ja Jörn Warnecke (Max-Planck-Institut for Solar System Research sekä Axel Brandenburg (NORDITA ja University of Colorado Boulder).
äپٴDz:
Petri Käpylä
Research Fellow
Aalto-yliopisto, Leibniz-Institut fur Astrophysik Potsdam (AIP)
petri.kapyla@aalto.fi
puh. +49 331 7499 525
Maarit Käpylä
Adjunct Professor, Independent Max Planck Research Group Leader
Aalto-yliopisto, Max-Planck-Institut for Solar System Research
kapyla@mps.mpg.de
Puh. +49 551 384 979 40
Lue lisää uutisia

Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita
Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia
Tutkimuksen mukaan LGBTQ+- eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille myönteinen henkilöstöpolitiikka voi merkittävästi vauhdittaa innovaatioiden syntymistä yhdysvaltalaisissa yrityksissä.
Aalto-yliopiston Puustudion tulevaisuuden visiot Suomen arvokkaimmasta puusta esittäytyvät Suomen metsämuseo Lustossa
Visakoivu – Pirun puristama puu -näyttely on esillä Lustossa 15.3.2026 saakka.