Nauraminen vapauttaa endorfiineja aivoissa
Aalto-yliopiston, Turun PET-keskuksen ja Oxfordin yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että nauraminen vapauttaa endorfiineja ihmisen aivoissa. Tämä voi auttaa sosiaalisten suhteiden muodostamista ja ylläpitämistä.
”Nauramisen aiheuttama endorfiinien vapautuminen voi olla tärkeä mekanismi, joka tukee sosiaalisten suhteiden muodostumista, vahvistumista ja ylläpitämistä. Endorfiinien vapautumisen aiheuttama mielihyvä ja rentoutuminen korostavat turvallisuuden tunnetta. Opioidireseptorien määrän ja nauruherkkyyden välinen yhteys osoittaa, että yksilölliset erot ihmisten sosiaalisuudessa voivat johtua opioidijärjestelmän toimintaeroista”, kertoo professori Lauri Nummenmaa Turun PET-keskuksesta.
Nauraminen aiheutti mielihyvän tunteita ja rentoutumista, ja vapautti endorfiineja aivojen alueilla, jotka osallistuvat vireystilan ja tunteiden säätelemiseen. Mitä enemmän opioidireseptoreja tutkittavien aivoissa oli, sitä enemmän he myös nauroivat tutkimuksen aikana.
“Uuden tutkimuksemme tulokset valottavat niitä tärkeitä aivojen neurokemiallisia mekanismeja, joiden aktivoitumiseen perustuu yhdessä olemisen nauramisen hyvää tekevä ja meitä toisiin ihmisiin liittävä vaikutus. Suhtaudumme positiivisesti ihmisiin, joiden kanssa nauramme yhdessä. Herkkyytemme sosiaalisissa tilanteissa on kuitenkin yksilöllisiä, ja tämäkin voi selittyä eroista aivojemme neurokemian perusteella”, lisää professori Mikko Sams Aalto-yliopistolta.
”Monet apinalajit ylläpitävät sosiaalisia suhteita sukimalla toistensa turkkeja, minkä tiedetään vapauttavan endorfiineja. Tällainen kahdenvälinen sukiminen on kuitenkin hidasta. Koska nauraminen aiheuttaa samanlaista endorfiinien vapautumista, se mahdollistaa huomattavasti laajempien sosiaalisten verkostojen muodostamisen. Nauru tarttuu helposti, jolloin endorfiineja vapautuu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus lisääntyy yhdessä nauravilla ihmisillä”, kertoo Aalto-yliopiston vieraileva professori Robin Dunbar Oxfordin yliopistosta.
Tutkimus tehtiin positroniemissiotomografian eli PET-kuvantamisen avulla. Tutkittavien verenkiertoon annosteltiin pieni määrä radioaktiivista merkkiainetta, joka sitoutuu aivojen opioidireseptoreihin. Merkkiaineen hajoamista aivoissa mitattiin PET-kameralla kahdesti: ystävien kanssa nauramisen jälkeen sekä yksin laboratoriossa vietetyn hetken jälkeen.
Tulokset julkaistiin -پä.
Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia ja European Research Council.
äپٴᲹ:&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;&Բ;
Mikko Sams
Professori
Aalto-yliopisto
mikko.sams@aalto.fi
puh. 050 521 5739
Lauri Nummenmaa
Professori
Turun PET-keskus
latanu@utu.fi
puh. 050 431 9931
Lue lisää uutisia
Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025
lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti
Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan
Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.