91

Uutiset

Mitä jos ihmisellä olisi kanan aivot – tai kanalla ihmisen?

Tieteen akateemikko, neurotietelijä ja Aalto-yliopiston emeritaprofessori Riitta Hari on vieraillut kouluissa Aalto-yliopisto Juniorin ja Tutkija tavattavissa -ohjelman kautta. Haastattelussa hän avaa tematiikkaa, joka syntyi vitosluokkalaisen tytön kysymyksestä: “Mitä jos ihmisellä olisi kanan aivot?”
Mitä jos ihmisellä olisi kanan aivot – tai kanalla ihmisen? Kuva: Margot Lepetit.
Mitä jos kanalla olisi ihmisen aivot? Kuvitus: Margot Lepetit.

Riitta Hari, kumpi oli ensin, muna vai kana?

Luulen, että muna oli ensin, ainakin biologiselta kannalta. Mutta se ei ollut kanan muna, sillä munia oli olemassa jo kauan ennen kanojen ilmaantumista maapallolle. 

Jos sinulla olisi kanan aivot, luuletko että sinun tekisi mieli lentää?

Tuskin. Kanatkin lentävät vain orrelle tai säikähtävät karkuun. Ja jos minulle olisi siirretty kanan aivot, mutta minulla ei olisi siipiä, sekin vähän rajoittaisi lentohaluja.

Luuletko, että ruokavaliosi muuttuisi, jos sinulla olisi kanan aivot?

Kyllä ruokamieltymykset varmastikin muuttuisivat. Siinä alkaisivat jyvät ja kaurahiutaleet maistua. Suklaa ei enää houkuttelisi. Mutta pelkästään aivojen vaihtaminen ei määrää sitä, mikä ruoka tuntuu hyvältä. Maku- ja hajuaisti ja jopa purutuntuma ovat tärkeitä. 

Luuletko, että kokisit silloin olevasi juuri kana?

Se onkin tosi vaikea kysymys. Jos ympärilläni ei olisi yhtään kanaa, en oikein usko, että minulla olisi kanafiilistä pelkästään aivojen takia. Kanakaverien lisäksi pitäisi olla myös aivoihin sopiva keho. Lisäksi minun olisi pitänyt kehittyä kanamaisuuteen elämäni aikana. Verkossa voi nähdä videoita karitsoista, jotka pomppivat kuin koiranpennut, kun ne ovat kasvaneet koirien kavereina.

Ihminen voi olla tietoinen ympäristöstään tai itsestään. Kanallakin on varmasti tietoisuutta, mutta siitä minkälainen käsitys kanalla on itsestään, emme me ihmiset pysty sanomaan juuta eikä jaata.

Riitta Hari by Ville Malja, Ateneum-lehti

Jos ympärilläni ei olisi yhtään kanaa, en oikein usko, että minulla olisi kanafiilistä pelkästään aivojen takia.

Riitta Hari

Miten nokkimisjärjestys muuttuisi kanamaisissa olosuhteissa?

Nokkimisjärjestys ei ole yhden yksilön tai yksien aivojen ominaisuus, vaan syntyy yhteisöissä. Siihen vaikuttaa se minkälaisia otuksia minun ympärilläni olisi. Jos tulisin ihmisen kokoisena ja kanan aivoisena kanatarhaan, niin joko minusta tulisi pomo suuren kokoni takia, tai sitten kaikki kanat säikähtäisivät ja minua alettaisiin syrjiä.

Luuletko, että suhteesi ympäristöön muuttuisi?

Kyllä varmasti, mutta se ei johtuisi pelkästään kanan aivoista, vaan myös kehosta. Miten aivoni ja kehoni kommunikoisivat keskenään? Haistaisinko, maistaisinko, kuulisinko? Millä tavoin voisin liikkua? Mitä voisin tehdä ympäristössä? Voisinko tarttua esineisiin, nokkia tai syödä lusikalla?

Luuletko, että sinun näkemyksesi meistä ihmisistä muuttuisi?

Todennäköisesti. Meidän näkemyksemme muista muotoutuu vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Jos olisin kanan ja ihmisen välimuoto, jonkinlainen hybridi, eikä ympärilläni olisi samantapaisia otuksia, en ehkä ymmärtäisikään, mitä kanat tai ihmiset ovat.  

Minkälaiset aivot kanalla on?

Kanan aivot ovat tosi pienet, mutta juuri kanan ympäristöön muovautuneet ja sopeutuneet. Linnut ovat älykkäitä, vaikkakaan kanat eivät ole ihan terävimmästä päästä. Kuitenkin kanat oppivat monenlaista, esimerkiksi erottamaan värejä, muotoja ja lukumääriä, ne muistavat mistä saa ruokaa ja ilmaisevat äänellään erilaisia tunteita ja varoituksia. Ne tunnistavat ja muistavat lukuisia lajitovereitaan ja myös ihmisiä. Ne osaavat hoivata, mutta voivat myös olla ovelia ja ilkeitä. Kuulema ne voivat jopa punastua.

Haluatko antaa jonkun ohjeen lapsille ja nuorille?

Olen yrittänyt välttää ohjeiden antamista, koska aivotutkijoiden ohjeita ja selityksiä on kaikkialla. Tiedon määrä kasvaa koko ajan ja käsitykset muuttuvat, joten haluan mieluumminkin kannustaa uteliaisuuteen. Kysymykset ovat kaiken tutkimuksen ja uuden ymmärryksen lähtökohta.

Riitta Hari julkaisi 4. huhtikuuta ihmisen aivoja ja mieltä käsittelevän ”Jos sinulla olisi kanan aivot” -kirjan. Kirjan viimeinen lause kuuluu näin: “Hyvän tutkijan ja maailmankuvan rakentajan tunnusmerkkejä ovat kysymykset, joita kukaan ei ole aikaisemmin kysynyt.” 

Aalto-yliopisto Junior

Aalto-yliopisto Junior on taidetta, tiedettä, teknologiaa ja taloutta lapsille, nuorille ja opettajille – opetuksen tueksi, omaksi iloksi ja innostuksen lähteeksi.

Tutustu Aalto-yliopisto Junioriin
Aalto Junior logo
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kaksi kuulokkeita käyttävää henkilöä istuu työpöydän ääressä ison näytön edessä hämärässä toimistossa.
۳ٱ𾱲ٲö, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Networking Hub käynnistyy – vaihda parhaita käytäntöjä ja opi kollegoilta eri puolilta Eurooppaa

Unite! Networking Hub järjestetään verkossa joka kuukauden kolmantena tiistaina, ja se on suunnattu Unite!-yliopistojen akateemiselle ja hallintohenkilöstölle.
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Hehkuva kaksosprosessori pimeällä emolevyllä, futuristisia valotehosteita ja yksityiskohtaista piirikaavassa.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan

Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Ilmakuva rannikkokaupungista, jossa on lukuisia rakennuksia, venesatama ja veneitä. Kaupunkia ympäröi vesi ja puut.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.