Mikä on yliopistojen suunta eduskuntavaalien jälkeen?
Puoluejohtajien suuri Eurooppa-keskustelu kokosi Helsingin yliopiston juhlasalin täyteen väkeä. Yksi vilkkaan ja ajoittain hyvinkin kiivaan keskustelun teemoista oli Suomen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiopolitiikka.
Pääpuolueiden puheenjohtajista paikalla olivat kaikki lukuun ottamatta Keskustan Juha Sipilää. Puheenvuoroja 18.3 pidetyssä paneelissa jakoi värikkäällä tyylillään kanadanranskalainen juristi ja kirjailija André Noël Chaker.
Mahdollisuus kansainvälisiin vaihtokokemuksiin huolestuttaa suomalaisopiskelijoita. Vaikka Erasmus-ohjelma on yksi EU:n menestystarinoista, ulkomaille lähtö on monelle opiskelijalle kaksiportaisen opintotuen tukikuukausien puitteissa hankalaa. Panelistit jakoivat huolen opiskelijoiden liikkuvuudesta ja pitivät yliopistojen kansainvälistymistä tärkeänä voimavarana. Moni puheenjohtaja myös kertoi saaneensa potkua omaan opiskeluunsa ulkomailta.
90 sekuntia pääministerinä
Kukin puoluejohtaja sai oman hetkensä Suomen seuraavana pääministerinä. Hetki kesti 90 sekuntia ja kyseessä oli pitchaus eli oman tiivistetyn idean myyminen kuulijoille. Erikoistehtävässä pääministeri tapasi juhlavastaanotolla Euroopan maiden johtajat, jotka hänen tuli vakuuttaa Suomelle merkittävästä asiasta.
Innostavaa mallia pitchaukseen näytti Aalto-yliopiston alumni Nelli Lähteenmäki, joka myi idean ihmiset globaalisti yhdistävästä ja elämän pienin askelin muuttavasta YOU-app-sovelluksesta. Omissa puheenvuoroissaan puoluejohtajat olivat huolissaan nuorisotyöttömyydestä, köyhyydestä ja verotuksesta. Esille nousivat niin ikään vapaa liikkuvuus, lisääntyvä maahanmuutto sekä päätösten läpinäkyvyys.
Yliopistot huippututkijoiden houkuttelijoina
Yliopistojen kilpailu hyvistä tutkijoista on tullut yhä globaalimmaksi. Aalto-yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnasta jo 30 prosentilla on kansainvälinen tausta. Provosti Ilkka Niemelä nosti esiin kysymyksen siitä, kuinka EU-alueen yliopistoista saataisiin yhä vetovoimaisempia muulle maailmalle sekä Euroopan huippuosaajille ja asiantuntijoille.
Vastauksissa korostui Euroopan sisäinen yhteistyö huippututkimusalojen vahvistamiseksi sekä Suomen omien tutkimuksen vahvuusalueiden löytäminen. Verotuskäytäntöjen tulisi helpottaa työperäistä maahanmuuttoa ja liikkuvuutta. Horizon2020-tutkimusohjelma nostettiin esimerkiksi siitä, että myös Suomessa on osattu priorisoida tutkimusta oikein.
Puoluejohtajien Eurooppa-keskustelun järjestivät Eurooppalainen Suomi ry, Helsingin yliopiston alumniyhdistys, Euroopan komission Suomen-edustusto, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Helsingin Sanomat oli tilaisuuden mediakumppani.
Kuva: Linda Tammisto, Helsingin yliopisto
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopisto jälleen Suomen ykkönen QS:n yliopistovertailussa
Maailman yliopistoista Aalto oli sijalla 114.
Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita
Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
FITech-verkostoyliopiston uusi hanke kehittää verkoston kykyjä jatkuvan oppimisen osa-alueella
FITechin uuden FITech FORWARD -hankkeen tavoitteena on kehittää verkoston jäsenyliopistojen kykyä luoda jatkuvan oppimisen ja pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa tekniikan alojen ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. Aalto-yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Vaasan yliopisto.