Henri Hentilä: Parasta tohtoriopinnoissa on vapaus
Nykyinen työ: Post-doc-tutkija professori Visa Koivusen tutkimusryhmässä.
"Väitöskirjassani tutkin salausavaimen generointia hyödyntäen langattomien kanavien (esim. WiFi tai 5G-verkot) fyysisiä ominaisuuksia. Kryptausprotokollat vaativat että jokaisella osapuolella on hallussaan jaettu salausavain, joka nimensä mukaisesti pitäisi olla salattu protokollan ulkopuolisille tekijöille. Tällaisen avaimen jakaminen/generointi onkin protokollan suurimpia haasteita. Nykyiset ratkaisut ovat laskennallisesti hyvin vaativia, minkä lisäksi ne ovat murrettavissa kvanttitietokoneilla. Väitöskirjassani tutkin vaihtoehtoista avaingenerointimenetelmää, jossa avain generoidaan verkkoprotokollan niin sanotulla fyysisellä kerroksella, ja tämä mahdollistaa ²õ±ð°ìä alhaisen laskennan että kvanttiturvallisuuden. Fyysisellä kerroksella tapahtuvaa avaingenerointia on siis tutkittu jo 90-luvulta asti, ja oma kontribuutioni on lähinnä teoreettisella puolella. Esimerkiksi olen tutkinut, kuinka tehokkaasti avainta on mahdollista generoida tietyssä kanavassa, kun ²õ±ð°ìä kommunikaatio että työmuisti ovat jossain määrin rajoitettuja.
Parasta tohtoriopinnoissa on vapaus. Saat itse päättää mitä tutkit ja miten (kuinka vapaasti nämä ovat valittavissa riippuu tietenkin ohjaajasta), eikä kukaan ole hengittämässä niskaasi, kun tuloksia ei heti synny. Toki tällainen vapaus tuo myös haasteita: olet tietyssä mielessä yksin ongelmasi kanssa, ja tutkimuksesi etenee vain oman käden kautta. Pakko myös mainita kaikki konferenssimatkat, joiden avulla pääsin vierailemaan ensimmäistä kertaa esim. Skotlannissa, Japanissa, ja Yhdysvalloissa.
Olin myös vuoden tutkimusvierailulle Princetonin yliopistossa (New Jersey, Yhdysvallat). Se oli todella mielenkiintoinen vuosi, joka vierähti ohi nopeammin kuin osasin odottaa. Opin myös arvostamaan paljon sellaisia asioita, jotka täällä Suomessa toimivat selvästi paremmin kuin siellä, esim. katuvalaistus. Suosittelen tällaista vierailua kaikille tohtoriopiskelijoille, jos se suinkaan on mahdollista.
Ohjeeni tohtoriopintoja harkitsevalle on, että mieti tarkkaan sinua kiinnostavia tutkimusongelmia, mutta myös sitä, kuka olisi sopivin ohjaaja. Jos koet, että tulet tarvitsemaan paljon tukea ohjaajaltasi, nuorempi ja vähemmän nimekäs professori olisi luultavasti parempi vaihtoehto, koska heillä on yleensä enemmän aikaa ja intoa pureutua tutkimusongelmasi teknisiin yksityiskohtiin kanssasi. Toisaalta, jos koet pärjääväsi hyvin itse, ja haluat paremmat mahdollisuudet verkostoitua, lienee vanhempi ja nimekkäämpi professori parempi vaihtoehto.
Suosittelen tohtoriopintoja kaikille niille, jotka ovat aidosti kiinnostuneita jostakin aiheesta ja haluavat perehtyä kyseiseen aiheeseen perinpohjaisesti. Aiheen ei tarvitse kiinnostaa joka näkökulmasta (esim. itseäni kiinnosti lähinnä tutkimusongelmani matemaattinen puoli), mutta on tärkeää, että aiheesta löytyy jotain sellaista, mitä koet oikeasti mielenkiintoiseksi.
On myös tärkeää, että olet riittävän itsepintainen ja et luovuta helposti. Välillä voi kestää kuukausia (tai kenties vuosia) ennen kuin työsi alkaa tuottamaan toivottua tulosta."