Latvuskartta paljastaa, onko kotisi lähellä tarpeeksi puustoa
Designs for a Cooler Planet 2025: Tutkijoiden latvuspeittoatlas osoittaa, miten huimia eroja puuston määrässä on pääkaupunkiseudulla
Kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja luontokadon eteneminen ovat globaaleja haasteita, joihin tarvitaan kiireellisiä ratkaisuja. Viherryttäminen ja esimerkiksi puuston turvaaminen ovat monihyötyisiä keinoja lisätä hiilensidontaa, lieventää kaupunkitulvia ja helleaaltoja, ja tukea ä ihmisten että muiden lajien hyvinvointia. Vaikka puiden hyödyt tunnetaan jo laajasti, niiden asema on kuitenkin uhattuna kaupungeissamme: puiden määrä vähenee, niitä kaadetaan ja vaurioitetaan eikä uusille puille varata aina riittävästi tilaa.
Osana Co-Carbon-hanketta Aalto-yliopiston tutkijat professori Ranja Hautamäki ja tutkijatohtori Antti Kinnunen ovat julkaisseet pääkaupunkiseutua esittävän ä , joka korostaa kaupunkipuustoa kriittisenä infrastruktuurina. Tutkijat haluavat ilmaista huolensa kaupunkipuuston tulevaisuudesta, ja tuoda näkyväksi puuston määrää ja jakautumista pääkaupunkiseudulla. Samalla he tuovat esille myös puuston tuottamia hyötyjä ä keinoja, miten vaalia tätä tärkeää puuomaisuutta.
Kartaston perusteella asukkaat voivat selvittää, miten paljon heidän kaupunginosassaan ja asuinkorttelissaan on puustoa. Kartasto paljastaa, että ylimmillään kaupunginosien latvuspeitto yltää jopa 75 prosenttiin – esimerkiksi Nuuksiossa – kun taas toisissa jäädään alle 4 prosenttiin, kuten esimerkiksi Sörnäisissä ja Kaartinkaupungissa.
Vertailukohtana voidaan pitää kansainvälistä suositusta, jonka mukaisesti kaupunginosien latvuspeiton tulisi olla vähintään 30 prosenttia ja tätä perustellaan nimenomaan helleaaltojen lieventämisen ja myös terveys- ja hyvinvointihyötyjen näkökulmasta.
”Latvuspeittokartat osoittavat selvästi, että lähivihreän ilmastohyödyt eivät jakaudu tasaisesti, mikä myös päättäjien pitäisi huomioida. Vastuu puista kuuluu kaupungin ohella myös asukkaille, jotka huolehtivat pihapuistaan. Kun pidämme yhdessä huolta puista, puut huolehtivat meistä”, sanoo maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki.
Tutkijoiden kaupunkipuumanifesti nostaa esiin konkreettisia keinoja, miten kaupunkipuustoa tulisi vaalia. On varmistettava, että kaavoitettavilla alueilla on riittävästi puustoa ä tunnistettava asuinalueita, joissa latvuspeittävyyttä tulee lisätä.
Latvuspeitto tulisi turvata erityisesti kaupunginosatasolla ja kortteleissa, sillä helleaaltojen ja kaupunkitulvien lieventäminen ä virkistyshyödyt ovat paikallisia. Latvuspeittoa tarvitaankin juuri lähellä kotia. Myös asukkailla ja kiinteistöjen omistajilla on tärkeä rooli tonttinsa puiden säilyttämisessä ja hoitamisessa ä uusien istuttamisessa.
1. Säilytä olemassa olevaa puustoa ja etenkin yhtenäisiä puustoisia alueita ja vanhoja puita. Kestää puulajista riippuen 40–60 vuotta, että puu saavuttaa täyden kokonsa. Uusi puu ei siten pitkään aikaan korvaa vanhaa.
2. Lisää puiden määrää ja lajikirjoa alueilla, joissa puita on niukasti tai se on yksilajista. Mitoita puistot, kadut ja pihat siten, että puita mahtuu. Näin voit varmistaa ilmastohyödyt pitkällä tähtäimellä.
3. Hoivaa puita ja suojaa runkoa ja juuristoaluetta liikenteeltä, auraukselta ja rakennushankkeilta. Kun puut elävät pitkään, niiden hyödyt moninkertaistuvat.
Näiden kolmen ohjenuoran avulla voidaan pitää huolta yhteisestä puuomaisuudestamme.
Latvuspeittokartta-projekti on esillä myös Designs for a Cooler Planet -näyttelyssä 5.9.–28.10.2025.
Designs for a Cooler Planet 2025: Tutkijoiden latvuspeittoatlas osoittaa, miten huimia eroja puuston määrässä on pääkaupunkiseudulla