LÄHIÖPRIDE-hankkeessa tutkitaan lähiömielikuvien ja rakennetun ympäristön suhdetta
äön tavoitteena on edistää lähiöympäristöjen kestävää korjaamista tunnistamalla niiden arvotekijöitä asukkaille ja osallisille. Hankkeessa tutkitaan lähiöihin liitettyjä mielikuvia sekä lähiöiden arkkitehtuuria ja maisema-arkkitehtuuria identiteettien rakennusaineena.
Hankkeessa pyritään tuottamaan tietoa lähiöympäristöihin liittyvistä mielikuvista ja identiteeteistä tutkimalla niiden muotoutumista, tunnistamalla tämänhetkisiä lähiödiskursseja, kartoittamalla erilaisia asuinalueidentiteettejä, niiden ajallisia muutoksia, ylisukupolvisia siirtymiä ja katkoksia sekä tutkimalla lähiöympäristöjen viheralueiden ja ulkotilojen merkitystä alueen asukkaille Espoon Matinkylän tapaustutkimuksessa.
Lähiöt ovat Suomen kaupungistumisen historian suurin yksittäinen murrostekijä, ja ne ovat nyt monet ehtineet puolen vuosisadan ikään. Alkuaan lähiö oli merkityksiltään positiivinen sana ja käsite. Siitä pyrittiin eroon 1960-luvun lopulta alkaen, jolloin se alkoi saada negatiivisia merkityksiä.
”Esimerkiksi Matinkylää markkinoitiin 1970-luvun alussa ”kaupunkina”, ei lähiönä, ja yhtä lailla nykyään sanasta pyristellään eroon, kun rakennetaan uusia alueita. Tämä on nähtävissä esimerkiksi Kruunuvuorenrantaa koskevassa julkisessa keskustelussa. Toisaalta vanhoissa lähiöissä nostaa päätään uudenlainen asuinalueylpeys, siitä tulee hankkeemme nimi äö”, toteaa hanketta vetävä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen.
Paikallisyhteisö mukana Matinkylän tapaustutkimuksessa
Espoon Matinkylän tapaustutkimuksessa osallistetaan paikallisyhteisöjä ja tarkastellaan mm. tilojen ja lähiympäristön merkitystä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin tukena. Lisäksi tutkitaan maisema-arkkitehtuurin ja kaupunkivihreän kulttuurisia ja kaupunkiekologisia resursseja ja luodaan keinoja näiden resurssien osallistavaan yhteiskehittämiseen ja vaalimiseen kaupunkisuunnittelussa, mm. soveltamalla alueellisen viherkertoimen menetelmää.
Hankkeen tulokset ja vaikuttavuus toteutuvat tutkimusartikkeleina, yleistajuisena keskustelualoitteena sekä suunnitteluun ja paikallisyhteisöille suunnattuina työpajoina.
Hanke osa lähiöohjelmaa
Alkuvuonna 2021 käynnistynyt kaksivuotinen hanke toteutetaan kahden yliopiston konsortiohankkeena. Hankkeen työryhmään kuuluvat Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta apulaisprofessori Panu Savolainen, tutkijatohtori Laura Berger, tutkijatohtori Ira Verma, professori Ranja Hautamäki sekä Turun kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila Turun yliopistosta. Hankkeessa työskentelee lisäksi useita projektityöntekijöitä, ja vuoden 2021 lopussa aloittaa yksi tutkijatohtori lisää.
Hanke kuuluu ympäristöministeriön Lähiöohjelmaan 2020–2022.
Instagram & Twitter: @lahiopride #lähiöpride
Lähiöohjelman hankkeita voi seurata sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #lähiöohjelma.
äپٴᲹ:
Panu Savolainen
Apulaisprofessori, FT, arkkitehti SAFA
panu.savolainen@aalto.fi
p. 050 475 6727
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopisto jälleen Suomen ykkönen QS:n yliopistovertailussa
Maailman yliopistoista Aalto oli sijalla 114.
Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita
Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia
Tutkimuksen mukaan LGBTQ+- eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille myönteinen henkilöstöpolitiikka voi merkittävästi vauhdittaa innovaatioiden syntymistä yhdysvaltalaisissa yrityksissä.