Koulutetaanko tulevaisuuden osaajat vähemmillä euroilla?
Tätä voisi kutsua tuottavuusloikaksi: 15 vuodessa Aalto-yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriöltä saama reaalinen eli inflaatiokorjattu perusrahoitus on vähentynyt yli kolmanneksen. Samana aikana yliopisto on kasvattanut opiskelijoiden määriä 40 prosenttia ja kansainvälisten julkaisujen määrää 50 prosenttia. Aallon tutkijat keräävät 140 prosenttia enemmän kansainvälistä, kilpailtua tutkimusrahoitusta kuin vuonna 2010.
Jatkossa tavoitteet kasvavat yhä, Suomeen tarvitaan lisää osaamista ja innovaatioita. Globaalit ongelmat vaativat tutkimukseen perustuvaa tietoa ja ratkaisuja. Koulutuksen mallimaana aiemmin tunnettu Suomi on jäänyt huolestuttavasti jälkeen monista maista nuorten korkeakoulutuksessa.
Vielä vuosituhannen alussa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista oli Suomessa 39 prosenttia ja maailman huippua, kun OECD-maiden keskiarvo oli 27 prosenttia. Nyt muissa OECD-maissa korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista on noussut keskimäärin 47 prosenttiin. Suomessa vastaava osuus on yhä 39 prosenttia.
Mutta tulevaisuuden tavoitteena on korkeakouluttaa vähintään puolet nuorista ikäluokkaa kohden.
Aalloltakin odotetaan opiskelijamäärien kasvattamista ja entistä enemmän yrittäjyyden ja innovaatioiden tukemista. Yliopisto on valmis kasvattamaan opintonsa aloittavien määrää peräti 40 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteisiin voi kuitenkin päästä vain riittävillä resursseilla.
Helpot tuottavuustoimet on tehty
Aalto-yliopisto aloitti vuonna 2010, samana vuonna kuin Suomessa tehtiin yliopistouudistus. Ensimmäiset vuodet olivat kasvavan julkisen rahoituksen aikaa. Sitten tulivat vuoden 2015 koulutusleikkaukset, jotka osuivat kipeästi yliopistoihin.
Nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa 54 prosenttia Aallon toiminnasta. Talousjohtaja Marianna Bom kertoo, että leikkausten aikaan Aalto osti kiinteistönsä valtiolta itselleen ja on sittemmin vähentänyt tiloja noin kolmanneksella ja vuokrannut niitä kumppaneilleen. Yliopiston toimintaa on mahdollistanut myös kilpailtu tutkimusrahoitus sekä omien rahastojen tuotot, joilla on kompensoitu julkisen rahoituksen laskua.
”Helpot tuottavuusparannukset on jo tehty. Hintaeroosio, jossa yliopistot saavat joka vuosi vähän vähemmän rahaa per tutkinto, pitäisi pysäyttää. Jos rahoitus putoaa, korkeakouluille tulee väärä insentiivi tiputtaa laatua. Meille on ehdottoman tärkeää, että emme tingi opetuksen ja tutkimuksen laadusta”, Bom sanoo.
Yliopistojen riittävä rahoitus on olennaista, jos aiotaan vastata paljon puhuttuun osaajapulaan. Kun houkutellaan aiempaa enemmän kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita maisterikoulutuksiin tai tohtoripilottiin, on tärkeää, että ihmisillä olisi myös aito mahdollisuus jäädä Suomeen ja työllistyä täällä.
Vapaa perusrahoitus on tärkeää
Suomessa vallitsee laaja yhteinen näkemys tutkimuksen tärkeydestä – ainakin periaatteessa. Viime hallituskaudella kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat ainutlaatuiseen päätökseen nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tästä kolmasosa olisi julkista rahaa ja kaksi kolmasosaa yrityksiltä.
Osa ministeriön perusrahoituksen jälkeen uupuvasta budjetista, eli toisesta puolikkaasta Aallon vuosibudjetista, kanavoituu esimerkiksi Business Finlandin ja Suomen Akatemian kautta.
”TKI-rahoitus tulee tyypillisesti projektirahana, jossa rahoittaja antaa 70–80 prosenttia kokonaiskustannuksista, ja yliopiston täytyy itse löytää 20–30 prosenttia. Jos saamme paljon projektirahaa, mutta emme pysty keräämään puuttuvaa osaa projektin toteuttamiseksi, yhteiskunnallinen hyöty jää saavuttamatta.”
Tieteessä laadukas rahankäyttö on pitkäjänteistä, koska tutkimustyö on pitkäjänteistä. Innovaatiot eivät synny tyhjästä, ja usein perustutkimus johtaa tuloksiin vuosikymmeniä aloittamisen jälkeen – tuloksiin, joista ei aloitushetkellä osattu edes haaveilla. Tutkimusinfrastruktuurit vaativat isoja investointeja, ja ne kehittyvät tieteen tuloksien ja teknologian edistymisen myötä.
Leikkausten vaikutus tulee esiin hiipivästi. Se hallitus, joka leikkaa, ei näe omalla kaudellaan seurauksia. Tilanne ei toki ole nykyisessä taloustilanteessa helppo. Julkista rahoitusta tarvitaan kipeästi moniin muihinkin kohteisiin.
Resurssit ovat tehokkaassa käytössä
Kun puhutaan yliopistorankingeista ja ihaillaan maailman huippuja, unohdetaan helposti, että huippujen resurssit ovat toista luokkaa kuin suomalaisten yliopistojen.
Suomessa saadaan nykyisillä resursseilla hämmästyttävänkin paljon aikaan, sanoo professori Hannu Seristö, Aallon ulkosuhteista vastaava avustava vararehtori.
Esimerkiksi Tanskan teknillisen yliopiston, DTU:n, kokonaisbudjetti on kaksinkertainen Aaltoon verrattuna, vaikka opiskelijoita on vähemmän. Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston rahoitus on lähes 19-kertainen ja henkilöstömäärä lähes viisinkertainen Aaltoon verrattuna, vaikka opiskelijamäärä on samaa luokkaa.
”Aina voidaan kysyä, kumpi on ensin, resurssit vai tulokset. Huippulaatu Stanfordissa tai Cambridgessa luonnollisesti vetää rahoitusta puoleensa, mutta joskushan sen laadun rakentamisen on täytynyt alkaa. Vähällä rahalla on haastavaa saada erinomaisia tuloksia”, Seristö sanoo.
Julkisen rahoituksen määrä heijastelee kansantalouden tilaa. Muut Pohjoismaat ovat Suomea vauraampia, ja esimerkiksi Tanska myös todella onnekas: yksityiset säätiöt rahoittavat yliopistotutkimusta isommalla rahalla kuin on koko Suomen yliopistosektorin budjetti.
Seristön aloitteesta Aallon kauppakorkeakoulussa muutama graduntekijä vertailee, millaisella panostuksella saadaan yliopistossa mitäkin tuloksia.
”Jos otetaan huomioon resurssit ja Suomen kustannustaso, Aalto edustanee maailman kärkitasoa. Täällä tehdään töitä paljon ja kunnianhimoisesti”, Seristö sanoo.
Varallisuutta tulevillekin sukupolville
Aalto-yliopistolla on noin 1,5 miljardin euron sijoitusomaisuus. Se on kertynyt lahjoittajilta ja kaikkia suomalaisia yliopistoja koskeneesta valtion vastinrahakampanjasta.
Merkittävä pääoma kertyi yliopistouudistuksen aikaan: Aalto sai elinkeinoelämältä ja alumneilta 200 miljoonaa euroa, johon valtio teki noin 500 miljoonan euron vastinsijoituksen. Aallon omaisuudessa on mukana myös kolmen fuusioituneen korkeakoulun aiempi rahasto-omaisuus.
Varallisuuden tuotot muodostavat noin 10 prosenttia yliopiston kokonaisrahoituksesta, ja niillä paikataan pudonnutta julkista rahoitusta.
”Voi syntyä käsitys, ettei yliopistolla ole ongelmaa, kun sillä on paljon varallisuutta. Mutta jos saamme pääomasta 6–7 prosentin tuoton, ja inflaatio on 3 prosenttia, vuosittain 2,5–3 prosenttia omaisuuden arvosta voidaan käyttää yliopiston toimintaan”, talousjohtaja Marianna Bom sanoo.
Itse inflaatiokorjattua pääomaa ei voi syödä, jotta varmistetaan tutkimuksen ja koulutuksen laatu tulevillekin sukupolville. Yliopiston oma ammattimainen tiimi sijoittaa varoja pääasiassa rahastojen kautta listattuihin ja listaamattomiin osakkeisiin sekä vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Lyhytaikaisissa rahamarkkinasijoituksissa ja käteisenä on varoja aina vähintään kahden vuoden tarpeiksi.
Euromääräisesti pienilläkin yksityisten henkilöiden tai yritysten tekemillä lahjoituksilla on kokoaan suurempi vaikutus. Vahva tase auttaa yliopistoa saamaan lainarahaa kampusinvestointeihin kilpailukykyisin ehdoin.
”Sen myötä olemme pystyneet rakentamaan kampuksesta innovaatioiden kehdon, jossa yliopisto ja startupit toimivat yhdessä yritysmaailman kanssa.”
Suuri osa yksityislahjoittajista tekee lahjoituksen vapaasti yliopiston käyttöön. Lahjoittaja voi myös valita tietyn alan ja tukea esimerkiksi tekoälyn tai kvanttiteknologian tutkimusta. Yhtenä uusista kohteista on yrittäjyyslahjoitusrahasto, joka tukee nousevia innovaatioita ennen niiden kaupallistamista.
”15 vuotta sitten yliopistoille lahjoittaminen oli uutta suomalaisessa kulttuurissa. Nyt tietoisuus on noussut. Erityisesti alumneilla on halua antaa takaisin opinahjolleen”, Bom sanoo.
Vaikutusta lahjoittamalla
Moni lahjoittaa hyväntekeväisyysjärjestölle, mutta voiko yksityinen ihminen tukea myös yliopistoa ja tiedettä? Kyllä voi, ja millä tahansa summalla. Kaikenkokoiset lahjoitukset ovat tervetulleita.
Anna Berg työskentelee Aallon viestinnässä av-tuottajana ja oli mukana valmistelemassa yliopiston uutta varainhankintakampanjaa. Samalla hän sai ajatuksen lahjoittaa itsekin.
”Mietin, että olisi kiva osallistua kaikkien näiden vuosien jälkeen, jolloin oma elämäni on kytkeytynyt yliopistoon.”
Berg on opiskellut kaksi maisterintutkintoa Aallossa: toisen tekniikan ja toisen taiteen alalta. Sen jälkeen hän on ollut lähes koko ajan yliopistossa töissä.
”Työssäni tiedeviestinnässä näen, mitä yliopistossa tehdään ja mietin, mitä kaikkea hyvää yhteiskunnalle tieteen tekemisestä koituu. Yhteiskunnan kehittämiseen osallistutaan tietysti verovaroilla ja äänestämällä, mutta lahjoitus on kohdennetumpi. Voi tuntea, että on päässyt vaikuttamaan”, Berg sanoo.
Vuolteenahot kannustavat opiskelijavaihtoon
Kauppakorkeakoulun alumnit Tuomo ja Tarja Vuolteenaho ovat tehneet erityisen aloitteen Aallon varainhankintakampanjaan.
Yhdysvalloissa asuva pariskunta lahjoittaa Kauppakorkeakoulun kansainvälisiin opiskelijavaihtoihin yhtä suuren summan kuin kaikki muut lahjoittavat yhteensä – miljoonaan Yhdysvaltain dollariin asti – vuoden 2025 loppuun mennessä. Mukaan lasketaan yksityishenkilöiden tekemien lahjoitusten lisäksi myös oman, yli 50-prosenttisesti omistetun yrityksen kautta tehdyt lahjoitukset.
”Korkeat elinkustannukset ja lukukausimaksut ulkomailla heikentävät intoa lähteä vaihtoon, joten haluamme kannustaa opiskelijoita tarttumaan rohkeasti tarjolla oleviin tilaisuuksiin”, Tarja Vuolteenaho sanoo.
”Olin itse Kauppis-vuosien aikana opiskelijavaihdossa Etelä-Carolinassa, ja Tuomo suoritti jatko-opintonsa Chicagossa. Kummankaan meistä ei tarvinnut maksaa lukukausimaksuja, vaan joko koulut tai yksityiset lahjoittajat kustansivat opintomme. Haluamme tarjota vastaavan mahdollisuuden nykyisille ja tuleville opiskelijoille.”
Artikkeli on julkaistu (issuu.com) toukokuussa 2025.
Teksti: Terhi Hautamäki
Kuvitus: Nikolas Palonen
Valokuvataiteilija Nikolas Palonen kuvitti yliopiston rahoituksesta kertovan artikkelin teoksilla, jotka hän on generoinut valokuvistaan rakentamilla tekoälymalleilla: ”Tekoälyn avulla generoidut kuvat esittävät arkkitehtuuria Otaniemen kampuksella. Niissä yhdistyy spekulatiivisuus: jokin mitä ei oikeasti ole olemassa. Teokset pitävät kuitenkin sisällään sirpaleita totuudesta, ihmisen ja ei-ihmisen välisen prosessin myötä totuus muuttuu joksikin muuksi. Se on uudenlainen totuus.”
Lahjoittamalla tukea kehitykselle
Jotta meillä olisi jatkossakin uraauurtavaa tutkimusta ja ennakkoluulottomia, periksiantamattomia tekijöitä, meidän on panostettava sekä pitkäjänteiseen perustutkimukseen että kohdennettuun innovaatiotyöhön. Jotta voimme jatkossakin tukea monitieteellisen ja luovan tutkimuksen tekijöitä sekä tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle konkreettisina kestävän kehityksen ratkaisuina, tarvitsemme toimia.
Lahjoita ja sijoitat tulevaisuuteen, josta voit olla ylpeä.
Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
Lahjoita hyvinvoivan yhteiskunnan turvaksi, Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja globaalien haasteiden ratkaisemiseksi.
Lue lisää uutisia
Haku FITech-verkostoyliopiston syksyn kursseille on käynnissä
Etsitkö opiskeltavaa syksyksi? Hae FITechin maksuttomille kursseille ja kehitä osaamistasi monipuolisten teemojen parissa!
Neljä uutta professoria aloitti työskentelyn Insinööritieteiden korkeakoulussa keväällä 2025
Uudet professorit esittäytyvät.
Suomeen perustettu ELLIS-instituutti rakentaa tekoälyn uusia perusteita
Tekoälyä ja koneoppimista vauhdittamaan TKI-toimintaa, parantamaan ihmisten ja koneiden välistä yhteistyötä sekä luomaan uusia tieteellisiä avauksia.