Kolme kiehtovaa asiaa avaruudesta – Minkä mysteerin ratkeamista avaruustutkija Joni Tammi odottaa?
Metsähovin radiotutkimusaseman johtaja Joni Tammi aloitti tähtitieteilijän uransa jo ensimmäisellä luokalla, kun hän piti luokalle esitelmän tähdistä. Sen jälkeen kaikki opiskeluvalinnat suuntasivat häntä tiettyyn suuntaan – avaruustutkijaksi.
Opiskeluaikoina Tammi tutustui tietokonesimulaatioon avaruustutkimuksessa Esko Valtaojan pitämällä kurssilla. Silloin vielä yksinkertaiset mallinnukset törmäävistä galakseista lumosivat Tammen. Hän päätti suuntautua teoreettiseen astrofysiikkaan ja avaruuden ilmiöiden mallintamiseen.
Tammelle avaruus on osa ympäristöämme, josta emme vielä tiedä tarpeeksi. Mikä avaruudessa kiehtoo häntä?
”Muistan, kuinka lapsena luin tietosanakirjaa isovanhemmillani. Siinä näytettiin, miten planeettojen liikeradat saadaan selville leikkaamalla kartiota eri suunnista. Planeettojen liike muodostaa ellipsin, kaukaiset komeetat puolestaan tekevät hyperbelin muodon, kun ne lähestyvät aurinkoa. On hämmästyttävää, miten niin massiiviset planeetat noudattavat matemaattisia muotoja. Matematiikan ja fysiikan kauneus kiehtoo minua vielä aikuisenakin.”
”Toinen avaruudessa minuun vetoava asia on sen suuruus tai vastakohtaisesti ihmisen pienuus. On lohdullista tietää olevansa pieni. Vaikka kuinka mokaisi omassa elämässä, auttaa kun vaan nostaa katseensa ylöspäin ja ajattelee, että kahden sadan kilometrin korkeudessa omia ongelmia ei enää näy.”
Joni TammiMatematiikan ja fysiikan kauneus kiehtoo minua vielä aikuisenakin.
”Kolmas tähtihetki on tulevaisuudessa. Minua kiinnostaa saada selville, miten mustan aukon synnyttämät voimat muuntuvat valoksi ja radiosäteilyksi. Olemme nähneet kuvan mustasta aukosta ja tiedämme, että mustan aukon synnyttämissä suihkuissa hiukkaset liikkuvat lähes valon nopeudella ja säteilevät voimakkaasti. Mutta emme tiedä, millainen prosessi tarkalleen saa tämän aikaan. Ja tämän tiedon saamiseksi tarvitsemme samanaikaisia havaintoja usealta eri taajuudelta, pitkältä aikaväliltä. Tämä ei vielä nykyisillä laitteilla onnistu.”
Lue lisää uudenlaisesta vastaanotintyypistä, jota on kehitetty viime vuosina Etelä-Koreassa ja mitä kaikkea sen avulla pystyttäisiin tutkimaan Metsähovissa. Laitteen hankkimiseen tarvitsemme lahjoittajien apua.
Uusi teknologia mullistaa tavan katsoa maailmankaikkeutta >>
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopiston Puustudion tulevaisuuden visiot Suomen arvokkaimmasta puusta esittäytyvät Suomen metsämuseo Lustossa
Visakoivu – Pirun puristama puu -näyttely on esillä Lustossa 15.3.2026 saakka.
Avoimen tieteen kohokohta keväältä: Aallon avoimen tieteen palkintojuhla
Kokoonnuimme A Gridiin juhlimaan Aallon avoimen tieteen palkinnon 2024 saajia ja keskustelemaan avoimesta tieteestä.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus
Samuel Kaski on saanut ERC:n rahoituksen uudenlaisen koneoppimisen kehittämiseen.