Julkinen taide herättää ja houkuttaa
Pääkuva: Gloria Lauterbach, ”Kreutzstrasse”, 2018. Kupari, teräs, koivu. Kreutzstrasse on kopio kuparisesta kattoelementistä, jonka voimakas myrsky repi alas kirkon katolta Zürichissä, Sveitsissä, 2015. Katon jäännökset on luotu uudestaan ja niiden seasta nousee koivun taimi.
Prosenttiperiaate on taidehankintojen rahoitusmalli, jossa noin prosentti rakennushankkeen määrärahasta käytetään taiteeseen.
Aallossa periaatetta sovelletaan niin uudisrakentamiseen, peruskorjauksiin kuin täydennys-ja infrarakentamiseen. Taidehankinnat tehdään joko ostamalla valmiita taideteoksia, tilaamalla paikkasidonnaisia taideteoksia tai järjestämällä taidekilpailu.
Hankittavalle julkiselle taiteelle on laadittu strategia ja visio, jotka pohjautuvat yliopiston strategiaan. Toiminta on suunnitelmallista ja järjestelmällistä. Peruskorjatulle Dipolille ja kahdelle kampuksen uudelle rakennukselle on määritelty omat teemansa eli taidekonseptinsa. Niitä on hiottu yhdessä rakennusten käyttäjien – yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden – kanssa.
Dipolin Radical Nature
Yliopiston päärakennuksen Radical Nature -taidekokoelma koostuu yli 30 teoksesta, jotka jotka on valittu arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnittelmaan Dipoliin.
Kokoelman nimi viittaa Dipolin villeihin ja vaihtelevan muotoisiin tiloihin, mutta myös ihmisten vastuuseen luonnon ja ympäristön hyvinvoinnista. Esimerkiksi taiteilija Renata Jakowleffin teoksessa tuhansien lasipisaroiden kimaltelevan kauneuden taustalla on huoli merten saastumisesta.
Taiteilijat ovat Aalto-yliopiston alumneja ja edustavat useita eri taiteenaloja. Valtaosa teoksista on nimekkäiltä pitkän linjan valokuvataiteilijoilta, kuten Elina Brotherus, Jorma Puranen, Ulla Jokisalo ja Ilkka Halso. Paikkakohtaisia, erityisesti Dipoliin suunniteltuja teoksia on kolme: Hans-Christian Bergin kineettinen akryyli-installaatio Color Space – Color Lensing Blind, Renata Jakowleffin lasiteos Blue ä Inni Pärnäsen vanerinen seinäornamentti Keto.
Peiliä, alumiinia, ruostumatonta terästä, sähkömoottorit. Insight tarjoaa alati muuttuvia näkökulmia katsojalle korostaen sitä, miten ympäristön voi nähdä eri tavoin ja miten yksikään tavoista ei ole muita parempi.
Väreen Global Equality
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uudisrakennuksen, Väreen, taidekokoelman teemat tuovat esille suomalaista tasa-arvoa mutta painottavat myös korkeakoulun vahvaa kansainvälisyyttä.
Konseptissa korostuu taiteen merkitys yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä.
Teosten aiheet käsittelevät muun muassa erilaisia identiteettejä, kansallisuuksia ja pakolaisuutta ä sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta. Työt ovat lähtökohtaisesti rohkeita ja puhuttelevia, koska ne sijoittuvat erityisesti taidealan nykyisten ja tulevien ammattilaisten tarkasteltaviksi.
Teoksia on runsaat 25. Mukana on teoksia alumneilta, entisiltä professoreilta ä opiskelijoilta. Materiaalien skaala on laaja: tekstiilitaidetta, keramiikkaa, valokuvaa, maalauksia, piirroksia ja veistoksia. Myös mediataide pääsee esille vaihtuvissa näyttelyissä infotauluilla ja näyttelytiloissa.
Paikkakohtaisia teoksia on kolme: Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen installaatio Insight, Kirsi Kaulasen ٱäٴDz Lumen ä opiskelija Gloria Lauterbachin veistos Kreutzstrasse, joka sijaitsee Väreen ja Kauppakorkeakoulun rakennuksen viereisessä betonimuurissa.
Laser-leikattua ja ruostumatonta terästä. Lumen yhdistää kovan teknologian luontoon ja naisellisuuteen. Paikkasidonnainen teos on yhteydessä arkkitehtoniseen tilaan venymällä lattiasta kattoon ja se lisääkoristeita muutoin suoriin linjoihin.
Kauppakorkeakoulun Human Approach
Taiteen keinoin halutaan luoda uutta identiteettiä ja sujuvoittaa sitä suurta muutosta, joka syntyy Kauppakorkeakoulun siirtyessä Helsingin Töölöstä Espoon Otaniemeen.
Korkeakoulun toiminnan ydinajatus on ihmisten välinen vuorovaikutus, ja sitä myös taidekonsepti kuvastaa. Se kunnioittaa historiaa, mutta katse on tulevaisuudessa. Esimerkiksi taiteilija Kirsi Kivivirran valkoisesta posliinisavesta valmistettavan teoksen materiaali viittaa Kauppakorkeakoulun entisen päärakennuksen julkisivun reliefiin. Teoksen nimi on Stage, ja sen tunnelma on lavastuksenomainen. Teos kuvaa paikkaa, joka antaa puitteet ihmisten ja ajatusten kohtaamiselle.
Teksti: Paula Haikarainen
Artikkeli on julkaistiin alun perin joulukuussa 2018 Aalto-yliopiston kampus -lehdessä.
Aalto-yliopiston kampuslehti
Kampuksen kehittämisen julkaisu tutkii mm. miltä Otaniemi näyttää vuonna 2050, vehreyden lisäämistä kampuksella ja miten startup-ekosysteemi toimii.
Lue lisää uutisia
Avoimen tieteen kohokohta keväältä: Aallon avoimen tieteen palkintojuhla
Kokoonnuimme A Gridiin juhlimaan Aallon avoimen tieteen palkinnon 2024 saajia ja keskustelemaan avoimesta tieteestä.
Aaltolaiset tyytyväisiä Kide-rakennukseen
Kide on koettu onnistuneena rakennuskokonaisuutena.
Sähkötekniikan korkeakoulun laitosjohtajat valittu
Tomi Laurila aloittaa sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtajana ja Tuomas Savolainen Metsähovin radio-observatorion johtajana. Ville Viikari ja Tapio Lokki jatkavat tehtävissään.