91�����

Miten päädyit opiskelemaan kemian tekniikkaa?

“Olen ollut pienestä pitäen kiinnostunut vähän kaikesta niin koulussa kuin harrastuksissakin. Minulla ei ollut lukion jälkeen mitään hajua, mitä haluaisin tehdä, enkä halunnut sulkea mitään mahdollisuuksia pois tai lukita loppuiäksi itseäni yhteen työnkuvaan. Ajattelin, ettei minusta ainakaan tule teekkaria.

Lukion jälkeen päätin hakea kauppakorkeakouluun, jossa opiskelinkin noin vuoden.  Havahduin, että haluan sittenkin konkreettisempaa substanssiosaamista jostakin alasta. Tuntui, että pelkällä kauppatieteellisellä tutkinnolla olisi vaikeaa esimerkiksi luoda teknisiä innovaatioita. Perheessämme oli useampia diplomi-insinöörejä, joten tuntui lopulta luontevalta hakea opiskelemaan materiaalitekniikkaa.”

Millaista opiskelu oli?

“Aalto-yliopistossa opiskeluyhteisö imaisi täysin mukaansa. Sovin hyvin porukkaan ja vielä valmistumisen jälkeenkin olen käynyt vuosittaisissa tapahtumissa, joita opiskelijayhdistyksemme järjestää koko kiltayhteisölle, myös alumneille. 

Opiskellessa huomasin myös, miten laaja-alaisesti tämä ala tarjoaa suuntautumisvaihtoehtoja. Oli kiva huomata, että koulutus avaa monia ovia. En itse tiedä vieläkään, mikä minusta lopulta tulee isona.”

Millaisia töitä olet urallasi tehnyt?

“Aloitin työurani Metso Outotecillä, jossa työskentelin noin 10 vuotta. Sosiaalisena ja puheliaana ihmisenä päädyin siellä nopeasti myyntitehtäviin. Vahvuuteni on ihmisten kanssa työskentely: olen omimmillani fasilitoimassa työpajoja ja keskustelemassa asiakkaiden kanssa. Koulutuksen ansiosta pystyn myyntitilanteissa keskustelemaan myös syvällisesti tekniikasta, vaikka minun ei tarvitse olla aiheen paras tekninen asiantuntija. 

Tällä hetkellä työskentelen teknologiapäällikkönä AFRY:llä, jossa johdan metalli- ja mineraalituotannon projekteja, kuten esimerkiksi akkukierrätyslaitosten tai uusien rikastamoiden suunnittelua. Työ on todella monipuolista: selvitämme uusien laitosten kustannuksia ja vaikutuksia aina infrastruktuurista kotkanpesiin asti. Asiakkaitamme ovat mineraalirikastamot ja metallijalostajat ympäri maailman.”

Miksi työsi on tärkeää?

“Vuonna 2035 kaikkien EU:n alueella myytävien uusien henkilö- ja pakettiautojen on oltava päästöttömiä. Käytännössä tarvitaan siis valtava määrä uusia sähköautoja, joihin tarvitaan akkumateraaleja, kuten erilaisia mineraaleja. Lisäksi esimerkiksi uusien tuulivoimaloiden ja aurinkopaneelien rakentamiseen tarvitaan merkittävä määrä metalleja, ja nämä metallit on tärkeää tuottaa mahdollisimman kestävästi.

Työssäni suunnittelen laitoksia, joissa näitä raaka-aineita valmistetaan ja kierrätetään. Metallit ja akkumateriaalit on saatava kierrätettyä paremmin ja käytettyä uusiksi, sillä muuten ne loppuvat kesken. Työssäni olen mukana mahdollistamassa materiaalien kiertoa.”

Millaisia valmiuksia materiaalitekniikan opiskelu on sinulle antanut urallasi? 

“Materiaalitekniikan opintosuunta on antanut minulle laaja-alaista ymmärrystä mineraalien rikastuksesta, metallien jalostamisesta sekä niiden merkityksestä tulevaisuudessa. Opinnoista sain valmiudet toimia tässä monipuolisessa ja kiinnostavassa teollisuuden kentässä, ja päästä mukaan tekemään tärkeitä ratkaisuja. 

Työt ja työtehtävät ovat tälläkin alalla hyvin vaihtelevia. Olen työskennellyt prosessiasiantuntijana, kokonaisvaltaisten teknologiaratkaisujen myyjänä, pitänyt esityksiä kansainvälisissä konferensseissa ja ollut suunnittelemassa rikastamoita ja akkukierrätyslaitoksia ympäri maailman. Olen päässyt myös matkustamaan paikkoihin, joissa ei muuten olisi tullut käytyä. Opiskelukavereitani työskentelee metallurgeina eli alan prosessien asiantuntijoina, korroosio- ja materiaalivalinta-asiantuntijoina, konsultteina, myyjinä, ja eri tavoin kiertotalouden parissa.”

Mitä terveisiä haluaisit lähettää opiskeluvalintaa pohtiville nuorille?

“Jos haluat päästä vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan maailma kehittyy ja miten selviämme esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, tämä on hyvä ala juuri siihen. Materiaalitekniikan opiskelu avaa ikkunan monipuoliseen työelämään, jossa on aito mahdollisuus päästä vaikuttamaan siihen, miltä tulevaisuuden teollisuus näyttää. Esimerkiksi mineraaleja ei ole loputon määrä, joten niitä pitää oppia käyttämään paremmin. 

Metalliala ei varsinaisesti ole mediaseksikkäin ala, ja moni näkeekin sen päästöjen kannalta ongelmana. Moni vastustaa jyrkästi esimerkiksi kaivoksia tai savupiipputeollisuutta. Kuitenkin kaikkiin päästöttömiin energiantuotantotapoihin tarvitaan merkittävästi harvinaisiakin metalleja. Tällä alalla onkin myös tärkeä rooli ilmastopäästöjen vähentämisessä maailmanlaajuisesti. Työskentelemällä teollisuudessa pystyt parhaiten vaikuttamaan sen kehittymiseen.”