91ÇàÇà²Ý

Uutiset

Ihmisten digitaaliset päivärytmit ovat yksilöllisiä

Tietoa digitaalisista rytmeistä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi persoonallisuuden tutkimisessa, tutkijat uskovat.

Kuva esittää kolmen eri henkilöin puheluiden päivärytmejä. Henkilöistä A on päiväaktiivinen, B aamuaktiivinen ja C yöaktiivinen. Musta viiva on keskiarvo, vihreät alueet näyttävät, milloin henkilö on keskimääräistä aktiivisempi ja punaiset alueet, milloin henkilö soittaa keskivertoa vähemmän.

Tänä päivänä ihmiset jättävät paljon digitaalisia jälkiä, joista nähdään esimerkiksi, miten ja milloin ihmiset viestivät keskenään. Niiden avulla voidaan myös havaita eroja kulttuurien ja yhteisöjen uni-, työ- ja vapaa-ajan rytmeissä.

Nyt tutkijoille on selvinnyt, että monien ihmisten digitaalisen aktiivisuuden rytmi on lähes kuin henkilökohtainen allekirjoitus.

– Yksilöt näyttävät noudattavan omaa rytmiään säännöllisesti, toteaa Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Talayeh Aledavood, jonka yhdessä professori Jari Saramäen ja Tanskan teknillisen yliopiston DTU:n professori Sune Lehmannin kanssa tekemä tutkimus Digital Daily Cycles of Individuals julkaistiin juuri Frontiers of Physics -lehdessä.

Yksilölliset rytmit havaittiin monessa eri anonymisoidussa tietoaineistossa niin sähköpostiliikenteessä, puheluissa kuin tekstiviesteissäkin.

– Lähes kaikissa tapauksissa yksilölliset rytmit eroavat huomattavasti keskiarvosta. Joku esimerkiksi soittelee lähinnä aamulla ja toinen taas keskipäivällä tai illalla, jatkaa Aledavood.

Maantiede vaikuttaa

Vielä ei ole täysin selvää, mistä rytmit aiheutuvat, mutta maantieteellisillä ja kulttuurisilla tekijöillä on selvästi vaikutusta. Tutkijat uskovat, että myös fysiologia – aamu- ja iltavirkkuus sekä päivänvalon mukaan muuttuva tarkkaavaisuus – saattaa vaikuttaa.

– Pidämme tätä tutkimusta hyvänä avauksena uusille tutkimuksille siitä, miten aktiivisuuskuviot liittyvät muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuten persoonallisuuteen tai liikkuvuuteen, sanoo Sune Lehmann.

Tulevaisuudessa tutkimustuloksia voidaan ehkä varovasti hyödyntää myös lääketieteessä. Esimerkiksi mielenterveyspotilaiden nopeat muutokset digitaalisissa rytmeissä saattavat vihjata tilanteen tarkistamisen tarpeesta.

– Tämän tutkimuksen yhdistäminen isoihin tietoaineistoihin voisi tuoda uusia ulottuvuuksia myös unitutkimukseen, toteaa Saramäki.

Tutkijat käyttivät digitaalisten rytmien tutkimiseen uutta lähestymistapaa. Toisin kuin aiemmissa yleisiin kaavoihin suuressa joukossa keskittyneissä tutkimuksissa, tässä etsittiin pitkäaikaisia yksilöiden välisiä eroja rytmeissä.

-artikkeli

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Professori Jari Saramäki
puh. 040 525 4285
jari.saramaki@aalto.fi

Tohtorikoulutettava Talayeh Aledavood
talayeh.aledavood@aalto.fi

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Henkilö lukee kirjaa ison valaistun 'A'-kyltin edessä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla

³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Metsä, jossa vihreä sammalpeitto ja ohuita puita, neliönmuotoinen mittakehä sammalen päällä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Satelliittikuvat paljastavat ennallistamisen vaikutukset turvemailla

Yli 20 vuotta kattava satelliittiaineisto osoittaa, että ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin vuosikymmenessä.