91ÇàÇà²Ý

Uutiset

Fuusioenergia pelastaa tulevaisuutemme? Totta vai tarua: viisi väitettä fuusiovoimasta

Viime viikolla fuusioenergian tuotannossa saavutettiin läpimurto; pienen polttoainepelletin fuusioreaktiossa vapautui enemmän energiaa kuin mitä reaktion tuottamiseen oli käytetty. Vaikka tuotettu energiamäärä oli pieni, on kyseessä silti merkittävä läpimurto. Esitimme tutkijoillemme Taina Kurki-Suoniolle ja Eero Hirvijoelle viisi väitettä fuusioenergiasta.
Nano cryostat

1. Fuusioenergia pelastaa maailman energiantuotannon tulevaisuuden.

Kurki-Suonio: Toivottavasti totta
On erittäin tärkeää ymmärtää, että energia-alalla suuret muutokset eivät voi tapahtua kovinkaan nopeasti; puhutaan pikemminkin vuosikymmenistä kuin vuosista. Energiajärjestelmä on varsin jäykkä, ja siksi avainasemassa on tällä hetkellä energian säästäminen. Tämä on kuitenkin ehdottomasti loistava uutinen. Mutta liikumme fuusiotutkimuksessa tuntemattomalla maaperällä, emmekä voi olla varmoja, mitä siellä odottaa.

2. Fuusioenergian tuotanto on täysin päästötöntä.

Hirvijoki: Tarua
Vaikka fuusioprosessi itsessään ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä, fuusioenergian tuottaminen ei ole täysin päästötöntä. Jokainen sähkön- tai lämmöntuotantoon käyttämämme teknologia tarvitsee rakennusmateriaaleja, ja tällä hetkellä raaka-aineiden tuotanto ei ole päästötöntä.

3. Kaikki fuusiotutkimuksen resurssit tulisi nyt ohjata tähän läpimurron tuottaneeseen fuusioteknologiaan.

Kurki-Suonio: Tarua
Sanonnan mukaan ei kannata laittaa kaikkia munia yhteen koriin ja se pätee myös tieteessä. Fuusioenergian hyödyntämiseksi tutkitaan kahta hyvin erinlaista teknologiaa: inertiaalista fuusiota (ICF), jossa nyt tapahtui tuo läpimurto, sekä magneettista koossapitoa (MCF). Näistä kahdesta MCF on edelleen huomattavasti lähempänä voimalaitosvalmiutta, vaikka edistyminen onkin ollut vähemmän dramaattista. MCF:ään perustuvia demolaitoksia, jotka tuottaisivat jo sähköä, on suunnitteilla paitsi Euroopassa myös ainakin Kiinassa, Koreassa ja Yhdysvalloissa. Niillä kaikilla on  omia erityispiirteitä, mutta ne perustuvat samaan periaatteeseen.

4. Aalto-yliopiston tutkijat tekevät maailmanlaajuisesti merkittävää fuusioenergiatutkimusta.

Kurki-Suonio: Totta.
Meillä on Aalto-yliopistossa kolme painopistealuetta: materiaalitutkimus, lämpötehokuormien hallinta ja suurenergiset hiukkaset. Kaikki tutkimuskohteet ovat fuusioenergian kannalta merkityksellisen tutkimuksen etulinjassa.

Hirvijoki: Totta.
Teemme Aallossa paljon simulaatioita ja nämä simulaatiot vaativat paljon laskentatehoa. Sellaisiin laskentatehoihin tarvittaisiin satojatuhansia tai jopa miljoonia tavallisia kannettavia tietokoneita. Tässä tekoäly astuu kuvaan. Tavoitteenamme on luoda yksinkertaistettuja malleja raskaammista perusperiaatteiden malleista, jotta voidaan kerätä ennusteiden tekemistä varten kaikkein merkityksellisimmät tiedot. Näin myös laskentataakkaa voitaisiin keventää. Simulaatioita eri puolilla maailmaa tekevillä tutkijoilla on yhteinen tavoite, jota voitaisiin viime kädessä kuvata eräänlaiseksi fuusiolaitteen lentosimulaattoriksi.

5. Kaikilla opiskelijoilla tulisi olla perusymmärrys energiasta.

Kurki-Suonio: Totta
Erilaisten energiantuotantomekanismien etujen ja haittojen puolueeton ymmärtäminen on ainoa keino turvata nuorten tulevaisuus. Siksi kaikkien opiskelijoiden tulisi saada peruskäsitys energia-alasta eli siitä, mitä voimme tehdä taataksemme ympärivuorokautisen, kestävän ja yhteiskunnan tarpeita vastaavan energiantuotannon. Nuoret voivat sitten päättää, kiinnostaako heitä jatkaa opintojaan jonkin energia-alan osa-alueen parissa.
 

Taina Kurki-Suonio on vanhempi yliopistolehtori ja ASCOT-tutkimusryhmän johtaja teknillisen fysiikan laitoksella. Hän työskentelee energia-asioissa myös EU-tasolla ESFRI:n energiastrategisen työryhmän varapuheenjohtajana.

Eero Hirvijoki on akatemiatutkija ja yliopistolehtori konetekniikan laitoksella.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö kävelee värikkään tiiliseinällä olevan muraalin ohi, katuvalot ja sähkölaitteet yläpuolellaan.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita

Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
Kaksi vaaleaa puista jakkaraa, joista toinen on suorakulmainen ja toinen pyöreä, neutraalia taustaa vasten.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston Puustudion tulevaisuuden visiot Suomen arvokkaimmasta puusta esittäytyvät Suomen metsämuseo Lustossa

Visakoivu – Pirun puristama puu -näyttely on esillä Lustossa 15.3.2026 saakka.
Five people with a diploma and flowers.
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen kohokohta keväältä: Aallon avoimen tieteen palkintojuhla

Kokoonnuimme A Gridiin juhlimaan Aallon avoimen tieteen palkinnon 2024 saajia ja keskustelemaan avoimesta tieteestä.
Kaksi toisiinsa liittyvää ympyräsilmukkaa; sininen 'Simulation DBTL loop', ruskea 'Real-world DBTL loop'.
Palkinnot ja tunnustukset, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu: