91ÇàÇà²Ý

Uutiset

Apulaisprofessori Arno Solin halusi jo lapsena tehdä rakentamistaan roboteista älykkäitä

Lapsuudenaikainen kiinnostus ohjelmointiin ja matemaattisiin malleihin jalostui vuosien saatossa reaaliaikaisen koneoppimisen ja sensorifuusion tutkimukseksi.
Arno Solin

Millaista tutkimusta teet?

Tutkin reaaliaikaisia koneoppimismalleja, aikariippuvia malleja sekä sensorifuusiota, informaation yhdistämistä eri sensorilähteistä. Esimerkiksi älypuhelimissa on paljon halpoja sensoreita, ja niiden tuottaman kohinaisen sensori-informaation seassa on paljon piilotettua tietoa. Tutkimuksessani pyrin yhdistämään ja jalostamaan tätä informaatiota reaaliaikaisesti.

Tutkimani koneoppimismenetelmät ovat lähellä signaalinkäsittelyä, ja reaaliaikaista sensorifuusiota sovelletaan esimerkiksi aivokuvantamisessa. Muun muassa MRI-laite tuottaa paljon ajassa muuttuvaa dataa, ja näillä menetelmillä voidaan vähentää häiritsevää kohinaa.

Minulla on yhteistyöprojekteja sekä akateemisessa maailmassa että teollisuudessa, jälkimmäisessä lähinnä sisätilapaikannukseen liittyen. Voin tuottaa sensorifuusion avulla reaaliaikaista paikkatietoa mobiililaitteen liikkumisesta vaikkapa kauppakeskuksessa tai lentokentällä.

Aallossa on vahvaa tämän alan tutkimusta ja synergiaa, esimerkiksi professori Aki Vehtarin bayesilaista tilastollista mallinnusta ja professori Simo Särkän signaalikäsittelyn tutkimusta. Särkän kanssa olemme marraskuussa julkaisemassa kirjan stokastisista differentiaaliyhtälöistä. Kirja soveltuu käytännönläheiseksi kurssikirjaksi tai itseopiskeluun.

Minulla oli lapsena valtava kiinnostus erilaisiin härveleihin.

Arno Solin

Miten sinusta tuli tutkija?

Minulla on ollut pienestä pitäen into kokeilla ja etsiä uusia ja jännittäviä juttuja. Suvussani on paljon tutkijoita ja kiinnostus akateemiseen uraan on aina ollut lähellä sydäntä. Tutkijan ura on siis aina ollut selvä sekä itselleni että muille.

Tekniikasta, ohjelmoinnista ja matemaattisista malleista olen ollut kiinnostunut jo lapsuudessani. Vietin lapsena usein aikaa isäni työpaikalla, Åbo Akademin hiukkaskiihdytinlaboratoriossa. Minulla oli valtava kiinnostus erilaisiin härveleihin. Rakentelin pahvilaatikoista hiukkaskiihdyttimiä, romuosista satelliitteja ja lopulta robotteja, joihin lisäsin elektroniikkaa juottamalla. Kun robotit eivät tehneet mitään itsestään, tuli tarve kehittää laskentaa, älykkäitä algoritmeja.

Kytemään lähtenyttä innostusta tuki se, että kävin peruskoulun ja lukion Steiner-koulussa. Koulu tuki ennakkoluulotonta asennetta tutkia ja keksiä uusia luovia ratkaisuja.

Mitkä ovat urasi kohokohtia?

Professuuri on mahtava asia. Olen lisäksi saanut urani aikana useita innostavia palkintoja, joista voisin mainita vuoden 2014 Kaggle-palkinnon koneoppimiseen liittyen. Parhaat kokemukset ovat kuitenkin projekteista, joissa on saanut tehdä tiimityötä loistavien tutkijoiden kanssa. Esimerkiksi monet hackathon-kokemukset ja sukupuiden tutkimukseen liittyvät projektit Eric Malmin kanssa ovat olleet hauskoja.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Tutkija ei voi koskaan tuudittautua johonkin olemassa olevaan tilanteeseen, vaan aina tulee olla kiinnostunut uudistamaan omaa tutkimusta. Uuden löytäminen tarkoittaa myös uusien haasteiden löytämistä.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Uusia mielenkiintoisia projekteja tulee koko ajan lisää. Esimerkkinä voisin mainita lisättyyn ja virtuaaliseen todellisuuteen liittyvän sensorifuusion, jossa yhdistetään konenäköön liittyvää kamerakuvaa ja liikeinformaatiota.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Vasemmassa kuvassa immuniteetti on paikallinen, kun oikeassa kuvassa se on satunnainen. Kuva: Jari Saramäen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti

Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.
Hehkuva kaksosprosessori pimeällä emolevyllä, futuristisia valotehosteita ja yksityiskohtaista piirikaavassa.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan

Kvanttilaskennan tehokkuusloikkaa ennakoivan tuloksen tekijät kannustavat muita tutkimusryhmiä toisintamaan kokeen.
Ilmakuva rannikkokaupungista, jossa on lukuisia rakennuksia, venesatama ja veneitä. Kaupunkia ympäröi vesi ja puut.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.
Kaavio, joka näyttää metasurfaceen jäähdytys- ja lämmitystehosteet, esimerkkejä valkoisista ja harmaista metasurfaces talvella ja pilvissä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat keksivät väriä ja lämpötilaa vaihtavan nanopilven, joka hämää lämpökameroita

Luonnon innoittamat metapinnat toimivat kuin pilvi mahdollistaen päiväsaikaan viilennyksen, lämmityksen ja lämpönaamioinnin – kaikki yhdessä ratkaisussa.