91�����

Aalto-yliopiston satelliittitiimi voi huokaista helpotuksesta: Aalto-2:n ensimmäinen signaali kuultiin 25. toukokuuta kello 15.54 Japanissa.

”Satelliitin irrotus tapahtui täsmälleen suunnitelmien mukaisessa aikataulussa. Satelliitti irrotettiin Kansainväliseltä avaruusasemalta Tyynenmeren päällä, ja se avasi antennit lähellä Etelä-Afrikkaa. Ensimmäinen signaalivahvistus saatiin Japanista”, kertoo projektin vetäjä, professori Jaan Praks.

”Signaalin nauhoituksessa erottuvat selkeästi morsekoodilla kirjaimet AALTO2. Näin satelliittimme signaali on helppo tunnistaa. Ensimmäinen ohjausyhteys saadaan satelliittiin jo varmaan tänään keskiyöllä, kun Aalto-2 on näkyvissä Espoosta”, lisää Aalto-yliopiston maa-asemaa operoiva opiskelija Petri Niemelä.

Signaalin nauhoituksessa erottuvat selkeästi morsekoodilla kirjaimet AALTO2. Näin satelliittimme signaali on helppo tunnistaa.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Projektiin osallistuu kymmeniä nanosatelliitteja, jotka laukaistiin satelliittiryppäänä matalalle kiertoradalle Kansainväliseltä avaruusasemalta 23. toukokuuta. Satelliittiparven on tarkoitus tutkia 90–320 kilometrin korkeudella sijaitsevaa alempaa termosfääriä, jonka läpi kulkiessaan ne mittaavat muun muassa yläilmakehän plasman ominaisuuksia ja hiukkasia. Satelliitit ohittavat yleensä nopeasti termosfäärin, ja joukkovoiman etu onkin siinä, että se pystyy keräämään yksittäistä satelliittia enemmän ja monipuolisempaa dataa.

Vain kahden kilon painoinen Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen.

Aalto-2:n matka kiertoradalla kestää noin puoli vuotta, minkä jälkeen se tippuu muiden missioon osallistuvien satelliittien tavoin ilmakehään ja palaa ilmanvastuksen voimasta.

Seuraavaksi Aalto-yliopistossa aletaan jännittää Aalto-1:n laukaisua. Aalto-1 on jo saapunut Intiaan, josta se laukaistaan PSLV-raketilla kesäkuussa.

Aalto-2:n avaruusmatkan vaiheet

18. huhtikuuta: Laukaisu Floridasta Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta.
22. huhtikuuta: Aalto-2:ta ja muita nanosatelliitteja kuljettava Cygnus-rahtialus telakoitui Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle.
25. toukokuuta: Aalto-2 vapautettiin Kansainväliseltä avaruusasemalta kiertoradalle
25. toukokuuta: Ensimmäinen signaali.

(spacecraft.aalto.fi)
(aalto1.fi)
Video: (youtube.com)
Video: (youtube.com)

Kuvat: Aalto-yliopisto / QB50

������ä�پ���ٴDz�:
Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

Petri Niemelä
Otaniemen maa-aseman päällikkö
Aalto-yliopisto
p. 050 400 4246
petri.niemela@aalto.fi

QB50 project has received funding from TEKES and the European Union’s Seventh Framework Programme for Research and Technological Development under grant agreement no [284427]. This publication reflects the views only of the authors, and the European Union cannot be held responsible for any use which maybe made of the information contained therein.