91ÇàÇà²Ý

Uutiset

Aalto-1:n aivot rakentuivat opiskelijavoimin

Päätietokone on satelliitin aivot, jonka kautta tieto kulkee avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.
softatiimi700x400_fi.jpg

Suomen historian ensimmäisen satelliitin Aalto-1:n rakentajat elävät jännittäviä vaiheita. Rakenteilla on lopullinen lentomalli ja pian opiskelijat näkevät työnsä tulokset tositoimissa. Tärkeimpiä projektin vaiheita on ollut satelliitin ja maa-aseman softakehitys. Ilman toimivaa tietoliikennejärjestelmää satelliitti ei lähetä tarvittavia tietoja Otaniemessä sijaitsevalle maa-asemalle.

Viiden vuoden aikana kehitystyössä on ollut mukana laaja joukko innokkaita opiskelijoita.

– Parasta projektissa on ollut se, että meillä on ollut mahdollisuus ja erityisesti rohkeutta kokeilla erilaisia ratkaisuja. Aina ne eivät ole olleet toimivia, mutta jokainen meistä on oppinut matkan varrella todella paljon, jatko-opiskelija Hannu Leppinen kertoo.

Kuvassa kesän aikana tietoliikennejärjestelmän viimeisissä vaiheissa mukana olleet rakentajat Otaniemen maa-asemalla. Vasemmalta oikealle ylärivistä alkaen: Petri Niemelä, Joonas Javanainen, Nuno da Silva, Henrik Forsten, Henry Sanmark ja Antti Kestilä.

Työtä vaatinut tietoliikennejärjestelmä on jo lähes valmis. Viimeiset osat lyödään lukkoon lähiviikkoina. Aalto-1, joka on CubeSat-standardia seuraava piensatelliitti ja mitoiltaan hieman maitopurkkia suurempi, sisältää paljon huipputekniikkaa. Satelliitin aivot eli päätietokone, joka on suunniteltu ja rakennettu opiskelijavoimin, välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.

– OBC:ksi (on-board computer) kutsutussa piirilevyssä on itse asiassa kaksi samanlaista Linux-pohjaista päätietokonetta. Mikäli ensimmäiseen käytössä olevaan päätietokoneeseen tulee virhetilanne, voimme ottaa käyttöön toisen samanlaisen, Leppinen sanoo.

Kesän aikana tietoliikennejärjestelmän lisäksi tiimi keskittyikin erityisesti virhetilanteiden käsittelyyn eli siihen, millaisia ongelmatilanteita keskustietokoneen aivoissa voisi syntyä, ja miten varajärjestelmään tarvittaessa siirryttäisiin.

– Ohjelmistoa voidaan päivittää jonkin verran vielä jopa avaruudessa, mutta toivomme, että joudumme turvautumaan tähän mahdollisimman vähän, sillä se on aina riski. Tällä hetkellä kaikki kuitenkin näyttää olevan kunnossa. Tällaisessa projektissa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja Aalto-1-projektia on ollut kehittämässä viiden vuoden aikana yli sata ihmistä. Näyttäisi siltä, että olemme saaneet kokonaisuuden toimimaan, Leppinen toteaa tyytyväisenä.

Lentomallin rakentumista voi seurata Twitterissä ja Facebookissa

Aalto-1 on opiskelijasatelliittiprojekti, jota vetää Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun radiotieteen ja -tekniikan laitos. Aalto-1 vie avaruuteen testattavaksi merkittävää suomalaista avaruusosaamista. VTT:n kehittämää uudenlaista spektrometrilaitetta käytetään ympäristön kaukokartoittamiseen ja Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijoiden rakentama säteilymittaria säteilymittauksiin. Aalto-1 testaa myös Ilmatieteen laitoksen kehittämää sähköstaattista plasmajarrua kiertoradan alentamiseksi.



  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö kävelee värikkään tiiliseinällä olevan muraalin ohi, katuvalot ja sähkölaitteet yläpuolellaan.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita

Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
Kaksi vaaleaa puista jakkaraa, joista toinen on suorakulmainen ja toinen pyöreä, neutraalia taustaa vasten.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston Puustudion tulevaisuuden visiot Suomen arvokkaimmasta puusta esittäytyvät Suomen metsämuseo Lustossa

Visakoivu – Pirun puristama puu -näyttely on esillä Lustossa 15.3.2026 saakka.
Five people with a diploma and flowers.
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen kohokohta keväältä: Aallon avoimen tieteen palkintojuhla

Kokoonnuimme A Gridiin juhlimaan Aallon avoimen tieteen palkinnon 2024 saajia ja keskustelemaan avoimesta tieteestä.
Kaksi toisiinsa liittyvää ympyräsilmukkaa; sininen 'Simulation DBTL loop', ruskea 'Real-world DBTL loop'.
Palkinnot ja tunnustukset, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu: