Väitös taloustieteen alalta, KTM Arttu Ahonen

Väitöskirjan nimi: Essays on climate policy and transportation
Tohtoriopiskelija: Arttu Ahonen
³Õ²¹²õ³Ù²¹±¹Ã¤¾±³Ù³ÙäÂáä: Prof. Moritz Drupp, ETH Zurich / Hampurin yliopisto
Kustos: Prof. Matti Liski, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, taloustieteen laitos
Tieliikenne on merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde ja hankala sektori päästövähennyksien kannalta, sillä ne vaativat yksittäisten kuluttajien massaa investoimaan puhtaampiin teknologioihin tai vähentämään ajokilometrejään. Hiilen hinnoittelu voi periaatteessa tuottaa päästövähennyksiä kustannustehokkaasti kannustamalla yksilöitä sopeutumaan itselleen halvimmalla tavalla, mutta sen kustannukset jakautuvat väestössä laajalle ja epätasaisesti, ja ovat erityisen näkyviä, mikä johtaa poliittisiin ongelmiin ja huoliin oikeudenmukaisuudesta.
Tämä väitöskirja koostuu kolmesta esseestä, jotka tarkastelevat ajoneuvorekisteriin perustuvan yksilötason autonomistus- ja ajokilometriaineiston avulla näitä tulonjaollisia ja poliittisia haasteita, sekä vähemmän kiistanalaisten paikkoihin kohdistuvien toimien – esim. julkisen liikenteen investointien – potentiaalia vaikuttaa yksilöiden autoilupäätöksiin.
Ensimmäinen essee hyödyntää yksityiskohtaista demografista dataa kuvaillakseen kuka Suomessa maksaa polttoaineveroja, ja kuinka ennustettavissa verotaakat ovat kotitaloustasolla. Toinen yhdistää tähän aineistoon ministeriöyhteistyössä toteutetun kyselyn selvittääkseen, onko polttoaineiden hintoja nostavan ilmastopolitiikan kannatusta mahdollista lisätä äänestäjien henkilökohtaiseen etuun tähtäävän kohdennetun kompensaation avulla. Kolmas tutkii pitkän asuinpaikkapaneelin avulla nykyisten ja entisten asuinpaikkojen yhteyttä ajokilometreihin.
Tuloksia yhdistää yksilöiden vahva idiosynkraattisuus niin ajotottumuksissa kuin halukkuudessa maksaa liikenteen päästöjen vähentämisestä. Tämä tekee verotaakkojen tasaamisesta tai hiilen hinnoittelun kannatuksen nostamisesta kompensaatioita kohdentamalla hankalaa, ja varoittaa luottamasta liikaa paikkoihin kohdistuviin toimiin välittömänä ilmastotyökaluna. Toisaalta lapsuuden naapurustot selittävät ajotottumuksia verrattain hyvin, ja joukkoliikenteen saatavuus on parhaiten korkeampien polttoainehintojen hyväksyntää ennustavia tekijöitä, joten investoiminen vaihtoehtoisiin kulkumuotoihin voi muokata tottumuksia pidemmällä aikavälillä, madaltaen samalla hiilen hinnoittelusta äänestäjille koituvia kustannuksia. Ihmiset ovat myös keskimäärin yllättävän valmiita hyväksymään korkeampia polttoainehintoja kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, ja tasasummaisilla kompensaatioilla voidaan lyhyellä aikavälillä lisätä kannatusta ja varmistaa progressiivinen tulonjako.
Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 10 päivää ennen väitöstä):
Yhteystiedot:
Arttu Ahonen
arttu.ahonen@aalto.fi