#KIRAilmasto: LOIKKA - Betonin hiilidioksidipäästöjen puolittaminen
LOIKKA
LOIKKA-hankkeessa keskitytään ensisijaisesti masuunikuonan hyödyntämiseen. Masuunikuona on erittäin tehokas seosaine ja sitä voidaan käyttää betonissa suuria määriä. Siten masuunikuonalla voidaan vähentää merkittävästi betonin valmistuksen päästöjä.
LOIKKA-hanke koostuu Aalto-yliopiston tutkimushankkeesta ja viidestä yrityshankkeesta. LOIKKA -hanketta rahoittaa Business Finland ja rahoitus kohdistuu RRF-hakuun ”Vähähiilinen rakennettu ympäristö”. Hankkeessa ovat mukana seuraavat yritykset:
• Finnsementti Oy
• Elematic Oyj
• Lammin Betoni Oy
• Betolar Oyj
• Joutsenon Elementti Oy
Aalto-yliopiston tutkimushanke on julkinen ja yritysten hankkeet ovat luottamuksellisia. Aalto-yliopiston tutkimushanketta rahoittava Business Finlandin lisäksi:
• Betoniteollisuus ry
• Talonrakennusteollisuus ry
• Väylävirasto
LOIKKA-hanke aloitettiin 1.3.2022 ja se päättyy 28.2.2024. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 3,4 Milj. €.

Aalto-yliopiston tutkimushankkeessa on viisi alaprojektia:
- Vähähiilisten betonien lujuudenkehitys
- Vähähiilisten betonien säilyvyysominaisuudet
- Betonien optimointi CO2-päästöjen kannalta
- Vähähiilisten betonien tuotantotekniikka
- Tulevaisuuden ratkaisut betonin CO2-päästöjen vähentämiseksi
Osaprojekti 1: Vähähiilisten betonien lujuudenkehitys
Osaprojektin tavoitteena on varmistaa vähähiilisten betonien riittävän nopea lujuudenkehitys. Tavoitteena on saavuttaa vähähiilisillä betoneilla vastaava lujuudenkehitys kuin CEM II/B-tyypin sementillä saavutetaan. Osaprojektissa tutkitaan kiihdyttimien, aktivaattorien sekä lämpökäsittelyn vaikutuksia vähähiilisen betonin lujuudenkehitykseen, pääpainon ollessa 48 ensimmäistä tuntia. Osaprojektin vastuullinen tutkija on TkT Anna Antonova ja lisäksi tohtoriopiskelija Ekaterina Illarionova tekee väitöskirjatutkimustaan vastaavasta aiheesta.
Osaprojekti 2: Vähähiilisten betonien säilyvyysominaisuudet
Osaprojektin tavoitteena on varmistaa vähähiilisten betonien säilyvyysominaisuudet erilaisissa ympäristöolosuhteissa. Tavoitteena on myös selvittää mahdolliset rajoitukset vähähiilisten betonien käytölle ankarissa sääolosuhteissa. Osaprojektin ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin sideaineen kuonamäärä vaikutuksia betonin pakkasenkestävyyteen sekä puristuslujuuteen. Toisessa vaiheessa keskitytään tutkimaan testausajankohdan sekä vanhentamisen vaikutuksia kuonabetonin pakkassuolakestävyyteen. Osaprojektin vastuullinen on TkT Fahim Al-Neshawy ja tutkimusta tekee DI Ahsan Iqhal.
Osaprojekti 3: Betonin optimointi CO2-päästöjen kannalta
Osaprojektin tavoitteena on aikaansaada CO2-päästöjen vähennyksiä reseptioptimoinnin avulla. Osaprojektissa tärkeänä yksittäisenä tekijänä on kiviaineksen laadun vaikutukset betonin sideaineen määrään ja sitä kautta betonin CO2-päästöihin. Osaprojektin vastuullinen on prof. Jouni Punkki ja tutkimustyötä tekee tohtoriopiskelija Ville Repo.
Osaprojekti 4. Vähähiilisten betonien tuotantotekniikka
Osaprojektin tavoitteena on kehittää ja optimoida tuotantotekniikka vähähiiliselle betonille. Vähähiiliset betonit tulevat vaikuttamaan merkittävästi betonirakenteiden valmistusketjuun ja tarvitaan merkittäviä muutoksia valmistustekniikoihin. Tutkimusten painopiste on vähähiilisten betonien lujuudenkehityksessä työmaaolosuhteissa sekä vähähiilisten betonien työstettävyysominaisuuksissa. Osaprojektin vastuullinen on prof. Jouni Punkki ja Aleksi Rantala tekee diplomityötään aiheesta.
Osaprojekti 5. Tulevaisuuden ratkaisut betonin CO2-päästöjen vähentämiseksi
LOIKKA-hankkeen lähtökohtana on vähähiilisten sideaineiden laajamittainen käyttöönotto ja sideaineiden osalta keskitytään seostettuihin sideaineisiin. Kuitenkin hankkeessa halutaan kartoittaa myös muita mahdollisuuksia sideaineen päästöjen vähentämiseksi. Vähäpäästöisten sementtien kehittyminen nähdään pidempikestoisena prosessina. Lopullisena tavoitteena on lähes päästötön sideaine ja tähän tullaan tarvitsemaan muitakin toimenpiteitä kuin sementtien seostaminen.
Osaprojektissa kartoitetaan muita kuin seossementtien ja seosaineiden laajamittaiseen käyttöön perustuvia mahdollisuuksia betonin CO2-päästöjen vähentämiseksi. Osaprojektin vastuullinen on prof. Jouni Punkki ja kartoitusta tekee TkT Tuomas Alapieti.
Yhteystiedot:
14.3.2023 pidettiin LOIKKA-hankkeen puoliväliwebinaari, jossa käytiin kattavasti läpi Aalto-yliopiston tutkimushankkeen tuloksia ensimmäisen vuoden ajalta.
Webinaari esityskalvot sekä videotallenteet on ohessa:
- LOIKKA-projekti – Jouni Punkki, Aalto-yliopisto [PDF] []
- Sementtiteollisuuden toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi – Esa Heikkilä, Finnsementti Oy [] []
- Early strength development of low-carbon concrete – Anna Antonova ja Ekaterina Illarionova, Aalto-yliopisto [PDF1] [PDF2] []
- Frost resistance of low-carbon concrete – Ahsan Iqhal, Aalto-yliopisto [PDF] []
- Kiviaineksen vedentarpeen arviointi – Ville Repo, Aalto-yliopisto [PDF] []
- Vähähiilinen betoni työmaalla – Aleksi Rantala, Aalto-yliopisto [PDF] []
- Tulevaisuuden mahdollisuudet betonin CO2-päästöjen vähentämiseksi – Tuomas Alapieti, Aalto-yliopisto [PDF] []
Diplomi työt
- Iqbal, Ahsan (2022). Durability properties of low-carbon concrete []
- Orfanoudaki, Ioanna (2023). Effects of accelerators on early strength development of low-carbon concretes []
Julkaisut Betoni-lehdessä
- Vähähiilisten betonien säilyvyysominaisuudet [].
- Kiihdyttimien vaikutus vähähiilisten betonien lujuudenkehitykseen []
LOIKKA hankeen videoita

Ota yhteytä
