91ÇàÇà²Ý

Rakennetun ympäristön laitos

Jätevedenkäsittelyn ilmastovaikutus Suomessa (CIS-Fin)

CIS-Fin-tutkimusprojektissa keskitytään kasvihuonekaasupäästöjen pitkäaikaismittaukseen keskitetyillä jätevedenpuhdistuslaitoksilla.
Kasvihuonekaasupäästöjen mittaus jätevedenpuhdistusprosessista kaasua keräävällä kuvulla.

Jätevedenkäsittelyprosesseissa muodostuu suoria kasvihuonekaasupäästöjä, erityisesti hiilidioksidia (CO2), metaania (CH4) ja typpioksiduulia (N2O). Suorat CO2-päästöt muodostuvat orgaanisen aineksen biologisissa hapettumisprosesseissa, ja niitä pidetään biogeenisinä päästöinä. Sen sijaan metaani ja typpioksiduuli ovat vahvoja kasvihuonekaasuja, jotka kasvattavat jätevedenpuhdistamoiden ilmastovaikutusta. 

Monien maiden ja kuntien asettamien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi myös jätevedenkäsittelyn kasvihuonekaasupäästöjä on tärkeää vähentää. Päästötason on kuitenkin todettu vaihtelevan merkittävästi eri puhdistamojen ja prosessien välillä. Toistaiseksi päästötasoa voidaan arvioida luotettavasti vain puhdistamokohtaisilla kasvihuonekaasupäästöjen mittauksilla. Näin voidaan myös selvittää mahdollisia päästövähennystoimia.

CIS-Fin-projektissa tehdään kaksi yli vuoden mittaista kasvihuonekaasupäästöjen mittauskampanjaa kahdella suomalaisella täyden mittakaavan jätevedenpuhdistamolla. Kerättyä dataa hyödynnetään prosessimallin kehittämiseen työkaluksi päästötason arviointiin ja päästövähennystoimien suunnitteluun ilman tarvetta mittaville puhdistamokohtaisille päästömittauksille.

Kasvihuonekaasupäästöjen pitkäaikaismittaus

Gasmet GT5000 Terra -kaasuanalysaattori

Monikaasuanalysaattori

Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksessa käytetään Gasmet Technologies Oy:n GT5000 Terra -monikaasuanalysaattoria, jolla voidaan mitata useita kaasumaisia yhdisteitä (CO2, CH4, N2O...) samanaikaisesti. Mittaus perustuu Fourier-muunnosta hyödyntävään infrapunaspektrometriaan (FTIR).

Kupumittaus jätevedenkäsittelyssä vapautuvasta kaasusta

Kaasua keräävät kuvut

Jätevedenkäsittelyprosessista vapautuvaa kaasua kerätään altaissa kellutettavilla kuvuilla. Eri kasvihuonekaasujen pitoisuuksien määrittämiseksi kaasu johdetaan kaasuanalysaattorille putkia pitkin. Mittauksessa käytetään kolmea kupua mittauksen kattavuuden kasvattamiseksi. Venttiilillä säädellään kaasun virtausta analysaattorille vain yhdestä kuvusta kerrallaan.

Sumo-prosessimalli jätevedenkäsittelyprosessista

Prosessimallinnus

Kasvihuonekaasupäästöjen pitkäaikasmittauksista saatavaa dataa hyödynnetään prosessimallin kehityksessä. Tavoiteena on tehdä prosessimallista työkalu päästötason arviointiin ja päästövähennystoimien suunnitteluun jätevesiprosesseille Suomen olosuhteissa. Prosessimallin pohjana käytetään Dynamita SARL:n SUMO jätevesisimulointiohjelmistoa.

Kuva merimaisemasta

Jätevedenpuhdistamojen ympäristövaikutus

Puhdistamoilla tehtävien kasvihuonekaasumittauksien lisäksi projektissa tutkitaan jätevedenpuhdistamojen ympäristövaikutuksia vesistöissä, joihin käsitelty jätevesi johdetaan. Kasvihuonekaasupäästöjä mitataan vesistöissä lähellä käsitellyn jäteveden purkupistettä sekä kauempana referenssipisteissä. Tutkimus tullaan toteuttamaan yhteistyössä Oulun yliopiston vesi, energia ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön kanssa.

Rahoitus ja yhteistyötahot

CIS-Fin-projektia rahoittaa . CIS-Fin on Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston välinen yhteistyöprojekti. Aalto-yliopistossa tutkimus keskittyy keskitetyn jätevedenkäsittelyn kasvihuonekaasupäästöihin, kun taas . Kasvihuonekaasupäästöjen pitkäaikaismittauksia keskitetyillä jätevedenpuhdistamoilla tehdään Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla sekä Paroisten jätevedenpuhdistamolla.

Logo of Maa- ja vesitekniikan tuki
Logo of the Water, Energy and Environmental Engineering unit of University of Oulu
Logo of Turun seudun puhdistamo Oy
Logo of HS-Vesi

Publications

Sieranen, M., Hilander, H., Haimi, H., Larsson, T., Kuokkanen, A. & Mikola, A. 2024 Water Science & Technology

Sieranen, M. & Hilander, H. 2023 Vesitalous

Read more

Wastewater Treatment Technologies

Jäteveden käsittelyteknologiat

Ryhmä kehittää kestäviä jätevedenkäsittelymenetelmiä. Jäteveden sisältämiä arvokkaita resursseja täytyy hyödyntää turvallisesti kuormittamatta ympäristöä. Aalto lahjoitusprofessuuri 2018 – 2028.

Rakennetun ympäristön laitos
Carbon sink

Jätevedenkäsittelyn ilmastovaikutus

Jätevedenpuhdistus on vielä tällä hetkellä yksi yhteiskunnan suurista energiankuluttajista ja merkittävä pistelähde CO2-päästöille.

Insinööritieteiden korkeakoulu
  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu