91�����

Tietotekniikan professori Janne Lindqvist on menestynyt tutkijana tekemällä sekalaisesti kaikkea, mikä häntä kiinnostaa. Mutta mistä tietää, miltä sivupolulta löytyy se kaikkein olennaisin ongelma? Jos tutkijana haluaa muokata maailmaa, mitä reittiä se tehdään?

Janne Lindqvist on Aalto-yliopiston tietotekniikan professori ja johtaa Helsingin yliopiston ja Aallon yhteistä HAIC-kyberturvallisuusinstituuttia. Lindqvist on myös ensi vuonna aloittavan Aallon teknillisen psykologian koulutusohjelman vastuuprofessori.

Grinding can feel motivating, rewarding and even exciting in a game, but in real life it’s often just boring. So why do we react to computer games so vigorously? How do you design such experiences? What emotions are 'good' and when is too much too much?

Elisa Mekler is a game psychologist and an assistant professor in Human-Computer Interaction at Aalto university, who cried a lot at the end of a Super-Nintendo game back in the 90’s. Her main focus is in user experience and emotions in games.

Tekniikalta odotetaan virheetöntä suoritusta laintulkinnassa. Jotta sitä voi edes tavoitella, pitää kysyä suuria kysymyksiä. Miksi yhteiskunta toimii näin ja mihin oikeastaan pyritään, ihmisen hyvinvointiin vai johonkin muuhun? Kuka tekee objektiivisimmat päätökset? Kun teknologia kulkee kuin luotijuna, miten laki ehtii ikinä mukaan?

Anna-Mari Rusanen on Suomen tekoälykeskus FCAI:n asiantuntija ja kognitiotieteen yliopistonlehtori digitaalisten ihmistieteiden osastolla. Hän työskentelee myös erityisasiantuntijana valtionvarainministeriössä ja on mukana EU-komission tekoälyasetuksen luomisessa.

Litteraatio tulossa

Samalla, kun lihantuotanto, lentäminen ja yksityisautoilu saavat pahaa silmää, Netflix-bingetys ja jatkuva tsättäily ovat vain modernia kätevyyttä. Todellisuudessa ICT-sektori tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin lentoliikenne, ja jos puhelimista poistettaisiin HD-kamerat, se laskisi Euroopan dataliikenteen päästöjä 40%. Viimeiset 20 vuotta teknologiaa on kehitetty teknologia eikä ympäristö edellä ja meidät on koukutettu internetiin - mitä nyt tehdään?

Kari Hiekkanen on tutkija ja research fellow Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hänen erikoisalaansa on ICT-alan eli tieto- ja viestintäteknologia-alan energiankulutus.

Lataa jakson litteraatti

Tekoäly ei ole liikenteessä vain cool tech-juttu, vaan olennainen osa kestävää kehitystä. Itseohjautuvat autot voivat tehdä liikkumisesta turvallisempaa, ekologisempaa ja myös tasa-arvoisempaa, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Laura Ruotsalainen. Tekniset härpäkkeet eivät silti ratkaise kaikkea - eikä ole tarkoituskaan. Mitä ongelmia paikkadata sitten ratkaisee? Miten kestävämpää tulevaisuutta suunnitellaan?

Laura Ruotsalainen on tietojenkäsittelytieteen professori, joka työskentelee Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutissa ja Suomen tekoälykeskus FCAI:ssa. Hänen erikoisalaansa on spatiotemporaalinen data-analyysi kestävyystieteessä.

Lataa jakson litteraatti

Epävarmuus on ihmiselle itsestäänselvyys, mutta tekoäly ei tajua, mitä se ei tajua, ellei sitä sille erikseen opeteta. Tekoäly oppii huonommin kuin 7-kuukautinen vauva, mutta voittaa ihmisen shakissa. Se tunnistaa kuvista eri koirarodut mutta lumenluonti on sille liian vaativaa. Mitä tekoälyltä on siis realistista odottaa? Kun tekoäly on datan ja tekijänsä peili, kenen maailmankuvaa tekoäly edustaa vuonna 2021? 

Arno Solin on Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen koneoppimisen apulaisprofessori, jonka erikoisalaa on todennäköisyyspohjainen ​​koneoppiminen. Hän työskentelee myös Suomen tekoälykeskus FCAI:ssa.

Lataa jakson litteraatti

Kun tilastotieteilijä Pauliina Ilmoselta otettiin neuvolan ohjeistuksesta matikankirjat pois 3-vuotiaana, hän sai valtavan raivokohtauksen. Neljä vuosikymmentä myöhemmin matematiikka on hänestä edelleen parasta ja paljon helpompaa ja selkeämpää kuin elämä. Epäonnistuminen on kuitenkin uusien matemaattisten teorioiden luomisessa jatkuvaa. Miten kukaan jaksaa painia saman matemaattisen ongelman kanssa jopa kahdeksan vuotta?

Pauliina Ilmonen on tilastotieteen professori Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta. Hän on tutkinut muun muassa virusten ja syöpien leviämistä, matriiseja ja moniulotteista ääriarvoteoriaa.

Lataa jakson litteraatti

Aivoja kuvattiin jo sata vuotta sitten, yhdellä ainokaisella elektrodilla. Nykyisin signaalia saadaan 306 kanavasta samaan aikaan. Käppyröitä ja dataa siis tulee, mutta haaste onkin kysymyksenasettelussa, sanoo aivotutkija Hanna Renvall. Mitä aivoista pitäisi mitata ja miten, jotta löydettäisiin syy persoonallisuudelle, rakkaudelle tai huumorintajulle?

Hanna Renvall on insinööri ja neurologi, joka on yrittänyt huijata ollessaan aivotutkimuksessa koehenkilönä. Renvallilla on translationaalisen aivokuvantamisen yhteisprofessuuri Aalto-yliopistossa ja HUS:issa, ja hän tutkii muun muassa aivoinfarktipotilaiden kielellisiä häiriöitä ja muistisairauksia.

Lataa jakson litteraatti

Kun siirrytään atomeja pienempiin hiukkasiin, luonnontieteiden säännöt eivät enää pädekään. Tämä saa taviksen pään hyvin todennäköisesti pyörälle, mutta Mikko Möttösen se sai opiskelemaan kvanttimekaniikkaa. Millaista on tutkia päivät pitkät asioita, jotka eivät tutuilla säännöillä selity? Mitä meidän tarvitsee ymmärtää? Tajuammeko oikeastaan mistään mitään?

Mikko Möttönen on kvanttiteknologian professori Aalto-yliopistossa ja VTT:llä. Hän on kehittänyt tutkimusryhmänsä kanssa maailman vähäkohinaisimman bolometrin eli lämmitykseen perustuvan säteilyilmaisimen.

Lataa jakson litteraatti

Ihminen ei ole koskaan elänyt niin kuvallista elämää kuin nyt, ja somen filtterit ovat tehneet tekoälyn buustaamasta kuvanmuokkauksesta peruskauraa. Mitä koneet voivat opettaa meille maailmasta, kun ne oppivat näkemään meitä paremmin? 

Aalto-yliopiston tietotekniikan professori Jaakko Lehtinen on tehnyt lähes koko uransa tietokonegrafiikan parissa. Hän toimii myös tutkijana yhdysvaltalaisessa NVIDIA-yhtiössä, jossa hän tutkii kuvien mallintamista koneellisesti. Valokuvansa hän ottaa kuitenkin mieluiten filmikameralla. 

Lataa jakson litteraatti (pdf)

Digitaalisuus on tuonut ja tuo tulevaisuudessakin valtavia mahdollisuuksia kaupunkisuunnitteluun. Älykaupungit eivät kuitenkaan ole automaattisesti viihtyisiä paikkoja elää, muistuttaa kulttuuriantropologi Johanna Ylipulli. Millainen olisi tasa-arvoinen älykaupunki? Entä miten pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaatteet istuvat älykaupunkien ideaan?

Johanna Ylipulli on kulttuuriantropologi ja digitaalisen kulttuurin dosentti, joka tutkii teknologiaa ja sen roolia ihmisten arjessa ja esimerkiksi kaupungeissa.

Lataa jakson litteraatti (pdf)

Aurinkoa ja sen aktiivisuutta tutkiva Maarit Käpylä tuijottaa työssään enemmän numeroita kuin taivaankantta. Tähtitieteen ja avaruusfysiikan havaintoaineistot ovat niin valtavia, että jopa supertietokoneet ovat pulassa aineiston määrän ja monimutkaisuuden kanssa. Laskenta on myös kallista ja kuormittaa ympäristöä. Miltä avaruus näyttää tietokonesimulaatiossa? Entä miten eksponentiaalisesti kasvava datamäärä mullistaa avaruustutkimusta?

P���Ǵڱ�����ǰ��� Maarit Käpylä on astroinformaatikko, joka käyttää tietojenkäsittelyn menetelmiä tutkiakseen avaruuteen ja taivaankappaleisiin liittyviä kysymyksiä. Käpylän tutkimus tuo muun muassa aurinkomyrskyt supertietokoneiden laskettavaksi.

Lataa jakson litteraatti (pdf)

Koronapandemia on opettanut meille sen, että ihmissuhteidemme lonkerot ulottuvat kaikkialle maailmaan. Teknologiasta ja globalisaatiosta huolimatta sosiaaliset verkostomme ovat kuitenkin pohjimmiltaan samanlaisia kuin metsästäjä-keräilijöillä, sanoo verkostotutkija Jari Saramäki.

Nykypäivän verkostodata on pitkälti isojen yritysten käsissä, mutta miksi 15 vuotta vanha matkapuhelindatakin pitää yhä kutinsa? Entä onko kuplautumista ollut aina? Mitä samaa on simpansseissa, Einsteinin kirjeenvaihdossa ja nykypäivän tsättäilyssä?

Jari Saramäki on laskennallisen tieteen professori ja verkostotutkija Aalto-yliopistosta. Hänen tutkimusryhmänsä pääsi ensimmäisenä maailmassa tarkastelemaan koko valtion laajuista matkapuhelindataa.

Lataa jakson litteraatti (pdf)

Tekoälypohjainen kone oppii huonommin kuin kolmevuotias lapsi, sanoo tohtorikoulutettava Iiris Sundin. Mutta jos sitä opetetaan, se voi tunnistaa tehokkaasti syövän, ehdottaa sopivinta lääkettä tai luoda hoitoennusteen. Kone ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole reilu. Millaiseen tekoälyjärjestelmään lääkäri voi luottaa? Miksi erehtyväistä ihmislääkäriä tarvitaan myös tulevaisuudessa, vaikka kone hoitaa monet tehtävät ihmistä nopeammin ja tarkemmin?”

Iiris Sundinin erikoisalaa on tekoälyn ja ihmisen vuorovaikutus lääketieteessä. Väitöskirjassaan hän tutkii todennäköisyysmenetelmiä koneoppimisessa.

Lataa jakson litteraatti (pdf)

Teknologia ei vie aina eteenpäin, sanoo ohjelmistotuotannon työelämäprofessori Marjo Kauppinen. Kenen on vastuu, jos teknologia alkaa muuttaa käyttäytymistämme, kuten älypuhelimet ovat tehneet? Kriittisen ajattelun tärkeydestä puhutaan paljon, mutta onko sille aikaa, kun deadline painaa päälle? 

Marjo Kauppinen on Aalto-yliopiston ohjelmoinnin professori jonka erikoisalaa on käyttöliittymien teknologia ja  ohjelmistojen käytettävyys.

Lataa jakson litteraatti (pdf)

Yhteiskuntatieteilijät eivät ymmärrä teknologiaa ja ohjelmistokehittäjät eivät ymmärrä valtaa, väittää tutkija Matti Nelimarkka. Miten Helsingin kaupungin sovellus vastaa, kun kaupunkilainen ihmettelee kesken jääneitä katutöitä? Miksi Twitterin pitää olla nopea? Tiedostaako Kelan ohjelmistotiimi ideologiansa?

Lataa jakson litteraatti (pdf)