91ÇàÇà²Ý

Perustieteiden korkeakoulun teknistieteellisen kandidaattiohjelman osaamistavoitteet perustuvat Aalto-yliopiston määrittelemiin tekniikan kandidaatintutkinnon osaamistavoitteisiin. Kandidaattiohjelman yksityiskohtaiset osaamistavoitteet tarkentuvat pääaine- ja kurssikohtaisissa osaamistavoitekuvauksissa.

°­´Ç³Ü±ô³Ü³Ù³Ü²õ³Ù±ð³ó³Ù䱹ä

Koulutusohjelma kouluttaa tekniikan kandidaatteja, joilla on valmiudet kehittyä myöhemmissä opinnoissaan ja työelämässä mm. teknologiatuotteiden ja -palvelujen suunnittelijoiksi ja kehittäjiksi, teknistaloudellisten järjestelmien asiantuntijoiksi ja johtajiksi, teknologiayrittäjiksi tai tutkijoiksi. Näiden valmiuksien ytimenä ovat teknistieteellisen ongelmaratkaisun perusteiden hallinta, kyky siirtää ja soveltaa alansa teoreettista osaamista monialaisessa kontekstissa, kyky hankkia, arvioida ja käsitellä kriittisesti tieteellistä ja ammatillista tietoa sekä taito osallistua monipuolisesti ammatilliseen ja tieteelliseen viestintään.

1. Pää- ja sivuaine

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman perus- ja pääaineopinnot antavat opiskelijalle laajan perusteiden tuntemuksen koulutusohjelman määrittelemillä, kansainvälisesti tunnetuilla teknistieteellisillä aloilla.

Opiskelijalle kehittyy kandidaatin opintojen aikana pääaineeseen liittyvä ammatillinen identiteetti.

Opiskelija muodostaa näkemyksen alan ammatillisista käytännöistä ja ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden tieteellisen tutkimukseen.

Opiskelijalla on mahdollisuus valita sivuaine tai valinnaisia opintokokonaisuuksia niin, että tutkinnossa toteutuu Aalto-yliopistolle ominainen tieteen, tekniikan, talouden ja taiteen yhdistyminen.

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman suoritettuaan opiskelija pystyy seuraamaan pääaineensa alan ammatillista kehitystä ja hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi.

2. Teknillistieteellinen ajattelu ja työskentelytapa

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman suoritettuaan opiskelija hallitsee teknillistieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen perusteet.

Opiskelija tunnistaa oman pääaineensa keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät ja osaa soveltaa näitä käytännössä.

Opiskelija osaa soveltaa fysiikan, matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden menetelmiä oman alansa tehtävissä.

Opiskelija tuntee oman alansa tuotteiden ja palveluiden kehitys- ja tuotantoprosesseja ja elinkaareen vaikuttavia tekijöitä sekä pystyy osallistumaan niissä tarvittaviin insinöörityön vaiheisiin.

Opiskelija osaa tunnistaa, määritellä ja ratkaista teknisiä ongelmia käyttäen oppimiaan alan yleisiä menetelmiä. Hän osaa soveltaa oppimiaan suunnittelumenetelmiä määriteltyjen vaatimusten toteuttamiseksi. Hän osaa myös valita asianmukaiset työvälineet ja -menetelmät ja käyttää niitä. Hän kykenee arvioimaan insinöörityön tuloksia, prosesseja ja metodeja kriittisesti.

Opiskelija tuntee oman pääaineensa keskeiset tiedonlähteet ja osaa hakea tietoa oman työnsä tueksi. Hän tuntee alan tutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa niitä tiedon hankkimiseksi.

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman suorittanut osaa tarttua teknisten järjestelmien kehittämisessä tai suunnittelussa eteen tuleviin avoimiin ongelmiin, joihin ei ole valmista ratkaisua.

Opiskelija tunnistaa tekniikan, suunnittelun ja oman työnsä vaikutuksia ihmisiin, talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Hän tunnistaa alan eettisiä kysymyksiä ja ymmärtää niiden merkityksen omassa työssään.

3. Opiskelutaidot ja perusta diplomi-insinöörin opintoihin

Opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan yliopistoyhteisön jäsenenä.

Teknistieteellinen kandidaattiohjelma antaa edellytykset opiskella diplomi-insinööriksi soveltuvissa ohjelmissa Aalto-yliopistossa. Suoritetut opinnot antavat myös mahdollisuuden hakeutua ylemmän korkeakoulututkinnon ohjelmiin muissa yliopistoissa kotimaassa ja ulkomailla.

Opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella opintonsa niin, että hän saa tiedolliset edellytykset opiskella ylemmän korkeakoulututkinnon myös oman professionsa (diplomi-insinööri) sivuaineen alueelta.

Suoritetut teknistieteellisen kandidaattiohjelman opinnot luovat pohjan itsenäiselle elinikäiselle oppimiselle ja ammatilliselle kehittymiselle.

4. Työelämävalmiudet

Teknistieteellisen kandidaattiohjelman opinnot suorittanut opiskelija:

• kykenee päämäärätietoiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn
• tietää ryhmätyöskentelyn ja ryhmän johtamisen periaatteet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään
• osaa toimia oman alansa edustajana monialaisessa ryhmässä
• tietää projektinsuunnittelun, projektin toteutuksen ja toteutuksen arvioinnin periaatteet ja osaa soveltaa niitä opiskelussaan ja työssään
• tuntee oman alansa liiketoiminnan ja yrittäjyyden perusteet
• soveltaa opiskelussaan ja työssään monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia
• osaa viestiä selkeästi koulusivistyskielellään ja toisella kotimaisella kielellä (suomi tai ruotsi) sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä suullisesti ja kirjallisesti oman alansa asiantuntijoille ja muulle yleisölle Suomessa ja kansainvälisesti
• osaa toimia monenlaisten ihmisten kanssa ja kansainvälisessä ympäristössä.

Perusopinnot

Perusopinnot kartuttavat opiskelijan myöhemmille osaamistavoitteille välttämättömän matemaattisluonnontieteellisen, tietoteknisen sekä yleissivistyksellisen tieto- ja taitopohjan. Perusopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee teknillisen alan matemaattisten ongelmien ratkaisun perustaidot, ohjelmoinnin perusteet sekä tunnistaa koulutukselleen keskeisen monitieteisen ajattelun.

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: Eila Järvenpää
Koodi: SCI3026.A

^{*Opiskelija voi sijoittaa kurssin itselleen parhaiten sopivaan opiskeluvuoteen}

^{** Vieraan kielen voi opiskella myöhemminkin kuin tässä esitettynä toisena opiskeluvuotena. Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista löydät tämän oppaan luvusta Tutkintoon kuuluvat kieliopinnot ja Kielikeskuksen sivuilta.}

±Êää²¹¾±²Ô±ð

±Êää²¹¾±²Ô±ðopinnot vahvistavat diplomi-insinööriopintojen edellyttämää esitietopohjaa laajentamalla perusopintojen sisältöalueita liiketoiminnallisessa ajattelussa sekä käyttäjälähtöisessä viestintä- ja vuorovaikutusteknologiassa. ±Êää²¹¾±²Ô±ðopinnot päättyvät opiskelijaryhmissä tehtävään monitieteelliseen projektityöhön sekä henkilökohtaiseen opinnäytetyöhön. Opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee tieteellisen ajattelun perusteet, kykenee hyödyntämään osaamistaan teknistuotannolliseen ongelmaratkaisuun sekä omaa ryhmä- ja projektityöskentelyn perustaidot.

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: Eila Järvenpää
Koodi: SCI3026

±Êää²¹¾±²Ô±ðen osaamistavoitteet

Tässä kuvatut osaamistavoitteet täydentävät Teknistieteellisen kandidaattiohjelman yleisiä osaamistavoitteita.

°­´Ç³Ü±ô³Ü³Ù³Ü²õ³Ù±ð³ó³Ù䱹ä

Informaatioverkostot -pääaine kouluttaa Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun Teknistieteellisessä kandidaattiohjelmassa tekniikan kandidaatteja, joilla on valmiudet kehittyä myöhemmissä opinnoissaan ja työelämässä mm.

• tieto-, viestintä- ja mediateknologiaa hyödyntävien uusien tuotteiden, palvelujen ja toimintamallien luojiksi ja kehittäjiksi,
• yksilö- ja yhteisökäyttöön soveltuvien tieto- ja viestintäjärjestelmien kehittäjiksi ja implementoijiksi moniulotteisissa tuotannollistaloudellisissa ja sosiaalisissa toimintaympäristöissä,
• yrittäjiksi tai tutkijoiksi.

Perus- ja pääaineopinnot

Perus- ja pääaineopinnot antavat opiskelijalle laajan perusteiden tuntemuksen ihmisestä informaation ja tieto-, viestintä- ja visualisointiteknologian käyttäjänä sekä yrityksistä ja organisaatioista kyseisen teknologian hyödyntäjinä. Opinnot suoritettuaan opiskelija tunnistaa ja osaa soveltaa tieto-, viestintä- ja visualisointitekniikan sovellusten kehittämiseen ja hyödyntämiseen tarvittavia matemaattisia ja tuotantotaloudellisia ongelmanratkaisumenetelmiä. Opiskelija osaa ohjelmoida ja ymmärtää ohjelmistokehityksen keskeiset käsitteet ja toimintamallit.

±Êää²¹¾±²Ô±ðopintojen aikana opiskelijalle kehittyy käyttäjälähtöiseen teknologiaan liittyvä ammatillinen identiteetti. ±Êää²¹¾±²Ô±ðen opinnot suoritettuaan opiskelija pystyy monipuolisesti seuraamaan tieto-, viestintä- ja visualisointiteknologian kehitystä ja soveltamista liiketoimintaan sekä vaikutuksia käyttäjiin, hakemaan tieteellistä tutkimustietoa sekä toimimaan avustavissa tutkimustehtävissä oman osaamisensa kehittämiseksi.

Teknistieteellinen ajattelu ja työskentelytapa

Opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee alalleen ominaisen teknistieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen perusteet yhdistettynä ihmisten toiminnan, tekniikan ja liiketoiminnan tuotannollistoiminnalliseen kokonaisuuteen.

Opiskelija osaa tunnistaa, määritellä ja ratkaista yritysten tai yhteisöjen teknistaloudellisia ongelmia käyttäen oppimiaan menetelmiä. Hän osaa soveltaa oppimaansa monitieteistä ongelmanratkaisua käyttäjälähtöisyyden toteuttamiseksi tieto-, viestintä- ja visualisointiteknologian hyödyntämisessä. Hän osaa myös valita asianmukaiset työvälineet ja -menetelmät ja käyttää niitä.  Opiskelija osaa myös tarttua tieto-, viestintä- ja visualisointitekniikkaa hyödyntävien järjestelmien kehittämisessä, suunnittelussa ja liiketoiminnallisessa soveltamisessa ilmeneviin avoimiin ongelmiin, joihin ei ole valmista ratkaisua. Hän kykenee arvioimaan työnsä tuloksia, prosesseja ja metodeja kriittisesti.

Perusopinnot

Laajuus: 65 op
Vastuuopettajat: Mikko Alava, Harri Ehtamo, Riikka Korte Martikainen
Koodi: SCI3029.A (matematiikka ja systeemitieteet)

Ruotsinkieliset kurssivaihtoehdot ovat kirjattu kursiivilla. Opiskelija valitsee joko suomen- tai ruotsinkieliset kokonaisuudet kieliopinnoissa, matematiikan opinnoissa ja tuotantotalouden opinnoissa. Lue lisää opiskelusta ruotsiksi Att studera pÃ¥ svenska -osiosta.

^{* Kurssista on useita rinnakkaisia versioita eri periodeilla. Mikä tahansa rinnakkaisista versioista käy perusopintoihin, mutta tässä mainittu ajoitus on ensisijainen, malliohjelman mukainen toteutus.}

^{** Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista on sivulla Tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot.}

Matematiikan ja systeemitieteiden pääaine

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessorit: Riikka Korte, Harri Ehtamo
Koodi: SCI3029

±Êää²¹¾±²Ô±ðen tavoitteet

Tekniikan kandidaatin tutkinnon matematiikan ja systeemitieteiden pääaine antaa perustiedot tekniikassa keskeisten matematiikan alueiden teorioista, laskentamenetelmistä ja sovelluksista. ±Êää²¹¾±²Ô±ðtta voi suunnata matematiikkaan tai systeemitieteisiin.

Opintojen suuntautuessa matematiikkaan tavoitteena on taso, joka antaa valmiudet omaksua uusia matemaattisia menetelmiä. Matematiikan kandidaatti osaa hankkia alan tietoa, ymmärtää oppimansa yhteyden tieteelliseen tutkimukseen ja soveltaa taitojaan luovasti ongelmanratkaisussa. Kandidaatin tutkinto luo hyvän pohjan alan myöhempiin opintoihin.

Opintojen suuntautuessa systeemitieteisiin tavoitteena on oppia systeemi-insinöörin tarvitsemat perusmenetelmät ja antaa myös perustiedot ylemmän tutkinnon pääaineopintoihin systeemi- ja operaatiotutkimuksessa. Tällöin opiskelijalla on valmius mallien laatimiseen ja käyttöön päätöksenteossa sekä teknistaloudellisten järjestelmien analyysissä, suunnittelussa ja optimoinnissa. Tällaisia malleja käytetään nykyään hyvin laajasti myös yhteiskunnallisia, ympäristöön liittyviä ja biologisia ilmiöitä kuvattaessa ja analysoitaessa.

Fysiikan ja matematiikan menetelmien studio -kurssilla tutustutaan keskeisiin tietokoneavusteisen matemaattisen mallintamisen ohjelmistoihin ja menetelmiin, joita tarvitaan erilaisten ilmiöiden ja järjestelmien analysoinnissa, suunnittelussa ja optimoinnissa.

Kurssi °¿²õ¾±³Ù³Ù²¹¾±²õ»å¾±´Ú´Ú±ð°ù±ð²Ô³Ù¾±²¹²¹±ô¾±²â³ó³Ùä±ôö³Ù täydentää matematiikan perusopintoja ja on tärkeä matemaattisen mallinnuksen näkökulmasta myös yleisemmin. Perusteisiin kuuluu myös Euklidiset avaruudet -kurssi, jolla tutustutaan euklidiseen geometriaan ja topologiaan matemaattisen analyysin lähtökohtina. Lisäksi opiskellaan laajalti sovellettavissa olevia optimoinnin ja stokastiikan perusteita kursseilla Optimoinnin perusteet ja Stokastiset prosessit.

SCI-projektikurssi kehittää työelämävalmiuksia. Kurssilla opiskelija oppii työskentelemään monenlaisten ihmisten kanssa ja toimimaan samalla oman alansa edustajana ryhmässä. Kurssilla opitaan myös ryhmän johtamista ja projektinhallintaa sekä vuorovaikutustaitoja. Kurssi suoritetaan pienryhmissä kolmannen opiskeluvuoden aikana.

Kandidaatintyö ja seminaari muodostavat opintokokonaisuuden, jonka tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia tieteellisessä ajattelussa, tiedonhaussa, tiedon jäsentämisessä ja käsittelyssä sekä kielen ja viestinnän suullisissa ja kirjallisissa taidoissa. Kandidaatintyön valmistuttua opiskelijat esittelevät omat työnsä kandidaattiseminaarissa.

Opiskelijan suuntautuessa systeemitieteisiin hänen tulee tutustua myös tilastollisiin ennustemenetelmiin ja tehdä aiheeseen liittyviä itsenäisiä laboratoriotöitä, ks. yllä olevat kurssit. Suuntautuessaan matematiikkaan hän voi valita 2 kurssia listasta vapaasti.

Perusopinnot

Laajuus: 65 op
Vastuuopettajat: Mikko Alava, Harri Ehtamo, Riikka Korte Korte
Koodi: SCI3028.A (teknillinen fysiikka)

Ruotsinkieliset kurssivaihtoehdot ovat kirjattu kursiivilla. Opiskelija valitsee joko suomen- tai ruotsinkieliset kokonaisuudet kieliopinnoissa, matematiikan opinnoissa ja tuotantotalouden opinnoissa. Lue lisää opiskelusta ruotsiksi Att studera på svenska -osiosta.

^{* Kurssista on useita rinnakkaisia versioita eri periodeilla. Mikä tahansa rinnakkaisista versioista käy perusopintoihin, mutta tässä mainittu ajoitus on ensisijainen, malliohjelman mukainen toteutus.}

^{** Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista sivulta Tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot.}

Teknillisen fysiikan pääaine

Laajuus: 65 op
Vastuuopettaja: Mikko Alava
Koodi: SCI3028

^{* Huom! Kurssi PHYS-C0240 opetetaan lukuvuonna 2017-2018 keväällä periodeissa IV-V. Lukuvuonna 2018-2019 kurssi opetetaan syksyllä 2018 ja keväällä 2019 kurssista tarjotaan korvaava suoritustapa. Lukuvuodesta 2019-2020 eteenpäin kurssi opetetaan syksyisin.}

±Êää²¹¾±²Ô±ðen tavoitteet

Teknillisen fysiikan pääaineopinnot luovat tukevan pohjan ammattifyysikon koulutukselle. Aallon Fysiikka (Aalto Physics) -kokonaisuuden suorittanut opiskelija muodostaa näkemyksen fysiikan ammatillisista käytännöistä ja ymmärtää oppimansa tiedon yhteyden tieteelliseen tutkimukseen. Hän oppii tunnistamaan fysiikan keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät sekä soveltamaan näitä käytännössä erilaisten teknisten ongelmien ratkaisemiseen. Opiskelija osaa myös työskennellä ryhmän osana, sekä raportoida työn tulokset. Teknillisen fysiikan pääaineopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee fysiikan keskeiset tiedonlähteet, osaa seurata fysiikan alan ammatillista kehitystä ja hakea tietoa oman työnsä tueksi. Lisäksi opiskelija pystyy avustamaan fysiikan eri osa-alueiden tutkimustehtävissä. ±Êää²¹¾±²Ô±ðen ensimmäisen vuoden kurssilla Fysiikan ja matematiikan menetelmien studio opiskelija tutustuu tekniikassa tarvittaviin matemaattisiin menetelmiin ja tietokoneohjelmistoihin sekä fysiikan mittausten tekemiseen ja tulosten analysointiin.

Kurssi °¿²õ¾±³Ù³Ù²¹¾±²õ»å¾±´Ú´Ú±ð°ù±ð²Ô³Ù¾±²¹²¹±ô¾±²â³ó³Ùä±ôö³Ù täydentää perusopintojen matematiikkaa fyysikon tarvitsemilta aloilta toisen opiskeluvuoden alussa. Kurssit Kvanttimekaniikka, Termodynamiikka ja statistinen fysiikka, Sähkömagneettisen kenttäteorian perusteet sekä Materiaalifysiikka kattavat aihepiirit, joille nykyfysiikka ja sen tärkeimmät sovellusalat perustuvat.  Nämä kurssit on suunniteltu suoritettavaksi perusopintokurssien jälkeen toisen vuoden aikana. Kurssi Teknillisen fysiikan laboratoriotyöt toisena vuotena toimii johdatuksena itsenäiseen tutkimustyöhön ja sen raportointiin. Töiden järjestämiseen osallistuvat kaikki korkeakoulun fysiikan laboratoriot, ja niiden puitteissa opiskelijat pääsevät tutustumaan laajasti laboratorioiden tutkimustoimintaan.

SCI-projektikurssi kehittää työelämävalmiuksia. Kurssilla opiskelija oppii työskentelemään monenlaisten ihmisten kanssa ja toimimaan samalla oman alansa edustajana ryhmässä. Kurssilla opitaan myös ryhmän johtamista ja projektinhallintaa sekä vuorovaikutustaitoja. Kurssi suoritetaan pienryhmissä kolmannen opiskeluvuoden aikana.

Kandidaatintyö ja seminaari muodostavat opintokokonaisuuden, jonka tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia tieteellisessä ajattelussa, tiedonhaussa, tiedon jäsentämisessä ja käsittelyssä sekä kielen ja viestinnän suullisissa ja kirjallisissa taidoissa. Kandidaatintyön valmistuttua opiskelijat esittelevät omat työnsä kandidaattiseminaarissa.

Perusopinnot

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: prof. Tuomas Aura
Koodi: SCI3027.A

^{* Kurssista on useita rinnakkaisia versioita eri periodeilla. Mikä tahansa rinnakkaisista versioista käy perusopintoihin, mutta tässä mainittu kurssikoodi on ensisijainen, tietotekniikan malliohjelman mukainen kurssi.}

^{**Lisätietoja kieliopinnoista ja kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista löytyy sivulta Tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot.}

±Êää²¹¾±²Ô±ðopinnot

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: prof. Tuomas Aura
Koodi: SCI3027

±Êää²¹¾±²Ô±ðen tavoitteet

Tietotekniikan pääaine antaa opiskelijalle laajan tietotekniikan perusteiden tuntemuksen. Sisältö vastaa kansainvälisesti ymmärrettyä computer science –alan kanditutkintoa. Kandiopintojen pohjalta opiskelija pystyy omaksumaan jatkuvasti uutta ja soveltamaan uusinta tekniikkaa luovalla tavalla tietojenkäsittelyn muuttuviin tehtäviin. Kandiopinnot myös luovat perustan tietotekniikan DI-opinnoille, joissa syvennytään valittuun erityisalueeseen.

Tietotekniikan ytimessä ovat ohjelmistot, digitaalisen tiedon käsittely sekä ihminen tietoteknisten palvelujen käyttäjänä ja kehittäjänä. ±Êää²¹¾±²Ô±ðen ensimmäinen tavoite on vankka ohjelmointitaito. Opiskelija osaa määritellä tietojenkäsittelyn tehtäviä abstrakteina ongelmina, ratkaista niitä algoritmisesti ja toteuttaa ratkaisun tietokoneohjelmana. Opinnoissa tutustutaan tietojenkäsittelyn käsitteisiin, ilmiöihin ja lainalaisuuksiin sekä ohjelmistojärjestelmien keskeisiin rakennuspalikoihin kuten tietokantoihin, tietoverkkojen palveluihin, digitaaliseen mediaan, käyttöliittymiin, datan käsittelyyn ja tietoturvatekniikoihin. Näiden perusteiden hallinta antaa mahdollisuuden sekä systemaattiseen ongelmaratkaisuun että mielikuvituksen lentoon tietojärjestelmiä toteutettaessa. Toisaalta pääaineessa opitaan analysoimaan käyttäjän ja asiakkaan tarpeita, ymmärtämään tuotteiden ja palveluiden elinkaarta ja hallitsemaan ohjelmistotuotannon menetelmiä.

Nopeasti kehittyvällä alalla on tärkeää, että pääaine antaa opiskelijalle pitkäikäisiä tietoja ja taitoja, joilla on käyttöä läpi koko työuran. Abstraktiot, menetelmät ja kriittinen ajattelu ovat tärkeämpiä kuin tuotteet tai teknologiat. Esimerkiksi ohjelmointikielten kursseja ei pääaineeseen kuulu lainkaan, vaan tavoitteena on laaja käsitys ohjelmoinnin malleista ja tyyleistä. Monipuolinen ohjelmointitaito on kaiken tietojenkäsittelyn perusta, ja sen kehittämiseen useista eri näkökulmista panostetaan heti opintojen alussa. Matematiikalla on myös keskeinen asema tietojenkäsittelyssä: eri tietotekniikan osa-alueet käyttävät eri matemaattisia menetelmiä, ja niiden hallitseminen avaa tien vaativimpiin teknisiin asiantuntijatehtäviin. Matematiikkaa olisi suositeltavaa opiskella enemmänkin kuin pakolliset kurssit. Pysyvien periaatteiden korostaminen ei kuitenkaan tee tietotekniikan pääaineesta erityisen teoreettista, sillä insinöörialan opintoihin kuuluu paljon soveltavia harjoituksia, joissa uusimmat teknologiat tulevat tutuiksi ja käytännön ammattitaito kehittyy.

Tietotekniikka kaikkine sovelluksineen on laaja ja monipuolinen kenttä, ja pääaineen opetusta suunniteltaessa on jouduttu pohtimaan valintoja tarkkaan. Opetuksessa painotetaan niitä aihepiirejä, joita Aalto-yliopistossa tutkitaan. Peruskursseilla tieteellinen tutkimus näkyy niin, että opettajat ovat aihepiirinsä tutkijoita. Opintojen edetessä päästään käyttämään tieteellisiä menetelmiä ja tietolähteitä. Keskeinen linjavalinta on, että pääaineessa korostuvat ohjelmistopinon yläkerrokset: korkean tason sovellusten ja palveluiden kehittäminen ja tiedon käsittely. Tietokoneen toiminta on jätetty aiempaa vähemmälle ja sähkötekniikka kokonaan pois, joten niistä kiinnostuneen opiskelijan on syytä täydentää osaamistaan valinnaisilla opinnoilla.

Kandiohjelmassa on jokaisena lukukautena studio- tai projektimuotoinen kurssi. Niissä kehitetään luovan ongelmanratkaisun, ryhmätyöskentelyn sekä projektinhallinnan taitoja, tutustutaan tuotekehityksen ja liiketoiminnan prosesseihin ja saadaan kokemusta monialaisesta yhteistyöstä. Läpi opintojen harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää niin suomeksi kuin englanniksi. Opiskelija tottuu käyttämään englantia työkielenä tarpeen vaatiessa ja saa ensimakua kansainvälisestä työympäristöstä.

Tietotekniikan pääaineen lisäksi kandiopintoihin sisältyy matematiikan, luonnontieteen ja talouden opintoja sekä sivuaine ja muita valinnaisia opintoja. Tämä antaa mahdollisuuden monialaiseen tutkintoon, jossa yhdistyvät tietotekniikka ja jokin sen sovellusalue tai esimerkiksi yritystalouden tuntemus.

Perusopinnot

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: apulaisprofessori Mikko Jääskeläinen
Koodi: SCI3025.A

Opiskelija valitsee joko suomen- tai ruotsinkieliset kurssit kieliopinnoissa, matematiikan ja fysiikan opinnoissa ja Tuotantotalous 1 -kurssilla. Lue lisää opiskelusta ruotsiksi Att studera på svenska -osiosta.

^{* Lue lisää tutkintoon kuuluvista pakollisista kieliopinnoista sivulta Tutkinnon kieli- ja viestintäopinnot.}

±Êää²¹¾±²Ô±ð

Tuotantotalouden (Produktionsekonomi, Industrial Engineering and Management) pääaineen vastuuhenkilönä toimii apulaisprofessori Mikko Jääskeläinen. ±Êää²¹¾±²Ô±ðen kurssit (pl. SCI-projekti ja kandidaatintyö ja seminaari) suositellaan suorittamaan toisen vuoden loppuun mennessä.

Laajuus: 65 op
Vastuuprofessori: apulaisprofessori Mikko Jääskeläinen
Koodi: SCI3025

±Êää²¹¾±²Ô±ðen tavoitteet

Konteksti tuotantotalouden pääaineen osaamistavoitteille

Tuotantotalouden diplomi-insinööri osaa yhdistää teknistä, taloudellista ja sosiaalista osaamista yritysten ja muiden arvoa luovien organisaatioiden toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa. Perusta tälle laaja-alaiselle osaamiselle luodaan jo kandidaatintutkinnossa. Industrial Engineering and Management on termi, joka yleensä liitetään kansainvälisiin verrokkiohjelmiin tai vastaaviin pääaineisiin. Kandidaatintutkinnon opintojen rakenteesta on selvästi tunnistettavissa insinöörialoille tyypilliset matemaattis-luonnontieteelliset ja tietojenkäsittelyn perusopinnot, niihin perustuvat jonkin tekniikan alan sivuaineopinnot ja varsinaiset tuotantotalouden pääaineopinnot.

Tuotantotalouden pääaineen osaamistavoitteet

Tuotantotalous tarkastelee arvoa luovien organisaatioiden toiminnan kehittämistä ja johtamista systeeminä, jossa eri osa-alueita on hallittava kokonaisuutena: omistaja-arvo, asiakasarvo ja rajallisten resurssien tehokas käyttö ovat toisiinsa liittyviä päämääriä. Yrityksen toiminta syntyy pohjimmiltaan ihmisten vuorovaikutuksesta, vaikka teknisillä ja sääntöihin perustuvilla järjestelmilläkin on oma tehtävänsä. Teknologian kehitys vaikuttaa sekä yrityksen että sen asiakkaiden toimintamahdollisuuksiin. Yritys on sidoksissa globaaliin toimintaympäristöönsä ja siinä tapahtuviin muutoksiin, joten sekä nykyisten että potentiaalisten asiakkaiden, kilpailijoiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien päämäärät ja toimet on otettava huomioon.

±Êää²¹¾±²Ô±ðen kursseista on löydettävissä kolme tuotantotalouden DI-ohjelman pääaineisiin ja tuotantotalouden laitoksen tutkimukseen kytkeytyvää pääaluetta: strategia, operaatiot ja organisaatiokäyttäytyminen. Suoritettuaan pääaineen kurssit opiskelija tunnistaa tuotantotalouden keskeiset käsitteet, ilmiöt, lainalaisuudet, mallit ja menetelmät. Hän tuntee ryhmän johtamiseen sekä ryhmän ja organisaation tehokkaaseen toimintaan liittyvät pääperiaatteet, projektinhallinnassa ja yleisemminkin tuotantojärjestelmien ohjauksessa tarvittavat pääperiaatteet, yrityksen taloudellisen tilan arvioimisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa käytettävät perusmenetelmät sekä yrityksen strategisessa kehittämisessä käytettävät pääperiaatteet. Lisäksi opiskelija tuntee tuotantotalouden ja sen aihealueiden keskeiset tiedonlähteet ja osaa hakea tietoa oman työnsä tueksi.

Teoreettinen perusta luo edellytykset itsenäiselle oppimiselle ja kehittymiselle alan asiantuntijana. Opiskelija tuntee alan tutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa niitä tiedon hankkimiseksi.  Tätä valmiutta kehitetään ja arvioidaan lopulta kandidaattityössä. ±Êää²¹¾±²Ô±ðen opintoihin kuuluu myös useita harjoitustöitä ja muita oppimistilanteita, joissa opiskelija oppii  tunnistamaan, määrittelemään ja ratkaisemaan tuotantotaloudellisia ongelmia käyttäen alan yleisiä menetelmiä, käsitteitä ja malleja. Hän osaa valita asianmukaiset menetelmät ja käyttää niitä määriteltyjen vaatimusten toteuttamiseksi Lisäksi hän kykenee arvioimaan kriittisesti sekä muiden saavuttamia tuloksia että käytettyjä prosesseja ja metodeja.

Opiskelijalle kehittyy myös valmius ja asenne tarttua teknistaloudellisten järjestelmien kehittämisessä tai suunnittelussa eteen tuleviin avoimiin ongelmiin, joihin ei ole valmista ratkaisua. ±Êää²¹¾±²Ô±ðeseen kuuluva, teknistieteellisen kandidaattiohjelman opiskelijoille yhteinen projektityökurssi asettaa eri pääaineiden osaajat tämän haasteen eteen. Tuotantotalouden pääaineopiskelijan on toimittava oman alansa asiantuntijana monialaisessa ryhmässä. Hänen on kyettävä välittämään omaa osaamistaan suullisesti ja kirjallisesti ryhmän muille jäsenille.

Aalto-kurssit (3 op) sisältyvät teknistieteellisen kandidaattiohjelman perusopintoihin. Aalto-kurssien tavoitteena on tarjota kaikille opiskelijoille riittävä ymmärrys Aalto-yliopistosta ja sen avaamista mahdollisuuksista. Tavoitteena on myös tukea erilaisten ja eri koulutusaloista tulevien opiskelijoiden kohtaamista ja inspiroida liikkuvuutta. 

Informaatioverkostojen opiskelijoiden Aalto-kurssi on TU-A1150 Filosofia ja systeemiajattelu 3 op. Muissa pääaineissa Aalto-kurssin voi valita vapaasti alla olevalta listalta. Opiskelija voi myös ehdottaa jonkin muun, pääsääntöisesti kandidaattitasoisen Aalto-kurssin sisällyttämistä perusopintoihin, oman pääaineen alan kursseja lukuun ottamatta. Esimerkiksi University Wide Art Studies kurssit ovat suositeltavia vaihtoehtoja. Ehdotus tehdään henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS).

Kandidaatin tutkinnon sivuaineen laajuus on 20–25 op. Sivuaineen (20–25 op) ja vapaasti valittavien opintojen (25–30 op) yhteislaajuuden tulee olla 50 op. Sivuainevalinta vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS). Informaatioverkostojen ja tuotantotalouden opiskelijoilta edellytetään teknisen sivuaineen suorittamista.

Aalto-yliopiston sivuainetarjonta löytyy sivuilta Sivuaineet.

Joissain tapauksissa sivuaine mahdollistaa siirtymisen toiseen tekniikan alan maisteriohjelmaan kuin mihin opiskelijalla on alunperin oikeus.

Informaatioverkostojen pääaineopiskelija valitsee tekniikan koulujen kandidaattitason sivuainetarjonnasta oman pääaineensa sisällöstä eroavan teknisen sivuaineen. Sivuaine on tarkoitettu laajentamaan opiskelijan osaamispohjaa esimerkiksi perehdyttämällä opiskelija johonkin uuteen tekniikan alaan tai tekniikan soveltamisalueeseen.

Muun kuin tekniikan alan koulun tarjoaman sivuaineen valinnasta on sovittava erikseen pääaineen vastuuprofessorin kanssa. Sivuaineen valintamahdollisuuksien rajoittaminen perustuu Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitean 20.12.2011 tekemään päätökseen tekniikan kandidaattiohjelmien ohjelmamallista.

Seuraavat lukuvuoden 2017-18 Opiskelijaliikkuvuus Aallossa -oppaassa olevat sivuaineet täyttävät teknisyysvaatimukset:

• SCI3035 Energiatieteet
• SCI3033 Matematiikka
• SCI3034 Systeemitieteet
• SCI3032 Teknillinen fysiikka
• SCI3031 Tietotekniikka
• SCI3063 Tilastotiede
• ENG3045 Energia- ja ympäristötekniikka
• ENG3046 Kone- ja rakennustekniikka
• ENG3047 Rakennettu ympäristö
• ENG3050 Insinööritieteiden älykkäät järjestelmät
• ENG3048 Computation and Modelling in Engineering
• ENG3061 Energiatekniikka
• ENG3062 Georakentaminen
• ENG3063 Konetekniikka
• ENG3071 Geoinformatiikka
• ELEC3019 Automaatio- ja systeemitekniikka
• ELEC3021 Bioinformaatioteknologia
• ELEC3018 Elektroniikka ja sähkötekniikka
• ELEC3020 Informaatioteknologia
• CHEM3015 Materiaalitiede- ja tekniikka
• CHEM3016 Kemia
• CHEM3017 Teollinen prosessitekniikka
• CHEM3018 Luonnonvarojen kestävä jalostaminen
• CHEM3037 Teollisuus ja ympäristö

Sen sijaan esimerkiksi seuraavat sivuaineet eivät kelpaa tekniseksi sivuaineeksi:

• ENG3049 Aaltonaut
• BIZ30004E Information Technology Programme

Halutessaan opiskelija voi valita vapaasti valittavien tilalle toisen sivuaineen, jonka ei tarvitse olla tekninen.

TFM-opiskelijoiden sivuainevalintaa ei lähtökohtaisesti ole rajoitettu, vaan opiskelijat voivat valita sivuaineen Perustieteiden korkeakoulun sisältä, toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta. Sivuaineeksi ei kuitenkaan voi valita pääaineesta johdettua sivuainetta. Apua sivuaineen valintaan saa pääaineiden professoreilta.

Perustieteiden korkeakoulu ja muut Aallon korkeakoulut tarjoavat joukon sivuaineita, jotka sopivat myös TFM-pääaineiden opiskelijoille. Aallon sivuainevalikoima on laaja ja osin monitieteinen: opiskelijoille suositellaankin rohkeita valintoja Perustieteiden korkeakoulusta tai sen ulkopuolelta. Yksi perinteinen vaihtoehto on teoreettinen sivuaine, joka tukee valittua pääainetta. Näihin kuuluvat tietojenkäsittelyä, laskennallista tiedettä, fysiikkaa ja matematiikkaa sisältävät sivuaineet. Sivuaineen voi suorittaa myös vaihto-opintojen aikana ja International Studies Minor -sivuaine on tällöin yksi hyvä vaihtoehto.

Sivuaineen voi valita Perustieteiden korkeakoulun sisältä, toisesta Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulusta, Aallon kauppakorkeakoulusta, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta. Tietotekniikan pääaineopiskelija ei voi suorittaa sivuainetta tietotekniikasta (poikkeuksena vaihto-opintoina ulkomailla suoritettava sivuaine International Studies Minor).

Sivuaine on merkittävässä roolissa tuotantotaloudellisen osaamisen muodostumisessa. Sivuaine syventää opiskelijan insinööriosaamista valitulla tekniikan osa-alueella. Tuotantotalouden pääaineopiskelija valitsee tekniikan koulujen kandidaattitason sivuainetarjonnasta tuotantotaloudesta selvästi poikkeavan ja sisällöltään teknisen sivuaineen, joka on laajuudeltaan 25 opintopistettä. Esimerkiksi oikeus- tai talousaineet eivät sovellu tuotantotalouden pääaineopiskelijan sivuaineeksi.

Sivuaine vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Edellä kuvatun teknisyyden lisäksi sivuaineesta on oltava yhteys johonkin kandidaattitason pääaineeseen ja sen osaamista syventävään ylemmän tutkinnon pääaineeseen tai vastaavaan opintokokonaisuuteen. Sivuaineen opintojen tulee antaa opiskelijalle perusedellytykset hakeutua kyseisen aineen pääaineopiskelijaksi maisterivaiheessa.

Tuotantotalouden opiskelijalle tekniseksi sivuaineeksi soveltuvat aineet Lukuvuoden 2017-18 Opiskelijaliikkuvuus Aallossa -oppaassa ovat:

• SCI3035 Energiatieteet
• SCI3033 Matematiikka
• SCI3034 Systeemitieteet
• SCI3032 Teknillinen fysiikka
• SCI3031 Tietotekniikka
• ENG3061 Energiatekniikka
• ENG3062 Georakentaminen
• ENG3063 Konetekniikka
• ENG3071 Geoinformatiikka
• ELEC3019 Automaatio- ja systeemitekniikka
• ELEC3021 Bioinformaatioteknologia
• ELEC3018 Elektroniikka ja sähkötekniikka
• ELEC3020 Informaatioteknologia
• CHEM3016 Kemia

 Myös seuraavat sivuaineet käyvät tekniseksi sivuaineeksi:

• CHEM3015 Materiaalitiede- ja tekniikka
• CHEM3017 Teollinen prosessitekniikka
• CHEM3037 Teollisuus ja ympäristö
• ENG3045 Energia- ja ympäristötekniikka
• ENG3046 Kone- ja rakennustekniikka
• ENG3050 Insinööritieteiden älykkäät järjestelmät
• ENG3048 Computation and Modelling in Engineering

Sen sijaan esimerkiksi seuraavat sivuaineet eivät kelpaa tekniseksi sivuaineeksi:

• ENG3065 Kiinteistötalous
• CHEM3018 Luonnonvarojen kestävä jalostaminen
• SCI3063 Tilastotiede
• ENG3047 Rakennettu ympäristö
• SCI3030 Informaatioverkostot
• ENG3049 Aaltonaut
• CHEM3040 CHEMARTS
• ENG3070 Vesi- ja ympäristötekniikka

Sivuaine suositellaan kokonaisuudessaan suoritettavan kolmannen vuoden aikana. Huomaa kuitenkin, että joissain sivuaineissa voi olla sellaiset esitietopolut, että tietyt kurssit on suoritettava jo toisen vuoden aikana.

Sivuainetta valittaessa on syytä huomioida, että joissain sivuaineissa voi olla rajoituksia tai hakuaikoja.

Vapaasti valittavien opintojen laajuus kandidaatin tutkinnossa on on 25–30 op. Kandidaatin opintoihin sisältyvien vapaasti valittavien opintojen ja sivuaineen yhteislaajuuden tulee olla 50 op. Kokonaisuuteen voi sisällyttää varsin vapaasti kursseja Aalto-yliopistosta tai muista kotimaisista (JOO-opinnot) tai ulkomaisista (vaihto-opinnot) yliopistoista. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös toisen sivuaineen.

Alla esimerkkejä suositeltavista vapaasti valittavista.

±Êää²¹¾±²Ô±ðtta tukevat opinnot

Kaikki pääaineen kurssit, jotka eivät jo sisälly pääaineeseen ovat hyviä valintoja vapaasti valittaviin opintoihin. Myös DI-tason valinnaiset pääainekurssit, joihin esitiedot riittävät, ovat soveltuvia vapaasti valittaviin opintoihin.

Sivuainetta tukevat opinnot

Jos haluaa laajentaa sivuaineen osaamista, kurssit, jotka eivät jo sisälly kandidaatin tai DI-tutkinnon sivuaineeseen, voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Jos olet epävarma sivuainevalinnastasi, voit käyttää vapaasti valittavia opintoja eri sivuaineisiin tutustumiseen tekemällä peruskursseja muutamasta eri sivuainevaihtoehdosta ja valitsemalla sitten sopivan sivuaineen.

°Õ²âö³ó²¹°ùÂá´Ç¾±³Ù³Ù±ð±ô³Ü

Teknistieteellisessä kandidaattiohjelmassa tutkintoon voi sisällyttää 1–10 opintopistettä harjoittelua. Harjoittelu auttaa hahmottamaan valmistumisen jälkeisiä työmahdollisuuksia ja luo opiskelijalle suhteita työelämään. Harjoittelu ei ole pakollista, mutta se on erittäin suositeltavaa. Harjoittelu sijoitetaan tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin, ja se voidaan suorittaa joko kotimaassa tai ulkomailla. Pääsääntöisesti omassa yliopistossa suoritettuja työtehtäviä, luottamustehtäviä ja opiskelijan omia projekteja ei hyväksilueta harjoitteluksi.

Tutkintoon hyväksyttävän harjoittelun tulee liittyä ohjelman opintoihin ja sen tulee olla suoritettu opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen. Harjoittelun tavoitteena on kehittää ja syventää opinnoissa saatuja tietoja ja taitoja sekä perehdyttää harjoittelija työympäristöön.

Kahden viikon kokopäiväinen harjoittelu (40 h/viikko) vastaa yhtä opintopistettä. Harjoittelu voi myös olla osa-aikaista, jolloin yhtä opintopistettä vastaa 80 tunnin harjoittelu. Puolikkaita opintopisteitä ei myönnetä.

Harjoittelupaikan hankinnasta vastaa opiskelija itse, mutta apua saa Ura- ja rekrytointipalveluista. Kattavin tieto ajankohtaisista harjoitteluasioista, harjoitteluohjelmista sekä avoimista harjoittelu- ja työpaikoista löytyy Aalto CareerWebin sivuilta.

Harjoittelun voi suorittaa myös ulkomailla.

Lisätietoa harjoittelusta löytyy harjoittelun MyCourses -sivuilta, jota kautta voi myös palauttaa harjoitteluraportit:

SCI.harj Harjoittelu (alempi perustutkinto)

SCI.khar Kansainvälinen harjoittelu (alempi perustutkinto)

Työelämävalmiuksia voi kartuttaa myös mm. Kielikeskuksen puheviestinnän kursseilla, esim. LC-0310 Puheviestinnän perusteet L (2-3 op) ja LC-0320 Esiintymistaito L (3 op).

Muiden teknistieteellisen kandidaattiohjelman pääaineiden kurssit

• Tietotekniikan kurssit
  • CS-A1120 Ohjelmointi 2 (5 op)
  • ELEC-A1100 C-ohjelmoinnin peruskurssi (5 op)
  • CS-A1140 Tietorakenteet ja algoritmit (5 op)
  • CS-A1150 Tietokannat (5 op)
• Tuotantotalouden laitoksen kurssit (TU-alkuiset)
• Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen kurssit (MS-alkuiset)
• Teknillisen fysiikan laitoksen kurssit (PHYS-alkuiset)

°­²¹²Ô²õ²¹¾±²Ô±¹Ã¤±ô¾±²õ³Ù²â³¾¾±²Ô±ð²Ô

• Ulkomailla suoritetut vaihto-opinnot
• International Studies Minor
• Kielikeskuksen vieraan kielen opinnot
• LC-0420 Introduction to Intercultural Communication (3 op)
• LC-0421 Multicultural Teamwork and Leadership (3 op)

Yleissivistävät opinnot

• Aalto-kurssit (kaikille Aallon opiskelijoille avoimet kurssit)
• University Wide Art Studies -kurssit (kaikille Aallon opiskelijoille avoimet kurssit)
• Kauppakorkeakoulun kurssit (haku sisäisen liikkuvuuden kautta)

Kandidaatin tutkintoa suorittamaan valitun opiskelijan tulee kandidaatin tutkinnon yhteydessä osoittaa saavuttaneensa (TS-2013, 13–15 §):

• suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
• vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Opiskelijalta vaadittava kotimaisten kielten hallinta määräytyy koulusivistyskielen mukaan. Jos koulusivistyskieli on suomi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava ruotsin kielessä ja kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte suomenkielellä. Jos koulusivistyskieli on ruotsi, toisen kotimaisen kielen taito on osoitettava suomen kielessä ja kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte ruotsin kielessä.

Toisen kotimaisen kielen koe on pakollinen kaikille opiskelijoille, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi ja jotka ovat saaneet koulusivistyksensä Suomessa.

Toisen kotimaisten kielen taito osoitetaan tekemällä perusopintoihin kuuluva toisen kotimaisen kielen (suomi/ruotsi) kirjallinen ja suullinen koe. Oman koulusivistyskielen erinomainen hallinta osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla vieraan kielen kurssi(t) tai kirjallinen ja suullinen kielikoe. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Pakollisen vieraan kielen laajuus on kolme opintopistettä ja siihen tulee kuulua sekä kirjallinen että suullinen osuus samasta kielestä.

Pakolliset kieliopinnot sijoittuvat perusopintoihin ja niiden suositeltu suoritusajankohta on merkitty pääaineiden malliohjelmiin. Toinen kotimainen kieli (ruotsi) on hyvä suorittaa malliohjelmaan merkittynä ajankohtana, koska ruotsin kursseilla on pääaineiden mallilukujärjestyksiin sijoitetut ryhmät Perustieteiden korkeakoulun opiskelijoille ja kurssille pääsy on näin varmempaa. Vieraan kielen voi puolestaan suorittaa itselleen parhaiten sopivana ajankohtana (2. tai 3. opiskeluvuonna).

Lisätietoja kielitaidon osoittamisesta ja koulusivistyskielen määräytymisestä saa Kielikeskuksen sivuilta, tutkintosäännöstä (TS-2013 13-15 §) sekä oman pääaineen suunnittelijalta. Lista kielitaidon osoittamiseen kelpaavista kursseista löytyy kielikeskuksen sivuilta sekä lukuvuoden 2017–2018 osalta ohesta.

Toinen kotimainen kieli

Jos koulusivistyskieli on suomi, tutkinnon perusopintoihin suoritetaan:

• LC-5001 Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kokeen kirjallinen osio, 1 op
• LC-5002 Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kokeen suullinen osio, 1 op

Jos koulusivistyskieli on ruotsi, tutkinnon perusopintoihin suoritetaan:

• LC-7001 Toisen kotimaisen kielen (suomi) kokeen kirjallinen osio, 1 op
• LC-7002 Toisen kotimaisen kielen (suomi) kokeen suullinen osio, 1 op

°­²â±è²õ²â²â²õ²Ôä²â³Ù±ð

Kandidaatintyön ja -seminaarin yhteydessä suoritetaan

• SCI.kyps °­²â±è²õ²â²â²õ²Ôä²â³Ù±ð 0 op

Pakollisiin kieliopintoihin kelpaavat kurssit lv 2017 – 2018
(o) = kelpaa tutkintoon pakollisena kuuluvan suullisen kielitaidon osoittamiseen

(w) = kelpaa tutkintoon pakollisena kuuluvan kirjallisen kielitaidon osoittamiseen

Pakollisen vieraan kielen kurssit tulee tehdä samasta kielestä.

Englanti

Tekniikan alan koulut

• LC-1110 Online Writing Skills for Engineers 1 (w) (1 cr)
• LC-1111 Online Writing Skills for Engineers 2 (w) (1 cr)
• LC-1112 Online Presentations Skills for Engineers (o) (2 cr)
• LC-1113 Autonomous Language Learning Path (o + w) (3 cr)
• LC-1114 Communicating Technology (o + w) (3 cr)
• LC-1115 Persuasive Communication (o,w) (3 cr)
• LC-1116 Directed Studies in English (o / w) (1 - 2 cr)
• LC-1117 Integrated Oral and Written Skills (o,w) (3 cr)
• LC-1118 Aaltonaut Communication Skills (o,w) (3 – 6 cr)
• LC-1119 Recognition of prior English learning (AHOT in Finnish, o + w) (3 cr)
• LC-1310 Academic Communication for MSc Students (o,w) (3 cr)
• LC-1320 Thesis Writing for Engineers (MSc) (w) (3 cr)
• LC-1330 Presenting Doctoral Research (o) (3 - 5 cr)
• LC-1340 Writing Doctoral Research (w) (3 - 5 cr)
• LC-1410 Industrial Communications (o + w) (3 - 5 cr)
• LC-1420 Project Communication (o,w) (3 - 5 cr)

Espanja

• LC-2150 Español 5 (o,w) (3 op)
• LC-2160 Español 6 (o,w) (3 op)
• LC- 2170 Curso avanzado - Español profesional (o,w) (3 op)
• LC-2241 Español 4a – Cultura y negocios (o,w) (3op)
• LC-2242 Español 4b – Cultura y negocios (o,w) (3 op)
• LC-2243 Español 4c - Comunicación corporativa (o, w) (3 op)

Kiina

• LC-9115 Kiina 5 - Työelämän kiinaa (o,w) (3 op)
• Chinese 5 - Chinese for Professional Needs  (o,w) (3 cr)

Ranska

• LC-4103 Communication professionnelle avancée (o,w) (3 op)
• LC-4122 Français 3b – Communication professionnelle (o,w) (3 op)
• LC-4123 Français 3c – Communication professionnelle (o,w) (3 op)
• LC-4134 Recherche, gestion et produit (o,w) V (3-4 op)
• LC-4201 Projets francophones BIZ (o,w) (3-4 op)
• LC-4202 Projets francophones (o,w) (3-4 op)
• LC-4901 Ranskankielinen yritysviestintä 1b (o,w) 3 op)
• LC-4902 Français des affaires 1a (o,w) (3 op)

Saksa

• LC-6031 Saksaa vaihtoon lähteville (o,w) (2 op)
• LC-6032 Deutsch 5 – Työelämän viestintää (o,w) (3 op)
• LC-6033 Deutsch 6 – Työelämän viestintää (o,w) (3 op)
• LC-6034 Technisches Deutsch (o,w) (3 op)
• LC-6035 Landeskunde (o,w) (3-6 op)
• LC-6121 Liike-elämän saksaa 2a (o,w) (3 op) + LC-6122 Liike-elämän saksaa 2b (o,w) (3 op) (vain molemmat kaksi suoritettuina)
• LC-6131 Liike-elämän saksaa 3a (o,w) (3 op)
• LC-6132 Liike-elämän saksaa 3b (o,w) (3 op)
• LC-6133 Deutsch fürs Management (o,w) (3 op)

³Õ±ð²ÔäÂáä

• LC-8094 Alakohtaista venäjää (o,w) (3 op)
• LC-8244 Liike-elämän venäjää 4 (o,w) (3 op)
• LC-8351 ³Õ±ð²ÔäÂáänkielinen yritysviestintä A (o,w) (3 op)
• LC-8352 ³Õ±ð²ÔäÂáänkielinen yritysviestintä B (o,w) (3 op)

Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta. Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari ovat 10 opintopisteen opintokokonaisuus, johon kuuluu lisäksi kypsyysnäyte.

Kandidaattiseminaari ja sen aikana tehtävä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyö laaditaan pääaineen alaan liittyvästä aiheesta. Lisätietoa seminaarin toteutuksesta kurssin pääainekohtaisista MyCourses-työtiloista.

• SCI3025.kand - Kandidaatintyö ja seminaari (Tuotantotalous)
• SCI3026.kand - Kandidaatintyö ja seminaari (Informaatioverkostot)
• SCI3027.kand - Kandidaatintyö ja seminaari (Tietotekniikka)
• SCI3028.kand - Kandidaatintyö ja seminaari (Teknillinen fysiikka)
• SCI3029.kand - Kandidaatintyö ja seminaari (Matematiikka ja systeemitieteet)

Kandidaattiseminaarin tavoitteena on, että opiskelija oppii

• hakemaan tieteellistä tietoa, muodostamaan tutkimussuunnitelman
• työstämään tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaisesti opinnäytteeksi
• raportoimaan opinnäytteensä tutkimustulokset tieteellisen esitystavan mukaisesti
• esittämään opinnäytteensä julkisesti
• tieteellistä argumentaatiota arvioimalla muiden opiskelijoiden laatimia opinnäytetöitä.

Kandidaattiseminaarin on tarkoitus tukea kandidaatintyön tekemistä. Kandidaattiseminaarissa opiskelija osallistuu tieteellistä ajattelua ja tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja käsitteleviin luentoihin ja harjoituksiin. Opiskelija laatii seminaarin aikana kandidaatintyönsä.

Kandidaattiseminaarin kokonaisjärjestelyistä ja tavoitteiden toteuttamisesta vastaa vastuuopettaja ja kandidaatintöiden ohjauksesta hänen nimeämänsä ohjaajat. Kandidaattiseminaari on kahden periodin pituinen ja seminaari järjestetään sekä syksyllä että keväällä. Kaikkien koulutusohjelmien yhteinen ruotsinkielinen kandidaattiseminaari järjestetään sekä syksyisin että keväisin.

Kandidaattiseminaarin opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi. Kandidaatintyö kirjoitetaan pääsääntöisesti koulusivistyskielellä (suomi/ruotsi). Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, opiskelija voi laatia kandidaatintyönsä englanniksi.

Kypsyysnäytteen tarkoituksena on tarkistaa opiskelijan perehtyneisyys kandidaatintyön alaan sekä sen kotimaisen kielen erinomainen taito, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen suoritettuaan opiskelija on samalla osoittanut, että hänellä on sellainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä.

°­²â±è²õ²â²â²õ²Ôä²â³Ù±ð suoritetaan integroituna kypsyysnäyte-tekstityöpajana kandidaattiseminaarin yhteydessä. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa suomen- tai ruotsin kielen opettaja ja sisällön hyväksyy työn ohjaaja tai vastuuopettaja. Jos opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi, tulee kypsyysnäytekäytäntö tarkistaa kurssin kotisivulta.
Kypsyysnäytteen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty ja hylätty.

Lisätietoja koulusivistyskielen määrittämisestä ja kypsyysnäytteestä Kielikeskuksen sivuilta.