Näin Otaniemeen kasvoi tekniikan, talouden ja taiteen keskus
Aalto-kampuksen historiaa
1949 Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen tarvittiin lisää insinöörejä, kun teollisuus ja teknisen tutkimuksen tarve kasvoivat. Teknillinen korkeakoulu ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus tarvitsivat lisää laboratoriotilaa, joten valtio osti Otaniemen kartanon ja sen laajat viljelyalueet Espoon maalaiskunnasta TKK:n ja VTT:n uudeksi kampusalueeksi. Alvar Aallon ja Aino Marsio-Aallon arkkitehtitoimiston ehdotus "Ave Alma Mater, morituri te salutant" voitti Otaniemen asemakaavan suunnittelukilpailun vuonna 1949.
1949 Otaniemen Teekkarikylää alettiin rakentaa keskelle metsää. Heikki Siren ja Matti Melakari suunnittelivat yhdeksän opiskelijataloa, joiden rakentamisen yhteydessä nähtiin maailman suurin opiskelijatempaus. Teekkarit puhdistivat talkoilla opiskelijakämppiensä rakennusaineiksi 800 000 tiiltä, jotka oli saatu jatkosodan pommituksissa tuhoutuneesta Neuvostoliiton suurlähetystöstä.
1952 Teekkarikylä oli vuoden 1952 olympialaisten kisakylä, jossa majoittuivat Neuvostoliiton johtaman itäblokin urheilijat. Olympiasoihtu lähti Otaniemen kisakylästä 12.7.1952. Alvar Aallon suunnittelema liikuntakeskus Otahalli rakennettiin olympiakisoja varten. Samana vuonna avautui Heikki ja Kaija Sirenin toimiston suunnittelema opiskelijaravintola Servin Mökki.
Helsinki olympialaiset 1952. Neuvostoliiton olympiajoukkueen kisäkylä Espoon Otaniemen teekkarikylässä. Joukkueen majapaikan seinässä Neuvostoliiton tunnukset ja kuva Josef Stalinista.
1955 Ensimmäiset Teknillisen korkeakoulun toiminnot siirtyivät Otaniemeen.
1956 Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema Otaniemen kappeli valmistui jouluksi.
1958 Teekkarikulttuuri jäynineen sai oman polyteekkarimuseonsa.
1964 Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen, Otakaari 1:n, ydinosa nousi Otaniemen kukkulalle. Otakaari 1 oli Alvar ja Elissa Aallon suunnittelema. 1700-luvulta peräisin ollut vanha kartano sai väistyä sen alta.
1965 Opiskelijat saivat oman ostoskeskuksen, joka oli Alvar Aallon käsialaa. Muita hänen suunnittelemiaan rakennuksia kampuksella ovat muun muassa sahalaboratorio (1955), lämpövoimala (1962), kesähotelli (1964), VTT:n paloteknillinen laboratorio (1966), urheilukentän pukusuoja (1972) ja vesitorni (1972). Kylmälaboratorio perustettiin. Nykyään se on yksi maailman johtavista kylmälaboratorioista ja siellä tutkitaan matalien lämpötilojen fysiikkaa ja nanoelektroniikkaa sekä tehdään aivotutkimusta. Otaniemessä on saavutettu maailman kylmin lämpötila: 0,1 nanokelviniä eli -273,15 Celsius-astetta.
1966 Reima ja Raili Pietilän suunnittelema männystä, kuparista ja luonnonkivestä tehty ylioppilastalo Dipoli valmistui. Sitä rahoitettiin erilaisin varainkeruutempauksin, jotka olivat mediassa esillä näyttävästi. Dipolin hyväksi myytiin muun muassa Wäinö Aaltosen Aino-patsaita ja Dipoliina-saunavaatteita. Lisäksi insinöörejä innostettiin rahoitustalkoisiin Päivän palkka Dipolille -projektilla.
1966 Pääkaupunkiseudun ensimmäinen disko näki päivänvalon, kun juomasarven mallinen ruotsinkielisen osakunnan (Teknologföreningen) talo avasi ovensa. Rakennuksessa ei ole yhtään suoraa kulmaa.TKK:n päärakennuksen peruskiven muuraus oli juhlallinen tilaisuus. Otakaari 1 on kampusalueen tunnetuin maamerkki. Alvar ja Elissa Aallon suunnittelema Teknillisen korkeakoulun päärakennus Otakaari 1:ssä vihittiin käyttöön. Rakennuksen valmistuminen vei kuutisen vuotta – ensimmäiset päärakennuksen työpiirustukset pariskunta hahmotteli keväällä 1960. Opiskelijat saivat lisää asuntoja. Aallon suunnittelema V:n muotoinen asuntola Jämeräntaival 1:ssä valmistui.
1969 Suomen ensimmäinen – ja edelleenkin suurin – tekniikan alan kirjasto valmistui. Sekin on Alvar Aallon käsialaa.
1972 Dipolista tuli puoleksi vuodeksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin ensiaskelten näyttämö, kun Suomen ulkoministeriö vuokrasi koko rakennuksen Etykin valmistavia neuvotteluja varten. Paikalla olivat muun muassa osallistujamaiden suurlähettiläät. Turvajärjestelyjen vuoksi rakennus eristettiin verkkoaidalla.
1976 Otaniemen kappeli tuhopoltettiin ja rakennettiin uudestaan lähes alkuperäiseen asuunsa pari vuotta myöhemmin. Sen alttariseinä – ikkunasta avautuva metsänäkymä ja peruskallioon pystytetty risti – on yksi Otaniemen suosituista nähtävyyksistä.
1983 Otamöly-nimellä aloittanut Ota-Radio muuntui televisioksi, kun teekkarit halusivat tarjota yleisurheilun MM-kisojen aikana Otaniemessä asuville urheilijoille mahdollisuuden seurata tapahtumia suoraan kisapaikalta sekä katsella satelliittikanavia.
1986–87 Teekkarikylä sai tietokoneverkkoyhteydet.
2005 Uusia opiskelija-asuntoja valmistui ja Otaniemestä tuli jälleen kisakylä, kun yleisurheilun MM-kisaajat majoittuivat alueelle. Kisakylävuosia ovat olleet vuoden 1952 olympialaisten lisäksi 1971 (yleisurheilun EM), 1983 (yleisurheilun MM) ja 1994 (yleisurheilun EM).
2007 Taideteollinen korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu päätettiin yhdistää uudeksi Aalto-yliopistoksi. Tavoitteena oli tuoda yhteen tieteen, taiteen, tekniikan ja talouden alojen huipputason opiskelijat ja osaajat sekä vahvistaa Suomen innovaatiokykyä.
2010 Aalto-yliopisto aloitti toimintansa ja monialainen tiede- ja taideyhteisö syntyi. Alvar Aallon elämäntyön kunniaksi nimetty yliopisto toimi aluksi kolmella pääkampuksella: Kauppakorkeakoulu Helsingin Töölössä, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Helsingin Arabiassa sekä Insinööritieteiden korkeakoulu, Kemiantekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu ja Sähkötekniikan korkeakoulu Espoon Otaniemessä. Suomen ensimmäisen satelliitin – Aalto-1:n – rakentaminen aloitettiin Sähkötekniikan korkeakoulun radiotieteen ja -tekniikan laitoksella. Mukana on ollut satakunta Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaa.
2011 Aalto-yliopiston hallitus päätti, että Otaniemestä tulee Aalto-yliopiston pääkampus.
2013 Mikro- ja nanoteknologian huippututkimusympäristö OtaNano starttasi. Se on niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin opiskelijoiden, tutkijoiden ja high-tech-yritysten käytössä. OtaNanosta vastaavat Aalto-yliopisto ja VTT. Aalto-yliopiston ja yritysten yhteistyöhön suunniteltu Open Innovation House valmistui. Se kokoaa yhteen Aallon eri alojen tutkijoita ja yksityisiä ja julkisia toimijoita. Otaniemen uuden ydinkampuksen ja uudisrakennuksen Campus 2015 -arkkitehtuurikilpailun voitti Verstas Arkkitehdit Oy ehdotuksellaan .
2015 Kauppatieteiden kandidaattiopiskelijat muuttivat Helsingin Töölöstä Otaniemeen. Ensimmäinen Aalto Festival järjestettiin: tarjolla oli kymmeniä tapahtumia, seminaareja ja näyttelyjä.
2016 Alvar Aallon suunnittelema kirjasto peruskorjattiin moderniksi Harald Herlin -oppimiskeskukseksi. Uudella nimellä haluttiin kunnioittaa suomalaista insinööriä, yrittäjää ja teollisuusmiestä, Kone Oy:n omistajaa Bror Harald Herliniä (1874–1941). Hänen elämäntyössään yhdistyivät samat asiat kuin Aalto-yliopistossa: teknologia, talous, suunnittelu ja yrittäjyys.
2016 Aalto-yliopisto sijoittui sijalle 28, kun akateemisen maailman nousevia tähtiä eli nuoria yliopistoja ympäri maailmaa rankattiin paremmuusjärjestykseen.
Alvar Aallon suunnittelema, 1969 valmistunut kirjasto sai uuden elämän Harald Herlin -oppimiskeskuksena vuonna 2017.
2017 Opiskelijavoimin suunniteltu ja tehty Aalto 2 -satelliitti laukaistiin maata kiertävälle kansainväliselle avaruusasemalle 18. huhtikuuta. Dipolista tuli Aalto-yliopiston päärakennus. Se on nyt kaikille avoin keskus, jossa on monimuotoisia tiloja opiskeluun, työntekoon sekä vapaa-ajan viettoon. Metro alkoi kulkea Otaniemeen. Aseman on suunnitellut ALA Architects. Sama toimisto suunnitteli Dipolin muuttamisen Aalto-yliopiston päärakennukseksi.
2018 Entisen Sähkötekniikan korkeakoulun rakennuksen peruskorjauksen ensimmäinen osa valmistui ja rakennuksesta tuli A Grid, uusi startup-yritysten keskittymä. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muutti Arabiasta Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselle. ³Õä°ù±ð-rakennus ja kauppakeskus A Bloc avautuivat.Suomen tasavallan presidentin puoliso tohtori Jenni Haukio pukeutui itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoiden Emma Saarnion ja Helmi Liikasen suunnittelemaan pukuun, jonka materiaaliksi valittiin Ioncell-kuitu.
Kauppakeskus A Bloc, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rakennus ³Õä°ù±ð sekä Kauppakorkeakoulun uusi päärakennus valmistuivat kampuksen ytimeen vuoden 2018 aikana.
2019 Kauppakeskus A Bloc ylitti kahden miljoonan ostoksen rajan tammikuun alussa.Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu muutti Töölöstä Otaniemen kampukselle helmikuussa. Töölössä sijaitseva Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus sai uuden nimen Aalto-yliopisto Töölö ja rakennuksen peruskorjaus alkoi toukokuussa. Alvar Aallon suunnitteleman ostoskeskuksen peruskorjaus alkoi toukokuussa. Pikaraitiotien rakentaminen alkoi. Yliopisto julkaisi startup-yrittäjyyteen keskittyvän kaikille avoimen verkkokurssin (MOOC).
2020 Aalto-yliopisto Töölön peruskorjaus valmistui joulukuussa.
2021 Toiminta Aalto Töölössä käynnistyi tammikuussa. Yliopisto julkaisi Virtual Campus –palvelun helmikuussa. Alvar Aallon suunnittelema ostoskeskus sai nimen A Blanc ja sen uusia avajaisia vietettiin lokakuussa. Syksyllä toteutettiin Kandidaattikeskuksen yläaukion ja Dipolin kulkuyhteyden parannukset.
2022 Viiman (Puumiehenkuja 5) korjausremontti ja uuden siiven rakentaminen valmistuivat. Uusien kampusrakennusten perustustyöt alkavat vuoden alussa.
2023 Pikaraitiotielinja 15 liikennöinti alkoi 23.10.2023 Harald Herlin -oppimiskeskuksen vieressä sijaitsevalta pysäkiltä.
2024 Kampuksen uudisrakennukset Kide (Konemiehentie 1) ja Marsio (Otakaari 2) valmistuivat. Radikaalin luovuuden kaikille avoin ja maksuton verkkokurssi (MOOC) julkaistiin.
2025 Yliopisto vietti 15-vuotisjuhlavuotta.