91ÇàÇà²Ý

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤³Ù

Avoimella oppimisella (Open Education) tarkoitetaan oppimaan pääsyn ja osallistumisen laajentamista suuremmille yleisöille ja kohderyhmille madaltamalla oppimisen esteitä ja lisäämällä oppimisen saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä. Monipuolinen opetus ja oppiminen, tiedon luominen, yhteiskehittäminen ja jakaminen ovat näin mahdollisia. Lisäksi muodollisen ja vapaamuotoisen oppimisen reittejä voidaan yhdistää.  Avoin oppiminen ei ole sama asia kuin digitaalisuutta hyödyntävä oppiminen tai opetuksen tai oppimateriaalien digitalisoiminen.

Avoimilla oppimateriaaleilla (Open Educational Resources) tarkoitetaan minkä tahansa muotoisia ja millä tahansa välineellä käytettäviä, opetus- ja oppimistarkoitukseen suunniteltuja materiaaleja tai informaatiota (esimerkiksi kursseja, harjoituksia, videoita, kirjoja, artikkeleita, esityksiä tai luentotallenteita.) Avoimet voivat oppimateriaalit olla: 

• täysin vapaasti käytettäviä (tekijänoikeuksista vapaita eli Public Domain) tai
• avoimella lisenssillä jaettuja, mikä antaa muille kuin tekijälle oikeuden maksuttomaan pääsyyn, uudelleenkäyttöön, uudelleen soveltamiseen, muokkaukseen ja edelleen jakamiseen (CC BY -lisenssi).

Avointen oppimateriaalien tulee muodostaa pedagogisesti mielekäs ja oppimisessa hyödynnettävissä oleva kokonaisuus.

Avoimilla oppimis- ja opetuskäytännöillä (Open Educational Practices) tarkoitetaan käytänteitä, joilla oppimisesta ja opetuksesta tehdään läpinäkyvää, jaettavaa ja jatkojalostettavaa. Tällaisia käytänteitä ovat esimerkiksi:

• vertaisoppiminen ja opetuksen kehittäminen opiskelijoiden, tutkijoiden ja opetushenkilökunnan ja muun yhteiskunnan välillä
• opiskelijoiden osallistaminen oppimispolkujensa suunnitteluun mukaan lukien oppilaitoksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
• opetustarjonnan avaaminen laajalle yleisölle (esim. MOOC-kurssit) 
• opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvien aineistojen jakaminen ja jatkohyödyntäminen (esim. opetussuunnitelmat, arviointimenetelmät, ohjeistukset, kokemukset opettamisen toteutuksesta ja oppimisesta) 
• avointen oppimateriaalien käyttö, jatkokehitys ja yhteiskehittely (esim. videot, podcastit, kirjalliset materiaalit).

Miksi avata oppimateriaaleja? 

• Avoimet oppimateriaalit toimivat oman asiantuntijuuden mainoksena ja saattavat johtaa yhteistyökontakteihin ja kurssien yhteis- ja jatkokehittämiseen.
• Luennoitsijan työ helpottuu, kun kollegojen materiaalit ovat käytettävissä oman kurssin sisällön suunnittelussa – iso apu varsinkin uusille luennoitsijoille.
• Avoimet oppimateriaalit ovat maksuttomia, joten opiskelun kustannukset laskevat.
•  Materiaalit ovat opiskelijoiden käytössä jo ennen kurssia sekä  kurssin jälkeen.
• Oppimateriaalin avaaja toimii esimerkkinä muille.
• TENK:n (Tutkimuseettinen neuvottelukunta) CV-malli suosittaa tutkijoita ja opettajia lisäämään oppimateriaalien kehittämisen ja avaamisen omiin ansioihinsa. Tutkijoiden arviointia ollaan uudistamassa kansainvälisesti ja kansallisesti niin, että muutkin saavutukset kuin julkaiseminen otetaan huomioon. (Katso , , )

Mistä löydät avoimia oppimateriaaleja?

Kansallisia lähteitä

• Aalto yliopiston avoimia oppimateriaaleja ja kursseja Opi verkossa | Aalto-yliopisto,
• Helsingin yliopiston avoimia MOOCeja:
•  
•  tuo  aineistot kaikkien saataville.

Kansainvälisiä lähteitä

• (kansainvälinen eri alojen oppimateriaalipankki)
•  (Multimedia Educational Resources for Learning and Online Teaching, California State University). Laaja vertaisarvioitu kokoelma avoimia oppimateriaalja ja pedagogisia ratkaisuja.
• (MOOC kirjasto). Osa materiaaleista lisensoitu uudelleen käytettäväksi.